Minäkin luin ensimmäisen tarinan Vernon Cobb. Aluksi - vain silmäillen - kuvitus vaikutti ei-niin-hyvältä mutta kas, kun luki ruutu kerrallaan kuten pitääkin, kuvitus nousi ihan kelpo tasolle ja yksityiskohdat erottuivat paremmin. Silti, ei ihan sitä kärkitasoa Tex-kuvittajissa. Dison kuvitus näytti sitten toisin päin: aluksi ihan jees mutta kun alkaa katsoa ruutu ruudulta niin kuvituksen kummallinen luonnosmaisuus ja ääripaksu viiva alkaa häiritä. Tarina oli ekassa varsin mainio vaikka hiukan tuntui sekavalta (osin johtunee kuvituksesta koska osa hahmoista oli jonkin verran toisiaan muistuttavasti piirretty). Ei mikään huikea tarina tai sen käsittely mutta ihan jees. Tokasta tarinasta myöhemmin kun saan sen kahlattua läpi...