Sarjakuva-Finlandia ja sarjakuvan arvostus

[Antti Vainio]

Kyllä mä ainakin tiedän. Etkö sä muka tiedä?

Reima ei tiedä. Minä tiedän parhaiten.

[kaltsu]

Sella piti parhaana Absinthia ja Sarasvatia. Eli juuri niitä mitä veikattiin kaikkein epätodennäköisimmiksi voittajiksi. Voisiko tämä olla kenties signaali siitä, että alan harrastajat ovat hieman etäällä todellisuudesta. No se ainakin on varmaa, että harva täällä kommentoivista on tutustunut näihin kirjoihin.

Itse pitelin jälleen kerran Absinthia käsissäni Kupliin aikana. Tuote ei vieläkään vaikuttanut niin houkuttelevalta että olisin siitä lähes kolmekymppiä maksanut. Pitänee lainata kirjastosta niin pääsee näkemään kuinka etäällä todellisuudesta olen.

Sellan eduksi mainittakoon se, että hän luki ne läpi. Useampaankin kertaan.

Joo on se mahtavaa että arvostettu teatterialan ammattilainen käyttää sarjakuvien yhteydessä hienoja sanoja kuten dramaturgia ja on lukenutkin kaikki arvioitavaksi annetut sarjakuvat.

Mä luulin että se olennaisesti kuului tehtäviinsä.

[Antti Vainio]

I
Joo on se mahtavaa että arvostettu teatterialan ammattilainen käyttää sarjakuvien yhteydessä hienoja sanoja kuten dramaturgia ja on lukenutkin kaikki arvioitavaksi annetut sarjakuvat.

Se kai tässä monia on vituttanutkin, tuomarit on kuitenkin olleet Mansesterin seudulla kepeitä julkkiksia joiden akateemiset meriitit ei ole raskainta sarjaa ja sarjakuvasivistys diletanttitasoa. Jotenkin luulen vaan että jos sama idea olisi keksitty Helsingissä tuomareina ei olisi olleet esim. Veijo Meri tai Jukka Kemppinen (mutta ehkä Sedu Koskinen tai Tommy Taberman).

Olisihan Tampereella yksi kaveri jonka julkisesta arvosta ja yleissivistyksestä ei ole kenelläkään naputtamista:vanha kunnon Jouko "jokkeri" Turkka.

[KalleH]

Media laulaa omia laulujaan.

Tästä en ole ihan samaa mieltä. Kyllä mun kokemuksesta media on kiinnostunut saamaan uusia näkökulmia ja ihmisiä esille. Enemmän ongelma on se ettei tällä alalla ole tapana tehdä kovin aktiivista tiedotus- ja mediatyötä. Esimerkiksi mainittu Ylen kulttuuritoimitus on osoittanut suurta mielenkiintoa alaan, mutta emme ole kykeneet tarjoamaan juttuja tarpeeksi aktiivisesti. Myönnän tämän ongelman ainakin meidän puolelta täysin ja haluaisin yrittää tehdä sille jotain. Jostain syystä se jää kuitenkin aina kaiken muun alle. Tämän takia on sitäkin tärkeämpää että finlandiat ja puupäät on olemassa. Ne pakottavat sarjakuvan esiin ja meidät tekemään sitä tiedotustyötä ihan oikeasti.

Tämä on kuitenkin p...seestä ja on ensiarvoisen tärkeää päästä asetelmasta eroon. Lupaan vastedes jokaisessa projektissa nimetä erikseen tiedottajan.

[rojares]

Itse pitelin jälleen kerran Absinthia käsissäni Kupliin aikana. Tuote ei vieläkään vaikuttanut niin houkuttelevalta että olisin siitä lähes kolmekymppiä maksanut. Pitänee lainata kirjastosta niin pääsee näkemään kuinka etäällä todellisuudesta olen.

Tuote ei ole suunnattu tyhjätaskuille joten kirjastoon mars, mars!
Sitä paitsi kyseisen kirjan yksi pääteesejä on gnostilaisuudelle ja Matrixille yhteinen ajatus siitä, että reaalitodellisuus ei ole kovin todellinen. Eli saattaa vieraannuttaa sinua lisää...

Joo on se mahtavaa että arvostettu teatterialan ammattilainen käyttää sarjakuvien yhteydessä hienoja sanoja kuten dramaturgia ja on lukenutkin kaikki arvioitavaksi annetut sarjakuvat.
Mä luulin että se olennaisesti kuului tehtäviinsä.

Joo, kyllä se kuulu. Ja homma tuli hoidettua. Eli pulinat pois ;-)

[pertti jarla]

Olisihan Tampereella yksi kaveri jonka julkisesta arvosta ja yleissivistyksestä ei ole kenelläkään naputtamista:vanha kunnon Jouko "jokkeri" Turkka.

Eikä kenenkään kannattaisi alkaa veikkailemaan voittajaa! Kuka tahansa saattaisi saada ylistykset tai nöyryytyksen. Jouko kuulemma on aikoinaan vaikuttunut mm. elokuvasta "Pekko ja muukalainen".

[Reima Mäkinen]

Taas lujitettiin käsitystä että vanhanaikaisessa vara parempi. Sarjakuva ei saa kehittyä ilmaisullisesti eikä sisällöllisesti. Seikkailua pitää olla. Totuttu kolea tyyli on arvokasta, muu "taidesarjakuvaa".

Eli Sarjakuva-Finlandia vakiinnutti linjansa konservatiivisena kaupallisena palkintona, joka ei edistä sarjakuvailmaisua eikä opasta suurta yleisöä sen tuotannon ääreen, joka huomioita todella ansaitsisi.

Tuossa Sarasvati-ketjua lukiessa ja lähipiirin kommentteja kuunnellessa tuli mieleen, että Tolppasen ja Kaakisen työ ei taidakaan olla niin kovin mainstreamia. Värit ovat paikoitelen tummia ja yleissävy on sikäli huomattavasti synkempi kuin Akkarissa, Lucky Lukessa, Asterixissa... Tämänhän on useampikin ummikko todennut. Kun vielä aihe on hieman masentava ja haastava, niin työhän rinnastuu sisällöltään pikemminkin taide-elokuvaan kuin seikkailu-elokuvaan.

Itse olen sitä mieltä että tuota ei oikein voi seikkailusarjakuvaksi sanoa muutenkaan (eihän siinä ole esimerkiksi sarjakuvasankaria toisin kuin Metissä tai Kajaanissa). Myöskään Sarasvatin hiekkojen sarjakuvailmaisua en pidä millään muotoa vanhanaikaisena , vaikka se mangaan verrattuna sitä hieman olisikin.

[pertti jarla]

Eli Sarjakuva-Finlandia vakiinnutti linjansa konservatiivisena kaupallisena palkintona, joka ei edistä sarjakuvailmaisua eikä opasta suurta yleisöä sen tuotannon ääreen, joka huomioita todella ansaitsisi.

  Tällainen vaikutelma voi tietysti tulla, mutta on vaikea nähdä että Sarjakuva-Finlandian järjestäjillä olisi mitään tällaista, tai muunkaanlaista "linjaa". Ehdokkaitahan oli laidasta laitaan, ja kannattaa muistaa että Seela Sellan valinta oli aikamoinen yllätys: tuskin voidaan ajatella, että Sella valittiin valitsemaan seikkailullinen sarjakuva! Hänen olisi voinut yhtä hyvin kuvitella tykästyvän vaikka Rauhaan ja Sotaan.
  Enkä oikein osaa ajatella, että hänellä valitessaan olisi ollut mitenkään mielessä sarjakuvamarkkinoiden ohjastaminen. Tämä nyt oli vasta toinen sarjis-Finlandia, vuosien mittaan palkituksi tulee varmaan avantgardistisempaakin tavaraa, ja näin toivon.

[kaltsu]

Tuote ei ole suunnattu tyhjätaskuille joten kirjastoon mars, mars!
Sitä paitsi kyseisen kirjan yksi pääteesejä on gnostilaisuudelle ja Matrixille yhteinen ajatus siitä, että reaalitodellisuus ei ole kovin todellinen. Eli saattaa vieraannuttaa sinua lisää...

Olet oikeassa vieraantumisen tai ainakin varautuneisuuden suhteen. Kovin harva ihminen on reaalitodellisuudesta erkaantumista ja muita sen kaltaisia aiheita onnistunu fiktiossa käsittelemään mitenkään mua kiinnostavalla tavalla (tulee lähinnä Philip K. Dick mieleen) mut pulinat tosiaan pois ja palataan asiaan kun olen teoksen lukenut.

[Reima Mäkinen]

Ehdokkaitahan oli laidasta laitaan...

Luin vasta nyt Kuplii-viikonlopun Hesareita. Tulihan palkinto hyvin esiin tässä paikallislehdessäkin. Esa Mäkinen otti lauantaina kovasti kantaa (noin sanomalehden mittapuulla) sekä palkittuun että loppukilpailuun päässeisiin. Hänestä loppusuoralle pitäisi valita vain 6 kirjaa. Tainnut lehtimieheltä mennä ohi se ajatus että tämä on sarjakuvan promoamispalkinto eikä voittajalla sinänsä ole niin väliä.

Kulttuuripalstan Kuiskaaja kiinnitti samassa lehdessä huomiota Sellan ja "poikien" suunnitelmiin voittajan mainostamisesta äänekkäällä keskustelulla Aalto-kahvilassa (Akateemisessa).

Ja vielä mediasta pitää huomioida Expressi-lehden (pikavuorobusseissa jaettava) vähemmän ansiokas puffi, jonka mukaan tapahtuma on 18.-20.4. Olivat ottaneet tekstit viime vuoden Kupliita mainostavalta sivulta.

Edit: kirj. virh.

[keijoahlqvist]

Ja vielä mediasta pitää huomioida Expressi-lehden (pikavuoro busseissa jaettava) vähemmän ansiokas puffi, jonka mukaan tapahtuma on 18.-20.4. jne... Olivat ottaneet tekstit viime vuoden Kupliita mainostavalta sivulta.

Sivumennen:
Väittäisin että kannattaisi omaksua tavaksi hakea vanhat sivut pois viimeistään silloin kun vie uusia. Olen useammin kuin kerran lueskellut joistain tapahtumista vanhaa tietoa kun uusissa ohjelmissa esimerkiksi ei mainita vuotta.

[Mikko A]

Pitäisi hieman sijoittaa ja napata haltuun noita ehdokkaita.
Olin jo ekaa Finlandiaa ennen ja yhä edelleen aika skeptinen koko palkinnosta. Onhan se hienoa että kehitellään tapoja promotoida ja etenkin samat tahot vuodesta toiseen ilman varsinaista palkkaa niska limassa hoitaa sarjakuvan PR hommia. Mutta, onhan tuo nyt varsinainen scam koko palkinto. Valitsemistapa on vähän kuin pidettäisiin presidentin vaalit. Vaihtoehtoja luetellaan ja ehdokkaat valitaan, ihmiset tarkastelee asiaa ja asiantuntijat kommentoi ........ja lopulta kysytään jotain Marita Taavitsaiselta kuka otetaan ja se on se päätös. Kuten Reima taisi mainita että ei ole väliä kuka voittaa, kyse vaan promo kikasta jolla edistetään sarjakuvan asemaa. Miten uskottava on palkinto, jonka koko idea on PR huijaus, ei suinkaan että yritettäisiin jollain perustellulla tavalla (olkoon sitten "asiantuntija raati" tai vain massojen äänestys) löytää kirkkain helmi ja lopputulos joka kestäisi edes pientä kriittistä tarkastelua.

Kyllähän kaikenlaista vippaskonstia on käytässä kaikilla elämän alueilla, joten sinänsä ei tässä yöunet mene

[Lurker]

...ja lopulta kysytään jotain Marita Taavitsaiselta kuka otetaan ja se on se päätös. Kuten Reima taisi mainita että ei ole väliä kuka voittaa, kyse vaan promo kikasta jolla edistetään sarjakuvan asemaa.

En tiedä taustoista yhtään mitään, mutta tarkoituksena näyttää olevan tuoda sarjakuva yhdeksi tasa-arvoiseksi taiteenlajiksi muiden joukkoon. Tämän vuoksi palkinnon valitsee jonkin muun kuin sarjakuvataiteen ansioitunut edustaja, kuten tanssin tai teatterin.

Ja pitää muistaa, että Sarjakuva-Finlandia annetaan yksittäiselle sarjakuvakirjalle.

[VesaK]

Ja pitää muistaa, että Sarjakuva-Finlandia annetaan yksittäiselle sarjakuvakirjalle.

Hmm... mitenkä tämän nyt muotoilisi... A. Kaurismäkeä mukaillen... "Ei palkinnoista varsinaista haittaa ole."

[Mikko A]

pitää sen verran korjata, että eihän se ollutkaan Reima joka mainitsi projektin olevan vain yleinen sarjakuvan promoamiskikka, ettei voittaja olisi niin olennainen. Vaan eräs toinen laudalla kirjoittaja.

Reiman maininta todellisuudesta kuitenkin tavallaan alleviivaa syitä: "Menestys synnyttää menestystä ja kuuluisuus kuuluisuutta. Vaikka se menestys ja kuuluisuus olisikin aluksi vai näennäistä. Mielikuvillahan tässä mennään ja ne tavalliset ihmiset joista tässä ketjussa puhutaan, ovat kyllä juuri niin pöystejä kuin voi kuvitella. Hyvää on se mitä lehdissä kehutaan. (Eikä tämä rajoitu sarjakuvaan)".

Kun katsoo "oikeaa" Finlandia palkintoa, niin tänä vuonna sen on valinnut miekkonen josta kerrotaan: "kirjallisuudentutkija, kääntäjä, filosofian tohtori, Helsingin Sanomien entinen kirjallisuuskriitikko ja yleensäkin". Raati (3 henkeä) sinänsä on jopa pienempi kuin sarjakuva finlandian esivalinta ja todellakin ihan tässä perus finlandiassakin se vaihtelee n. joka toinen vuosi, milloin tuomari on joku "julkkis" (tellervo koivisto, paavo lipponen, jne).

JOS tarkoituksena olisi  tuoda sarjakuva yhdeksi tasa-arvoiseksi taiteenlajiksi muiden joukkoon, minusta olisi aiheellista näyttää että se ansaitsee sen. Näyttää että ala on jo itsessään olemassa elinvoimaisena. Että on olemassa Sarjakuvasta tohtoriksi väitellyt henkilö (useampia?), on olemassa festivaaleja, alan journalisteja, omat erikoislehdet, omat kaupat, sarjakuva soluttautuu ällistyttävän ihmismäärän päivittäiseen elämään, jne. Että palkinto voidaan jakaa puhtaasti alan asiantuntijoiden toimesta. Eikä napata vaan mukaan joku puolijulkkis mediakiinnostusta herättämään. Valintametodi mielestäni vain alleviivaa sitä epä-taiteen halpuutta ja rahvaanomaisuutta mistä osa tuntuisi haluavan päästä eroon? Vippaskonsteja, helppoheikkejä, popkulttuurin halpis jäte, mihin ei tarvita kuin "kuka tahansa" sanomaan "mitä tahansa" niin se määrittää jopa mainstream julkisuudessa noteerattavat tunnustukset.

Onko palkinnosta sitten haittaa? Se toimii mediapelissä porkkanana juttuja etsiville toimittajille ja toimii skenen sisällä jonain tavoittelemisen arvoisena mittapylväänä (?) jolla työlle saisi edes jotain noteerausta.  Minusta sillä on uskottavuutta nakertava haitta. Kun piirit on niin pienet, niin voi toki olla noloa, että asiantuntijat valitsemassa tarkoittaa että kaverit pelailee keskenään. Mutta ei se mielestäni ole niin noloa kuin nykyinen menetelmä. Jos ensi vuonna valintaa olisi tekemässä joku sarjakuvan asiantuntija, tuntuisi palkinto huomattavasti mielekkäämmältä.  Vrt. esim. puupäähattu, jonka saajan valitsee sentään alallaan asiantuntemuksen & tietyn auktoriteetin omaava Suomen Sarjakuvaseura.

Kävin toki eilen ostamassa tuon Finlandian voittajan, enkä olisi sitä muuten tehnyt. Että kai siitä jotain hyötyä sitten on.