Vanhala on kirjoittanut äbout yhdeksään öö-tason ilmaisjakelulehteen - Seinäjokisen lisäksi mm. Kannelmäessä ilmestyvään Tanotorveen - jorinoitaan jo ainakin 30 vuotta. Tuo ns. kirjallisuuskritiikkien vääntäminen on hänellä tekosyy kirjoitella joka ikiseen sepustukseensa vähintään puolet siitä, miten televisio-ohjelmat vääristelevät suomalaista sotahistoriaa tai miten esim. Korkeajännitykset eivät ole faktapohjaisesti oikeaoppisia, ja niin edelleen.
Ihan on kuin elävä Fingerpori-hahmo hän, itse tipahdin kun luin Pekka Luupää Vanhalan "kritiikin" Leena Lehtolaisen dekkarista, jonka nimi kuuluu hänen mukaansa: "Lounas en ollutkaan".