Maxi-Texit & paras Maxi-Tex- äänestys

[haplo]

Mietin hetken että viitsinkö laittaa äänestykseen ruksia kun olen lukenut vain yhden Maxi-Texin, Viikatemiehen tiellä. Jokin aika sitten kävin kirjastossa ajatuksena lainata noita lisää, mutta en löytänyt mitään piirrosten osalta täysin tyydyttävää, joten jätin hyllyyn ja päätin antaa äänen tuolle ainoalle lukemalleni. Pidin Ortizin taiteesta tässä Texissä, samoin kuin pidin siitä Ukkostuulessa. Kirjastossa oli paikalla sellaisia Maxi-Texejä kuin Irlannin poika Pat ja Texas Bill. Jotenkin kalvakan oloista piirrosta molemmissa, joten saivat jäädä lukematta ainakin vielä. Täytyy yrittää löytää ainakin nuo Maxit joissa on sama käsikirjoittaja kuin viikatemiehessä. Ortiz niissäkin näyttäisi mukana olevan piirrosten osalta.

Tämä nyt oli tällaista noviisin löpinää. En ole oikeastaan koskaan Tex Willereitä kunnolla lukenut, kiitos parin lapsena kohdalle osuneen huonon tarinan joista en enää muista oikein mitään. Jokin aika sitten kuitenkin luin sen Pulp-sarjassa ilmestyneen ja sen jälkeen tuon mainitun Maxin ja sain huomata ettei nämäkään ihan kamalia ole. On ehkä vain aiemmin ollut mukana huonoa tuuriakin tutustumisen kanssa.

[mkivimaki]

Irlannin poika Pat ja Texas Bill sisältävät molemmat vanhoja tarinoita, joissa piirrostyyli on vanhahtava ja poikkeaa uudesta tyylistä melkoisesti. Nämä on siis molemmat julkaistu Italiassa joskus vuonna nakki ja banaani ja vasta lähivuosina ne saatiin vihdoin julkaistua myös Suomessa. Muistaakseni myös Patakuningatar ja Vuoren vartija sisältävät Suomessa ennen julkaisemattomia.

Koitapa etsiä käsiisi Karibian verikoirat, Paholaisen eskadroona tai vaikka Fort Sahara näistä uusimmista, niin pidät varmasti. Varsinkin nuo kaksi ensin mainittua ovat todella loistavia molemmat.

[haplo]

Kiitos lukuvinkeistä, täytyy kirjoitella muistiin niin on nimet selvillä kun Maxeja vastaan tulee kaupassa tai kirjastoissa.

Kaipa noille vanhemmillekin Texeille voi antaa mahdollisuuden jos innostun näitä enemmänkin lukemaan. Ainakin yleisesti lännensarjakuvat ovat alkaneet kiinnostaa enemmänkin viime aikoina. Tai no, Blueberry on ollut hyvä jo kauemman aikaa, mutta viime vuonna tutustuin Ken Parkeriin ja pidin siitäkin kovasti.

[Janne]

Kannattaa tuosta äänestyksestä pongailla parhaat päältä. Varsinkin Läpi lyijytuulen ja luotituiskuin on mahtava. Sehän on pärjännyt myös paras Tex-tarina äänestyksessä.

[Hannu]

Samaten meksikon luotijunaa voi suositella, tarina on vallan mainio, ja varsinkin jos tykkää Ortizin kuvituksesta.

[haplo]

Joo, nuo molemmat pitää toki lukea kun ovat tässäkin äänestyksessä niin paljon ääniä keränneet. Pitäähän se itsellä kokea, minkä vuoksi varsinkin tuo Läpi lyijytuulen ja luotituiskuin on niin pidetty.

[Lurker]

Joo, nuo molemmat pitää toki lukea kun ovat tässäkin äänestyksessä niin paljon ääniä keränneet. Pitäähän se itsellä kokea, minkä vuoksi varsinkin tuo Läpi lyijytuulen ja luotituiskuin on niin pidetty.

Se on suoranaista kirjallista jatkumoa Zane Greyn ja James Oliver Curwoodin erämaihin sijoittuneille seikkailutarinoille. Tunnelmaltaan täydellinen.

[haplo]

Luin tuossa jo toisen Maxi-Texini, Paholaisen eskadroonan. Pidin varsin synkästä alusta, rosvojoukosta annettiin paatunut kuva. Loppu puolestaan tuntui huonommalta, ei siis tarvitse alkaa vaihtamaan ääntään vielä. Piiroksetkaan eivät yllä Ortizin tasolle. Vaikken varsinaisesti pysähtynyt mitään heikkouksia etsimään, muutaman kerran hahmot tuntuivat elottomille. Varsinkin kun meneillään oli tiukka toimintakohtaus.

Lurkerin sanat saivat entisestään kiinnostumaan tarinasta Läpi lyijytuulen ja luotituiskuin, minä kun pidän erämaakuvauksista. Huono puoli on se, ettei sitä ainakaan kirjastoista löydy aivan läheltä. Alueen kirjastouudistuksen vuoksi se kuitenkin olisi saatavissa Vihannista, mutta ehkä odotan että se tulee jostain kirjakaupasta tai antikvariaatista vastaan. Siis jos kehujen jälkeen maltan odottaa.

[mkivimaki]

Näyttäis yksi kappale olevan huudossakin myynnissä:
http://www.huuto.net/kohteet/maxi-tex-willer-lapi-lyijytuulen-ja-luotimyrskyn----uusi/208701908

[Hannu]

Ei näkynyt vielä (2.5.) uutta maxia kaupoissa, onko muilla havaintoja?

[haplo]

Istun Oulun rautatieasemalla ja näyttäisi uusin Maxi olevan R-kioskeilla viikon lehtenä. Jos ei siis eilen, niin tänään pitäisi jo tärpätä.

[Viitake]

Kyllä nyt ainakin pitäisi löytyä ympäri suomen. Oma kappaleeni lähti uunituoreena lainaan papalle.

Yleisesti ottaen Maxeista sen verran, että olen tyytyväinen saavutukseeni haalia kasaan kaikki Maxi-Texit, kahta lukuun ottamatta, sangen lyhyessä ajassa. Vielä kun löytyisi Konfederaattien kullan sekä Kalkkarot ja pahemmat käärmeet niin olisi täysi setti. Luettujen joukosta suosikiksi taitaa nousta jokin Antonio Seguran ja Jose Ortizin huikeista yhteistöistä.

[tolppis]

R.I.P. Segura. Siinä kun luin uusimmasta Maxi-Texistä Seguran skrivaamista Maxi-Texeistä, honasin että suurin osa niistä oli just niitä suosikkejani Tex-stooreista. Ehkä vähemmän sitä jonninjoutavaa selittelyä ja enemmän äksöniä Seguran stooreissa?
Uusinkin oli taas loistava mutta hiukan oli Ortizin kynänjäljessä havaittavissa pientää "kiireen" tuntua...(?)

[Nikopol]

Uusin Maxi tuli luettua ja tällä kertaa ei kyllä täysin vakuuttanut. Piirrosjälki oli vähän hutiloitua, kuten Tolppis jo mainitsikin. Juonen twisti oli melko ennalta-arvattava. 24 sivun leikkaukset jäivät kuumottamaan takaraivoon ja tekstityksessä oli myös jonkun verran kirjoitusvirheitä sattunut. Silti nämä rankemmat Texit kyllä kiehtovat itseäni enemmän. Vähemmän armoa ja enemmän roistoja saapaskukkulalle, siinä hyvä resepti.

[Hannu]

Minä pidin uudesta maxista, tosin pienin varauksin. Seguralta tuntuu puuttuvan tex-historian tietämys, esmes että tex on myös yön kotka ja navajojen päällikkö sekä asiamies. Tarinassa tätä ei millään lailla tuotu esille, aika outoa, vaikka mukana oli apasseja.
Ortizin kuvituksesta en koskaan ole pitänyt. Ortizitksi se oli nyt ok, mutta jos puolet (vähintään) tarinassa esiintyvistä ihmisistä muistuttaa lähinnä linnunpelättejä, niin en oikein tiedä onko Ortiz ollenkaan oikea "taiteilija" Texiä kuvittamaan?
Kaikesta huolimatta, mukava oli tämäkin lukea.