Toivomuslista kirjastollesi

[tertsi]

Corto Maltese, Spirit, Barksin Aku, Tintin seikkailut, Mämmilä, Krazy kat, Vartijat, Asterix, Tenavat,  Maus

Aika hyvä lista minun mielestäni. (Tenavat heivaisin ja korvaisin Lassilla ja Leevillä)
Tuota listaa voi sitten maustaa resurssien mukaan mangalla, artsulla, superheeboilla, eurohutulla, elämän kipupisteillä tai millä vaan muulla.

Minusta kirjastosta pitäisi saada luettavakseen alan keskeiset klassikot. Ja kun kerran Euroopassa asutaan, myös painotus voisi olla Euroopassa.

EDIT:
Ja joka kirjastoon pitäisi tulla Sarjainfo!!!

[tertsi]

Ranskassa 90-luvun sukupolvi on jo vallannut mainstreamin kokonaan (ne Trondheimit ja Sfarit).

Largo Winch, Thorgal, Blacksad, Blueberry, Titeuf, XIII lienevät myöskin hyvin myyvää mainstreamia? Entäs manga?

EDIT:
Löysin tällaisen listan ranskalaisesta albumimyynnistä. Vuoden 2005 jälkipuolisko.
http://www.du9.org/IMG/BD_2005_-_Donnees_IPSOS.xls
Sadan ensimmäisen joukossa en huomannut Sfaria tai Trondheimia.

[tertsi]

Tässä suurimmat painokset 2005. Painos ei kerro tietenkään ihan koko totuutta myynnistä, mutta antaa se nyt jotain suuntaa siitä, ketkä hallitsevat ranskankielisiä sarjakuvamarkkinoita. Rabbin katti tuolla on, 100 000 kpl. Toki Keski-Euroopassa tienaa ihan hyvin, vaikkei listan kärjessä olisikaan.

[roju]

Largo Winch, Thorgal, Blacksad, Blueberry, Titeuf, XIII lienevät myöskin hyvin myyvää mainstreamia? Entäs manga?

EDIT:
Löysin tällaisen listan ranskalaisesta albumimyynnistä. Vuoden 2005 jälkipuolisko.
http://www.du9.org/IMG/BD_2005_-_Donnees_IPSOS.xls
Sadan ensimmäisen joukossa en huomannut Sfaria tai Trondheimia.

Okei, muotoilin asiani  epätarkasti. Jätetään pois sana "kokonaan". Asioista voi puhua myös muulta kantilta kuin saatananmoisen myynnin kautta. Pointtini varsinaisesti oli valta, ei raha: uuden sukupolven vaikutus sarjakuvakenttään on ollut laajempi kuin kukaan 15 v sitten arvasi. Pidän jonkinmoisena tunnustuksena Trondheimin Angoulêmen pääpalkinnon voittoa. Taiteenlajin uudistuminen on aina mielenkiintoinen ilmiö. Tässä tapauksessa tiedän että ko. porukalla ei ollut mitenkään markkinoiden valloitus mielessä, kun he 90-luvulla aloittivat toimintansa mm. omien kustantamoidensa kautta (koska suuret eivät sen tyyppistä sarjakuvaa halunneet kustantaa). Vaikutus oli sellainen, että suurtenkin oli reagoitava, ja ne reagoivat ostamalla. Näiden ja mangan ansiota on sarjakuvan (myyntilukujenkin) uusi nousu Ranskassa 80-90-luvun alun skleroosikuopasta. Uudet tekijät ja uudet lajityypit toivat sarjakuvalle uusia lukijoita ja sitä kautta uutta ostajakuntaa vanhan ja pienenevän lisäksi. Ostajakunnan uudistuminen on olennaista alalla kuin alalla. Sitä ei tapahdu tuijottelemalla menneisiin menestyksiin. Tuota kokeiltiin eurooppalaisessa sarjakuvassa 80-90-lukujen vaihteessa.

Kyllä Suomessakin Akkarit ovat itsestäänselvästi myydyin sarjakuva. Jopa niin, että en koe että siitä asiasta olisi kauhean mielenkiintoista keskustella. Asiaintilassa ei ole mitään vikaa, itseäni vain kiinnostaa mitä kaikkea muutakin ja ehkä uutta on, sekä mihin suuntaan sarjakuva kenties on menossa. Näin ollen on muitakin arvoja kuin isot painosmäärät.

[Chemo]

Ymmärränkö oikein kantasi eli pitäisikö kirjastoissa olla siis vain/pääsääntöisesti sellaisia sarjakuvia joissa on "otettu riskiä"?

Eikun eiks Tomu tarkoittanut tuossa kustantajien julkaisupolitiikkaa, eikä kirjastoja? Kirjastojen hankintapolitiikalle näkisin itse muutaman kriteerin, jotka saisivat sitä ohjailla:

-yleisesti taiteellisesti poikkeuksellisen suurta arvoa omaaviksi arvostetut teokset
-taiteenlajin kannalta historiallisesti merkittävät teokset.

Mun mielestäni on tärkeää että kirjaston ostama aineisto on käypää pitemmälläkin tähtäimellä - em. tyyppisillä valinnoilla tämä toteutuu. Jossain määrin kirjastokin voi harjoittaa hyväntekeväisyyttä ja ottaa niitä riskejäkin, mutta pääpainon tulisi mielestäni olla niissä mitä yllä kuvailin - kun resurssit ovat kuitenkin rajalliset ja ensisijaisesti tulisi ajatella hyötyä kirjastossakävijän kannalta.

Itse asiassa kirjastot ovat mielestäni hoitaneet homman ihan hyvin tässä suhteessa - jotain turhaa hyllyntäytettäkin on joka ei koskaan sieltä liiku mihinkään (E: ja joka ei täytä kumpaakaan ylläolevista kriteereistä), mutta olisi epärealistista ajatella että sellaiselta voisi koskaan täysin välttyä.

[VesaK]

Jotensakin on murheellista, että vielä parikymmentä vuotta sitten kirjastoihin meni jopa 600 - 700 kpl melkeinpä mitä vaan sarjakuvia per julkaisu.
Sitten iski juustohöylä...

[J.A. Laivamaa]

Pari mämmilää, koska kirjastosta en ole löytänyt
yhtään. (Käsittämätöntä!)

[tmielone]

Olin sitä mieltä, että kirjastosta pitäisi löytyä Grant Morrisonin The Invisibles kokonaisuudessaan, koska halusin sen lukea, mutta en raaskinut sitä itselleni ostaa. Täytin kirjaston hankintatoivelomakkeen ja noin kuukauden kuluttua siitä kävin hakemassa sarjakuvat lainaan.

Täytyy myöntää, että olin yllättynyt Kuopion kirjaston hyvästä palvelusta. Siitä en osaa vielä sanoa, että onko kyseinen teos länsimaisen kulttuurin helmiä, ja että pitääkö se löytyä kaikista kirjastoista. Sen verran voin kuitenkin sanoa, että tähän asti lukeminen on ollut hiton mukavaa ja mielestäni se on kuitenkin sarjakuvissa (ja kirjoissa) tärkeintä.

Mutta makuasioista ei voi kiistellä, sanoi Musti, kun muniaan nuoli.
 

[Piber]

Miksiköhän täältä orivedeltä nuo kaikki mämmilät ja mämmilä kokoelmat löytyy. 
Mutta Barksin Kokoelmat olisi jokaisen kirjaston pitänyt tilata.
Supersankarihöttöäkin on aivan liian vähän.
Ja eri genrejä pitäisi olla.

[Doctor Phantomizer]

Tämä on siis osoitettu pääasiassa Helsingin seudun puolelle.
Mutta koska sarjakuvavalikoimaa on hyvä laajentaa tuolla, niin mainitkaapas nyt jokainen vaikkapa yksi teos, niin laitan ne kaikki paperille listattuna tuonne Helmet kirjaston laatikkoon, jotta saadaan heidän valikoimaansa laajennettua ja monipuolistettua. Amerikkalaisessa sarjakuvasta on hyvin laaja valikoima Helmet kirjastolla, joten katsokaa sen mukaan. Vilkaiskaa samalla heidän kotisivuilta, onko teosta jo heillä.

http://www.helmet.fi/fi-FI