Tuleeko sarjiksilla toimeen?

[Irene]

No itse en kyllä jättäisi  mitään asiaa, jonka haluan hoitaa, vain sähköpostin varaan. Jos sähköpostiin ei vastata, tartun puhelimeen - puhelimessa sen toisenkin on pakko ainakin sanoa jotain, ei voi vain möllöttää hiljaa.

[Curtvile]

Jos sähköpostiin ei vastata, tartun puhelimeen - puhelimessa sen toisenkin on pakko ainakin sanoa jotain, ei voi vain möllöttää hiljaa.

Olet selvästi keskustellut ihan eri henkilöiden kanssa kuin minä. Tai siis ei ne olleet keskusteluja: minä puhuin ja puhuin ja puhuin ja epäilin linjassa vikaa ajoittain kun ei mitään vastausta kuulu....

mutta toki, omat markkinointitaidot ovat liian iso tekijä sarjakuvapuolen toimeentulossa.

[JanneT]

Kokemuksia taitaa olla yhtä paljon kuin kertojiakin... ne harvat kerrat (no vuosien mittaan tietysti niitäkin on kertynyt) jolloin olen lähestynyt sähköpostin varasssa ovat olleet kun toimituksesta on nimenomaisesti kehoitettu lähestymään henkilöä X sähköpostitse... mutta jostain syystä olen säällisen ajan kuluttua joutunut kuitenkin tarttumaan luurin ja vastaus henkilöltä X on lähes aina ollut:

"Jaa, lähetit sähköpostia, vai? Milloinkohan tämä tapahtui... ai 19. tammikuuta, oho, onpas sinulla se tarkkaan ylhäällä, pieni hetki..."

30 sekunnin hiljaisuus

"Kuule, jostain syystä en löydä sitä enää mistään, mutta voinko pyytä sua lähettämään sen uudelleen..."

Nykyisin en lähesty enää ketään ensisijaisesti sähköpostilla, aina täytyy olla vähintään puhelu siinä pohjana. Mutta erilaisiakin kokemuksia selvästi löytyy, kuten täällä on tullut todistettua...

[Irene]

Olet selvästi keskustellut ihan eri henkilöiden kanssa kuin minä. Tai siis ei ne olleet keskusteluja: minä puhuin ja puhuin ja puhuin ja epäilin linjassa vikaa ajoittain kun ei mitään vastausta kuulu....

mutta toki, omat markkinointitaidot ovat liian iso tekijä sarjakuvapuolen toimeentulossa.

Nojoo, toki tällaisiakin henkilöitä on olemassa, mikä kuulostaa ihan älyttömältä mutta on valitettavasti totta.

Lähinnä mun pointti oli se, että olipa asia mikä tahansa, jos sen haluaa saada hoidetuksi niin joutuu olemaan itse valmiustilassa asioiden eteenpäin viemiseksi... Ei sitten tarvitse itkeä, että jäi se Hollywood-rooli saamatta, kun se tyhmä ohjaaja ei koskaan soittanut takaisin vaikka ihan varmasti se näki että olin yrittänyt sen kännykään soittaa.

[Jaana S.]

Joo, silti yleensä homma jää pyörimään puoleksi vuodeksi johonkin, minkä jälkeen kehoittavat ottamaan yhteyttä siihen päätoimittajaan 

Päätoimittajahan asioista yleensä päättää. Kannattaa oikeasti mennä suoraan paikan päälle näytteet ja cv mukana. Ei sitä koskaan tiedä, mullekin aikoinaan Pohjolan sanomien päätoimittaja ärisi ja näytti hapanta naamaa kun kävin tarjoamassa sarjiksiani paikan päällä. Mutta sitten jonkun ajan kuluttua mut kutsuttiin piirtämään Kalevaan. Päätoimittajan juttusilla silloinkin piti käydä ja päätoimittaja vielä sanoi että SAA  ja mielellään pitääkin piirtää ilmapiirissä olevista asioista (enkä tarkoita nyt lentokoneita) ja mielellään tehdä sen hyvinkin kriittisesti ja ilman silkkihansikkaita.
Syndikaattien kautta tilattavista sarjakuvista maksetaan huomattavasti vähemmän, kun ajatellaan että sarja esiintyy useammassa lehdessä ja mukana on välikäsiä. Vaikka sanomalehtien on helpompaa ja halvempaa tilata sarjakuvansa syndikaatin kautta, nykyään sanomalehdet kuitenkin haluavat juuri jotain omaan julkaisuun räätälöityä sarjaa, josta sitten maksetaankin paremmin. Näin ollen päätoimittajan kanssa sitten neuvotellaan millaista linjaa sarjakuvan pitäisi edustaa... esim onko kohderyhmänä nuoriso, vai koko lukijakunta. Piirtäjäkin joutuu vähän joustamaan, jos vaikka tilaa ei olekaan palstalla siihen formaattiin, mihin piirtäjä on sarjan ideoinut. Sitten voi miettiä näitä taiteellisia kysymyksiä: voinko muuttaa sarjani formaatin tuplastripistä yhdelle riville tai stripistä jopa yksiruutuiseksi tms.
Joten siinä mielessä tuo syndikaatti-ajatus on Suomessa vähän huono idea ja ehkä aikansa elänyt.

[JanneT]

Tämähän on näitä ikuisia suuria kysymyksiä: myydäkö vähän kalliimmalla lehden tarpeeseen räätälöityä strippiä vai tarjotako useammalle lehdelle halvemmalla. Molempia malleja käytetään, ei siihen ole yhtä totuutta. En silti sanoisi että syndikointi on Suomessa aikansa elänyt - sen verran vahva liikesiteet syndikaateilla suomalaisiin lehtiin on. Mutta toki aina löytyy yksinäisiä susia, jotka onnistuvat saamaan itsensä siihen väliin.

[Doc Lomapäivä]

Joku voi puhelinmarkkinoinnilla saada hyviäkin tuloksia, mutta se ei vain sovi mulle. Omassa myyntityössä olen huomannut että saan saman tuloksen s-postilla. Joskus olin puhelinmarkkinoijana (aikakauslehtiä, Aku Ankkaa jne) ja huomasin että ne joilla oli miellyttävä ääni teki myös kauppaa.

S-postikauppaan voin antaa hyvän vihjeen: ei koskaan maanantaisin. Eikä iltaisin ja viikonloppuisin. Aamuisin toimittajien sähköpostit on täynnä roskapostia ja ne deletoi samalla kaupustelijatkin. Iltapäivällä ne on väsyneitä ja pelaa pasianssia, silloin ne vastaa s-posteihinkin koska se on näennäistä työntekoa.

Useat hommat olen saanut niin että olen lähettänyt liitteenä näytteitä tai linkin, ja päätoimittaja on soittanut mulle itse tai pyytänyt käymään. Laajaa kaveripiiriä pitää myös kiittää, nykyisin hommat on edenneet paljolti tutunkauppaa.

Jos jonkun homman TODELLA haluaa, pitää lähettää s-postia, soittaa ja käydä paikanpäällä niin usein että ne yksinkertaisesti ajaa luudalla pihalle tai antaa sen homman.

[JV]

Vaikka julkisuudessa ihmisten tuloilla repostelu on kyseenalaista, on tämänpäiväisessä Hesarissa ihan asiallinen artikkeli taiteilijoiden tuloista. Osui silmään se, että Juban verotettavat tulot viime vuonna olivat rontti 25 tuhatta euroa - eli ymmärtääkseni nykytuloilla varsin vaatimaton potti JA kyseessä on sentään suomalaisen sarjakuvan suurimpia menestystarinoita - Viivi ja Wagner on joka lehdessä, albumit myy kuin häkä - myyntilistojen kärjessä jo monetta vuotta, taidenäyttelyt ja Minerva- albumi päälle!!!

Olen erittäin hämmentynyt - ehkä sarjakuvalla itsensä elättäminen Suomessa on silkka mahdottomuus. (vai onko Juban tuloista jätetty joku iso kakku pois, eikös kirjaprovikat ym. ole ihan verotettavaa tuloa...)

Vertailun vuoksi kuvataiteilijat saivat keskimäärin 3 500 euroa taiteellisesta työstään, joka viidennes ei mitään (muut työt mukaanlukien keskipalkka 13 tonnia) puolet keskivertopalkasta mukaanlukien.

[roju]

Osui silmään se, että Juban verotettavat tulot viime vuonna olivat rontti 25 tuhatta euroa - eli ymmärtääkseni nykytuloilla varsin vaatimaton potti JA kyseessä on sentään suomalaisen sarjakuvan suurimpia menestystarinoita - Viivi ja Wagner on joka lehdessä, albumit myy kuin häkä - myyntilistojen kärjessä jo monetta vuotta, taidenäyttelyt ja Minerva- albumi päälle!!!

Olen erittäin hämmentynyt - ehkä sarjakuvalla itsensä elättäminen Suomessa on silkka mahdottomuus. (vai onko Juban tuloista jätetty joku iso kakku pois, eikös kirjaprovikat ym. ole ihan verotettavaa tuloa...)

Voipi perustaa yrityksen. Muuttaa tuloa omaisuudeksi ja nostaa palkkana/pääomatulona (verotettavaa) vain osan. Vähennykset otetaan ensin päältä tietty, autot ja muut hankinnat voi tehdä yrityksen nimiin. Älä kysy miten, tarkemmin en osaa vastata. Tiedän vaan että tutut yrittäjät sitä tekee. Taidealallakin. Kun tulot alkavat olla yli 20 000 €/v, tietyin ehdoin kannattaa jo perustaa yritys. Tai kuulemma jo 8000 €/v.

[Timo Kähkönen]

Voipi perustaa yrityksen. Muuttaa tuloa omaisuudeksi ja nostaa palkkana/pääomatulona (verotettavaa) vain osan.

Juballa on oy, jolloin voittoja voi helposti lipastoida eli tallettaa yritykseen eli kasvattaa omaisuutta (jota voi esim. eläkepäivinä nautiskella).

Juballa tuli vuonna 2005 sarjakuvista ja muista jutuista 285 000 e/v tuloa. Tilikauden 2005 tulos oli 159 000 e.

Jos kaikki olisi ansiotuloa (ei olisi yritystä), veroa menisi yli 46%. Kun on oy, voitosta maksetaan "vain" 28% veroa.

Juban firman tietoja voi katsoa vaikka täältä:
http://www.inoa.fi/showFinancialInformation.do?&company=909617

[Hazart]

Olen erittäin hämmentynyt - ehkä sarjakuvalla itsensä elättäminen Suomessa on silkka mahdottomuus.

Riippuu myös mitä siihen elämiseen tarvitaan. Jos saisin vain tuon mainitsemasi reilut 2000€ kuussa tästä hommasta, niin elelisin ihan mukavasti.

 

[JV]

Juballa on oy, jolloin voittoja voi helposti lipastoida eli tallettaa yritykseen eli kasvattaa omaisuutta (jota voi esim. eläkepäivinä nautiskella).

Juballa tuli vuonna 2005 sarjakuvista ja muista jutuista 285 000 e/v tuloa. Tilikauden 2005 tulos oli 159 000 e.

Jos kaikki olisi ansiotuloa (ei olisi yritystä), veroa menisi yli 46%. Kun on oy, voitosta maksetaan "vain" 28% veroa.

Juban firman tietoja voi katsoa vaikka täältä:
http://www.inoa.fi/showFinancialInformation.do?&company=909617

Ok. tuohan selvittää sen homman. Sinänsä vain aika harhauttavaa esittää noita numerotietoja Hesarissa, ja kytkeä se siihen artikkeliin. Ehkä ne tilastotiedot eivät siis kovin selkeästi asioiden todellista laitaa kerrokaan.

Hazartille:  Kyllä minullekin se 2000 euroa riittäisi aika moneksi kuukaudeksi... Joskus mietin mihin ne ihmiset oikein ne rahansa tuppaavat, kun itse on tottunut nykyoloissa tosi vaatimattomaan, mutta silti aika luksus-elämään.

[Timo Kähkönen]

Sinänsä vain aika harhauttavaa esittää noita numerotietoja Hesarissa, ja kytkeä se siihen artikkeliin. Ehkä ne tilastotiedot eivät siis kovin selkeästi asioiden todellista laitaa kerrokaan.

Mitä numerotietoja Hesarissa oli ja milloin? Itselleni kun ei tule Hesaria.

[JV]

Mitä numerotietoja Hesarissa oli ja milloin? Itselleni kun ei tule Hesaria.

Juurihan minä sen pari viestiä aiemmin selitin. Pohdittiin taitelijoiden tuloja ja tukia, ja oli kuvissa joitakin tekijöitä kuvateksteinä nimi ja tulot. Juballa vain nimi ja summa. Jubaa ei itse jutussa mainittu.

[Doc Lomapäivä]

Mitä numerotietoja Hesarissa oli ja milloin? Itselleni kun ei tule Hesaria.

Hesari otsikoi: "Tuloistaan huolestuneet taiteilijat vaativat hallitukselta veroremonttia". Juttu käsittelee mm. sitä että yhtenä vuotena rahaa tulee ja verottaja vetää siitä ison siivun, kun taas toisena vuotena ei tule mitään. Tuloverotus pitäisi saada tasattua useammalle vuodelle.

Artikkelin verotietoja:
Juba: 25 079 e
Heta Kuchka: 9692 e
Tuomas Holopainen: 227 184 e
Kjell Westö: 26 814 e
Mikko Leppilampi: 5444 e
Päivi Alasalmi: 0 e

Tietoja vääristää yritykset ja apurahat. Mutta nämä on näitä nousukauden vaatimuksia, asia unohtuu kun tuo Aasian kurssilasku poikii asuntojen hintojen romahduksen ja korkotason nousun.

Joskus mietin mihin ne ihmiset oikein ne rahansa tuppaavat, kun itse on tottunut nykyoloissa tosi vaatimattomaan, mutta silti aika luksus-elämään.

Samaa minäkin. Aina pitää saada lisää ja mikään ei riitä.

Katsoin tuossa juuri omia verotietojani. Vuonna 2002 tienasin n. 3000 e ja siihen aikaan pelkästään vuokramenot oli jo 4500 e vuodessa. Säästöillä mentiin ja raskaasti, onneksi niitä oli. Nyt tilanne on paikattu, mutta antaa kuvan sarjakuvantekijän ansioista. Joskus niitä on ja joskus ei.