Kun edellisissä viesteissä lukemiani tarinoita lukiessa selailin Sarjakuvalistauksia, huomasin Marvel Knights -leiman alla julkaistut Mark Millarin Hämikset. Tätä nykyä sarja on saatavana neljässä kokoelmassa, josta Millaria on kolme ensimmäistä. Lisäksi sarjan loppuun ajoittuva, eri lehtiin jakautuva The Other -tarina on koottu yhteen neljänteen JMS-kokoelmaan, joista ensimmäisiä jo aiemmin ketjussa käsittelin.
Koetin raapia päätä, että Millar oli mielestäni jo tuossa vaiheessa (Suomessa tarinat julkaistiin vuosina 2005–2006) niin tuttu nimi, että olisi joku mielikuva pitänyt tästä sarjasta jäädä, erityisesti kun kuvittajina ovat Terry & Rachel Dodson sekä Frank Cho, joka tässä vähän sivusta riippuen muistuttaa erehdyttävän paljon sarjan aloittaneita aviopari-Dodsoneja. Eipä kuvituksessa tietysti vikaa olekaan, mutta Millarin tarinat vain eivät ole järin kummoisia.
Kun juuri on lukenut JMS:n Hämistä, tämä on vähän kuin tarkastelisi samaa maailmaa vääristävän peilin kautta. Kun edellisten kohdalla tuntuu siltä, että kirjoittaja tekee kaikkensa kertoakseen parhaan tarinan, Millarin kohdalla mieleen juolahtaa katselevansa lasta, joka kääntelee lelua rikkoakseen sen tarkoituksella. Hämis on mahdollisesti niin läheinen hahmo, että ensimmäisen tarinan jatkuva shokkivaikutelman hakeminen vain kääntyy itseään vastaan, ja loppu sarjasta on vähän kuin kirjoittajan ajatukset olisivat puolittain toisaalla. Tämä vaikuttaa kiinnostukseen niin, että lukemisen huomaa menneen silmäilyksi eikä näistä varmaan taas jää voimakkaita mielikuvia tulevaisuudessakaan.
Viimeisen yllätyksen tuottaa Reginald Hudlin, jonka mielestä tässä oli hyvä kohta kirjoittaa maan ja taivaan väliltä ihan kaikkea mahdollista ja oma Teräsmies-versiointi siihen päälle, mutta jopa Billy Tanin kuvituksesta huolimatta tarinan huomaa olevan varsin hyvä mikä se yllätys olikin.
