Kelpaako Linux graafiseen työhön?

[Leo Loikkanen]

Juu tota, mä oon tälläsellä linux koneella ja tuli mietittyä että voiko sillä tehä mitään kivaa graafisesti. Onko kellään mielipiteitä asiasta?

[Veli Loponen]

Kyllä hommat silläkin varmaan hoituu, jos löytyy vain sopivat ohjelmat ja käsittääkseni niitä ei pahemmin, ainakaan ammattitasoisia, Linuxille löydy.

[Leo Loikkanen]

Valitettavasti olet väärässä. Leikin jonkin aikaa GIMPilä, ja kirjoitan siitä nyt. GIMP on erittäin ammattitasoinen ja laajennettava. Jos jotain puuttuu, hae se ilmaiseksi netistä. Vaikka kaikki efektejä ei ole, voi GIMPillä saada aikaan strippejä sanomalehtiin.

[Veli Loponen]

Siis Gimp tukee cmykkiä ja osaa tehdä kelvollisia tif yms. tiedostoja? Entäs hyvätasoiset pdf -tiedostot (sellaisina usein kannattaa työt lähettää, jos on muutakin kuin kuvaa)?
Mutta Gimp on vain kuvankäsittelyohjelma. Löytyykö Linuxille myös muita vaadittavia esim. taitto-ohjelmaa?
Mutta, niin kuin sanoin, niin ei Linux mikään este ole graafisten töiden tekemiselle. Ohjelmat (tai niiden puute) taas on ja tällä hetkellä ala on muutaman firman dominoima ja yhteensopivuuden pitäisi olla hyvä pärjätäkseen.
Mutta esim. Gimp varmaan sopii ihan hyvin sarjakuvien käsittelyyn (en ole ikinä kokeillut, niin en osaa sanoa).

[Leo Loikkanen]

AARGH! LIIKAA JUTTUJA! SEKOAN!!

Okei, en tiedä mitä tiedostomuotoja GIMP tukee, mutta jos niistä on puute, lähetä palautetta ohjelmoille. Ne varmaan sitten lisää niiden tiedostojen tuen seuraavaan versioon (1.4)

Muuten, kyllä niitä taitto.ohjelmia linuxsellekkin ilmestyy ennen pitkää...

[Veli Loponen]

Ehkä suurin ongelma on yhteensopivuus. Vaikkakin noissa open -ohjelmissa yleensä yhteensopivuus on huippuluokkaa Microsoftin kanssa, niin päinvastoin ei toimikaan (muistaakseni esim. Open Office tunnistaa kaikki microsoftin toimistopaketin tiedostot ja osaa kirjoittaa sellaisia, mutta esim. Wordissa ei toimi OO:n omat tekstitiedostot).

[Tero Mäntylä]

Oma kommentti tähän on se, että käsittääkseni niitä ammattilaistason ohjelmia ei vielä riittämiin ole ja se että ohjelmaan saa melkein kaikki tarvittavat jutut räätälöityä ilmaisilla plug ineillä ei vielä tee siitä ammattilaiskäyttöön sopivaa ohjelmaa. Kai Linuxista saisi hiljalleen jo jakeluversion, jossa olisi kaikki tarvittava ammattimaiseen graaffiseen kuvankäsittelyyn valmiina, mutta tuskin kenelläkään on kiinnostusta sellaista kerätä kasaan kun ensin pitäisi päästä ihan perus toimisto käyttis puolellakin läpi ja graaffisella puolella kilpailijana on mm. Mac. Kyllä toki joku joka on kiinnostunut myös käyttiksen kanssa näpertämisestä saa Linuxilla aikaan vaikka mitä, mutta uskoisin, että valtaosa graaffisen työn ammattilaisista tahtoo valmiin paketin millä pääsee heti kuvankäsittely / taittotyöhön.

Kyllä siitä Linuxista taitaa enemmän vielä olla iloa meille J2EE koodaajille... jos täällä nyt pahemmin muita koodaajia näkyy.

[JussiP]

Etsipä sarjakuvien tekeminen -alueelta threadi, jonka nimi on "ilmaista softaa". Siellä on käsitelty tähän liittyviä kysymyksiä.

Pähkinänkuoressa: Linuxille on paljon hyvää ilmaista softaa, joilla saa tehtyä vaikka mitä. Kaupallista softaa on ikävän vähän.

Gimpiin on plugari, joka tekee cmykkiä. Lisäksi johonkin tulevaan versioon se tulee vakioksi. Ongelmana on kuitenkin se, että cmyk-erottelutekniikkaan liittyy jotain patentteja, joiden käyttöoikeus on epäselvä.

Vähän tiedetty fakta on se, että melkein kaikki elokuvien erikoisefektit on tehty kokonaan Linuxilla. Monet ammattilaisten 3D-softat pyörivät natiivisti Linuxilla ja lisäksi studiot käyttävät emulaattoria, joka mahdollistaa Windows-Photoshopin ajamisen Linuxissa.

[Reima Mäkinen]

Siirsin vastauksen tuolta softaketjusta tänne...

Linux käyttöjärjestelmänä on jo todella helppo asentaa. En huomannut viimeeksi mitään eroa Win 7:n ja Manjaro -linuxin asennuksen välillä, paitsi että Manjarossa mun skanneri toimii ja Win 7:ssa ei. Lisäksi Wacom toimii suoraan eikä tarvitse etsiä ajureita. Jos on käyttänyt Windowsia, niin linuxin käyttö on kyllä helppoa.

Tosin englannin kieltä on mielestäni tarpeellista hallita, sillä monista ohjeista ja vinkeistä en ole löytänyt suomenkielisiä versioita. En ole kyllä ihmeemmin etsinytkään...

Joo, siis mulla on vanhassa koneessa Ubunbtu winin rinnalla (siinä josta kosahti näyttö). Silloin kun se asennettiin muistaakseni Wacom ei vielä siinä toiminut. Eikähän se Linuxin oppiminen ole se vaikein juttu vaan Winkkarin logiikasta poisoppiminen. Pelkästään ohjelmien asentamisessa verkosta on eri logiikka. Myös windowsin tiedostojen yhteensopivuudessa oli muistaakseni jotain skärmää, sillä näillähän on eri tyyli käsitellä levyä (eri lailla alustetut). Vai onko tämäkin asia muuttunut kun win on siirtynyt 32/64 bittiseen maailmaan?

Edit: ongelma Wacomin kanssa liittyikin siihen että Gimp- tai mikään muukaan tuki ei ollut vielä tuolloin (2006-2007) kovin hyvä.

[äyni]

EIköhän linux ala pikkuhiljaa olla soveltuva ainakin vakavaan harrastusmaiseen graafiseen työhön, jos ei vielä ammattimaiseen.
Viimeinen suuri este tälle taisi olla värienhallinnan kehittäminen sille tasolle, että linuxissakin näytön ja laitteiden kalibrointi on nykyisin suht vaivatonta.
Nyt käyttöjärjestelmäpuolella ei taida olla suuria esteitä, josko ohjelmapuolella vielä toki on. Crossoverin avulla, ja ehkä pelkällä Winelläkin saa Photoshopinkin pelaamaan linuxissa.

Sitten kun linuxiin tutustuja saisi jonkun tolkun eri jakeluista, työpöydistä yms. niin linuxilla saattaisi alkaa olla jotain mahdollisuuksia. No, aloittelijalle järkevien jakeluiden määrä taitaa olla nykyisin n. neljä (Mint, Ubuntu, openSuse, Fedora), joten ei sekään suo niin syvä enää ole.

Tiedostorakenne on OS X:n kanssa hyvin samankaltainen, etenkin käyttäjän "kotihakemiston" osalta, ja kokolailla hyvin erilainen Windows-rakenteen kanssa. Tiedostojärjestelmät, mihin Reima taisi tuossa edellä viitata on sokkelo, joka hyvin paljon sotkee useamman käyttöjärjestelmän päällekäistä käyttöä. Linuxit viihtyvät nykyisin useimmin ext3 tai ext4 -tiedostojärjestelmällä kirjotetuilla levyillä, joita ei Windowsit tahi Macit osaa lukea käytännössä ollenkaan. Eikä tietenkään Windowsin NFTS tai OS X:n HFS+ ole linuxille täysin ongelmattomia. No, tiedostojärjestelmää ei tarvitse käyttäjän välttämättä ymmärtää ja linuxin tiedostorakenne on lopulta hyvin looginen ja helppo. Prosessorin bittisyvyydellä ei ole tämän kanssa mitään tekemistä.

7 1/2 vuotta minä käytin yksinomaan Linuxia hommissani, ja hyvin sujui niin valokuvausharrastajan kuvankäsittelyt kuin CAD-piirtäminenkin. Mutta kumpaakaan en olisi ammatikseni sillä systeemillä tehnyt.
Jos ylimääräistä aikaa ja kiinnostusta on, kannattaa minusta kyllä vilkaista, miten Linux vertautuu siihen mitä nyt käyttää. Siellä on paljon sellaista toiminnallisuutta, jota ei windowseista ja maceista löydy, mutta mitään suuresti merkittävää ei löydy, eikä puutu. Linuxin paketinhallintaa on toisinaan ollut ikävä, erittäin kätevä tapa hallita ohjelmien asennusta.

[Reima Mäkinen]

EIköhän linux ala pikkuhiljaa olla soveltuva ainakin vakavaan harrastusmaiseen graafiseen työhön, jos ei vielä ammattimaiseen.
Viimeinen suuri este tälle taisi olla värienhallinnan kehittäminen sille tasolle, että linuxissakin näytön ja laitteiden kalibrointi on nykyisin suht vaivatonta.
Nyt käyttöjärjestelmäpuolella ei taida olla suuria esteitä, josko ohjelmapuolella vielä toki on. Crossoverin avulla, ja ehkä pelkällä Winelläkin saa Photoshopinkin pelaamaan linuxissa.

Minusta ammattipuolella ja myös työnkulun näkökulmasta yksi merkittävimmistä kysymyksistä on se mitä tiedostomuotoja ohjelmista saa ulos (ja sisään jos käyttää yhteen kuvaan useampaa softaa). Vaikka sulla olis miten hieno kuva, jos se ei aukea oikein vaikkapa lehden taittajan koneelle, niin ei sillä kuvalla silloin mitään tee. Tai EHKÄ tekee, mutta jos lopputulos ei vastaa täysin tekijän aikomusta, se kyllä enimmäkseen kyrsii. Bittikartat on tässä kaiketi helpompia, mutta vektoripuolella tämä on ollut aikamoinen murheenkryyni koko sen 20 vuotta mitä itse olen koneita räplännyt.

Prosessorin bittisyvyydellä ei ole tämän kanssa mitään tekemistä.

Minä kun mietin, että se vaikuttaa siihen millaisia (miten suuria) osoiteavaruuksia hallitaan. Mutta sehän ei tosiaan tiedostojärjestelmään sinänsä vaikuta.

Linuxin paketinhallintaa on toisinaan ollut ikävä, erittäin kätevä tapa hallita ohjelmien asennusta.

Näin olen kuullut ja siksi sekin kiinnostaa.

[JussiP]

Jos haetaan pelkkiä teknisiä vajavaisuuksia ammattilaistason hommiin niin tärkeimmät taitavat olla nämä:

- skannerien ajurituki on hieman heikompaa kuin raudalla keskimäärin ja niiden värikalibrointi hankalaa

- Gimpissä ei ole natiivia CMYK-tukea tai 16-bittisiä värejä (Kritassa on)

- Scribuksessa ei ole natiivia 1-bittistä eksporttia, se tulee seuraavaan versioon

Viimeksimainittu ei ole valtaisa ongelma sekään, Suomessa julkaistaan joka vuosi kymmeniä Adoben softilla tehtyjä alppareita, joissa viivat ovat värien joukossa eikä juuri kukaan huomaa että viivat on hieman rasteroituneet.

Loput ovat sitten fiilisjuttuja tai epäoptimaalisuuksia. Monen mielestä fotari toimii sulavammin kuin Gimp tai siinä on parempia piirtotyökaluja. Yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä, kolmas antaa kaikkien kukkien kukkia ja niin pois päin.

[Reima Mäkinen]

- Gimpissä ei ole natiivia CMYK-tukea tai 16-bittisiä värejä (Kritassa on)

Tulkitsen tuon niin, että Gimpissä kaikki väritys tehdään edelleen rgb:nä?

Viimeksimainittu ei ole valtaisa ongelma sekään, Suomessa julkaistaan joka vuosi kymmeniä Adoben softilla tehtyjä alppareita, joissa viivat ovat värien joukossa eikä juuri kukaan huomaa että viivat on hieman rasteroituneet.

Olet oikeassa siinä että lukijat eivät juurikaan huomaa, mutta tekijät tunnetusti tekevät ongelman välineidensä pienimmistäkin vajavaisuuksista. Oli väline mikä hyvänsä. 

Tämä sivu on jo aika vanha , mutta kertoo jotain noista vektoriongelmista. Ja muuntaminen muodosta toiseen on käytännössä ollut aina vähän epävarmaa, varsinkin jos kuva on hieman tikku-ukkoa monimutkaisempi.

- Scribuksessa ei ole natiivia 1-bittistä eksporttia, se tulee seuraavaan versioon

Mutta PDF:t toimii ongelmitta vai?

[JussiP]

Tulkitsen tuon niin, että Gimpissä kaikki väritys tehdään edelleen rgb:nä?

Näin on. Cmyk-muunnos tehdään sitten Scribuksessa.

Mutta PDF:t toimii ongelmitta vai?

Toki toimii. Rajoituksena siis se, että sisään syötetty 1-bittinen kuva muuttuu PDFää luodessa harmaasävykuvaksi, mikä tuottaa jo mainitun hienoisen rasteroitumisen.

[äyni]

Minusta ammattipuolella ja myös työnkulun näkökulmasta yksi merkittävimmistä kysymyksistä on se mitä tiedostomuotoja ohjelmista saa ulos (ja sisään jos käyttää yhteen kuvaan useampaa softaa). Vaikka sulla olis miten hieno kuva, jos se ei aukea oikein vaikkapa lehden taittajan koneelle, niin ei sillä kuvalla silloin mitään tee. Tai EHKÄ tekee, mutta jos lopputulos ei vastaa täysin tekijän aikomusta, se kyllä enimmäkseen kyrsii. Bittikartat on tässä kaiketi helpompia, mutta vektoripuolella tämä on ollut aikamoinen murheenkryyni koko sen 20 vuotta mitä itse olen koneita räplännyt.

Minun ymmärrykseni on se, että avoimet ohjelmistot tukevat suhteellisen hyvin yleisimpiä kaupallisten ohjelmien tiedostomuotoja, mutta toisinpäin on enemmän ongelmia. Gimp lukee ja kirjoittaa photoshopin psd-formaattiin, mutta Photoshop ei taida lukea, saati kirjoittaa gimpin xcf-kuvia. (en tiedä, luulen).
Ongelmattomia näiden kaupallisten ohjelmien formaatit harvoin kuitenkaan ovat. Ohjelmatalot eivät välttämättä julkaise tiedostotyypin speksejä, joten ne täytyy selvittää jotenkin muuten. Tässä hommassa saattaa tulla virheitä, viimeistään siinä vaiheessa kun jokin muuttuu. MS teki ainakin yhdessä vaiheessa huomattavia muutoksia office-tiedostotyyppeihin jokaisen versioon, mikä vaikeutti ja jopa esti uusimmalla officella oletusasetuksilla talletettujen office-tiedostojen käyttöä OpenOfficessa ja vastaavissa. Edistyneemmät muotoilut eivät edelleenkään oikein tahdo siirtyä kunnolla MS Officesta OpenOfficeen tai toisinpäin. Jokin on aina väärin.

Kuvien ja pdf-tiedostojen luonti ja siirto on kyllä aina luonnistunut joka suuntaan, käyttöjärjestelmästä riippumatta samalla tavalla. Tosin mitään layer-, värierottelu- tms.-dataa ei ole koskaan ollut tarve minulla liikutella. Jpg:t, tiffit, yms. ovat aina riittäneet.

Kriittiseen kaupalliseen toimintaan en valitsisi Linuxia sillä tieto- ja taitotasolla, mikä minulla on, pl. soveltuva ohjelmistokehitys tai muu "koodaaminen".