Kotimaiset sarjakuvat ja ulkomaiset sarjakuvat -myyntilistat olisivat kyllä minunkin makuuni - NY Timesin malliin. Toisaalta, nyt sarjakuvat ovat ehkä näkyvämmin esillä.
Heikentyisikö Fingerporin, Viivin ja Wagnerin, Maisan ja Kaarinan, B. Virtasen ja K. Siilin asema, jos ne taistelisivat paikasta auringosta omalla listallaan. Saataisiinko silloin listalle myös muita, uusia nimiä? Lisäisikö lista entisestään myyntiä?
moinen lista olisi tervetullut, mutta ei niin että kaunokirjallisuudesta "siivotaan pois" sarjakuvat.
Mainittujen asema ei heikentyisi mutta lista olisi yhtä kivulias kuin monelle kirjailijalle kotimainen kaunokirjallisuuslista on. Sillä hyppäys on..mmm...joitakin satoja jollei tuhansia.
Fingerpori on Siilin tavoin hyvä esimerkki siitä että tekijä asettaa itse päämääränsä ja tekee omaa juttuaan mutta niin että ei mennä siitä missä aita on matalin.
kuulostaa härskiltä väitteeltä Kilon poliisi linjan kanssa mutta tietty kunnianhimo, siis ei yleisönkosiskelu ja mukautuminen, vaan halu kehittyä tekijänä paistaa läpi.
Lukijaa ei aliarvioida, muttei sivuutetakaan.
Emme ole vielä sarjakuvan suurvalta aidosti, vaikka muualla niin sanottaisiinkin mutta matkalla sinne ollaan.
etu on siinä että saatavilla on vaikutteet ja elementit niin euroopasta, amerikasta kuin aasiastakin.
ja lisänä ruisleivän hajuinen oma identiteetti.
