Viikatemiehen tiellä luettu.
Ortizin taide oli lännenmeininkiin sopivan rouheista, mutta paikoitellen jälki oli liian huolimatonta.
Tarina oli erikoinen. Ei oikein selkeää, virtaviivaista juonta, vaan lähes sattumanvaraisia irrallisenoloisia tapahtumia. Ihan mielenkiintoinen kerronnallinen ratkaisu. Toimi hyvin.
Sitä jäin ihmettelemään, miten Tex tiesi, että pahiksilla oli toisella rillit ja toisella sapeli? Eihän Tex ollut heitä kohdannut. Olisiko joku kuvaillut hänelle nuo kaksi miestä? En kylläkään muista, että näin olisi tarinan kuluessa tapahtunut.
Aika monta rankkasadetta sattui tähän Maxiin.
Tex tointui ihailtavasti vammoistaan ja kykeni kamppailemaan sangen tasaväkisesti ute-soturia vastaan.
Lopun juottokaukaolohomma oli aika päätön. Eikös tuossa patruunatkin kastu ja mitenköhän hyvin sieltä veden alta oikein näkee, mitä parin-kolmen metrin päässä tapahtuu.