...mutta ette kuitenkaan ikinä, ette ikinä jäljittelemään sivellinjälkeä edes välttävästi. Huomattavasti nopeampaa on vain opetella käyttämään sitä sivellintä.
Voi olla ettette taas käsitä miksi minä tästä vaahtoan (tai mistä minä ylipäänsä höpisen) ja kuulostan varmasti kovin ylimieliseltä tän sanoessani mutta kun käsitätte ton jutun, tiedätte taas piirtämisestä hitusen enemmän. Oikeasti.
Enhän minäkään missään nimessä sitä varsinaisesti kellekään suosittele! Mun käsitys on kuitenkin se, et Hazart on aika kokeilunhaluinen ja ennakkoluuloton, mitä tulee tällaisiin uusiin kokeiluihin ja nimenomaan tarkoitukseni oli vain kehottaa tyyppiä kokeilemaan tällaista juttua, joka ei välttämättä ole tullut kaverille mieleen. Piirtopöydät ja -ohjelmat kun ovat kuitenkin aina vain piirtopöytiä ja -ohjelmia. niillä on tehtävä hieman eri lailla töitä. Kunhan ehdotin, et tällanenkin mahollisuus on käytettävissä. Jos ei muuten, niin voihan sitä kokeilla vaikka vain todetakseen itse, ettei se ole suositeltavaa. Sanoin myös, että moni
luulee Kouvalaisen tekevän siveltimellä, koska hänen tussausjälki
saattaa harjaantumattoman silmiin
näyttää siveltimellä tehdyltä, mutta en missään vaiheessa ole sanonu, että tekniikalla varsinaisesti pitäisi, tai että olisi edes tarkoitus jäljitellä sivellintä. En siis suosittele itsekään, enkä itse käytä, mutta todetkoon jokainen sen itse kokeilemalla sopiiko menetelmä mihinkään vai ei. Tuollaiseen Kouvalais-tyyppisiin mainoskuvituksiin se voi hyvin sopiakin. Suuri osa tuollaisesta kuvituksesta on aika pitkälle kertakäyttökamaa, joten kuinka moni kiireinen ja vuokranantajaa niskassaan raahaava haluaa ajatella sen työn mahdollisia tussaustaiteellisia arvoja? Etenkään, jos asiakas on tyytyväinen. Rahaa pitää joka tapauksessa saada ja jos sivellin tai tusseilla muutenkaan läträily ei sovi, mutta ei tykkää perinteisestä kynätussin jäljestäkään, kuten Kouvalainenkin joskus muistaakseni on todennut, käyttäköön sitten mitä hyvänsä muuta menetelmää.
Jos rapidolla tehty viiva on jonkun mielestä kuollutta, tylsän tasaista ja kalseaa, tehköön kukin niistä elävämpiä tavalla tai toisella... Se on sitten eri asia, ovatko ne lopulta elävempiä vai kuolleempia, kuten Kaltsu ilmaisi. "älkää tappako viivojanne..." ? Hmmm... On tossa perää, mut mulle henkilökohtaisesti rapidon tai huopakynän tai minkähyvänsä tasajälkeä tekevän tussin jälki on jo itsessään kuollutta. Miten tappaa mitään, mikä on jo alun alkaenkin kuollu? Tuollaisessa kertakäyttömainos-/artikkelikuvitustyössä usein riittää, että asiakas on tyytyväinen ja tekijä vähintään uskaltaa päästää työn sormistaan. Joskus riittää jopa se, että pelkkä asiakas on tyytyväinen. Ja koska käsittääkseni Hazart on kovaa vauhtia pyrkimässä vähän samantyyppisille kuvitusmarkkinoille, missä Kouvalainen jo toimii, valitkoon lopulta menetelmän, joka parhaiten palvelee juuri hänen tavoitteitaan. Kivempaahan se oma tapa on valita, kun on mahdollisimman paljon kokeillu kaikenlaista. Tietää paremmin välineensä rajat. Minä vain tarjosin hänelle muutaman lisävärin palettiin... ei niitä kaikkia ole pakko siitä valita, mutta suurempi valikoima antaa enemmän vertailusijaa ja valinnanmahdollisuuksia.
Se on totta, että itsekään en käyttäisi tuota menetelmää, mutta joku, joka ei sivellintä käytä, saattaisi haluta sellaista viivanmuokkausta kokeillakin. Eikä kyse ole siitäkään, että tarjoaisin kokeiltavaksi menetelmiä, joita en itse käyttäisi, koska mun henkilökohtaiset syyt sille on toisaalla. Syy on simppelisti se, että olen itse tehnyt siveltimellä jo vuosia. Ja juuri siksi en allekirjoita tuota lainauksen ensimmäisen kappaleen viimeistäkään lausetta. Tai no, hmmm... on totta, että siveltimen käytön oppii varmasti nopeammin kuin jäljittelemään samaa tussikynällä, mutta kun lähtökohta oli alunperinkin se, ETTEI SILLÄ TUSSILLA KUULU JÄLJITELLÄ SIVELTIMEN JÄLKEÄ! Jälki voi toki joidenkin mielestä lopulta muistuttaa sitä, mutta ei kenenkään siihen pitäisi vartavasten pyrkiä, sillä jos näin yrittää tosissaan tehdä, silloin Kaltsu on kyllä oikeassa. Siveltimen käytön oppii silloin nopeammin. Mutta jotta kukaan ei johtuisi harhaan ja saisi täysin väärää käsitystä tuosta Kaltsun kommentista, muistutettakoon, että itse tussikynillä (mitkä hyvänsä kynämäiset, tussisäiliöllä varustetut välineet) piirtämisen oppiminen on huomattavasti nopeampaa, kuin siveltimen käytön oppiminen. Olen vahvasti sitä mieltä, että sivellin on perinteisistä tussaukseen käytettävistä välineistä ehdottomasti vaikein, eikä kellekään tulisi antaa kuvaa, että sen käytön opettelu olisi jotenkin helppoa, nopeaa ja vaivatonta. Löytyy myös lukuisia mestarillisia tussaajia, jotka ovat yhtä mieltä siitä, että sivellin on vaikein, mutta samalla myös ehdottomasti paras. Kun sen käytön oppii kunnolla, siitä ei halua enää luopua. Mutta harjaantuneeseen ja taidokkaaseen sivellintyöskentelyyn tarvitaan useiden vuosien ahkera harjoittelu. Tämä tulisi kaikkien niiden muistaa, jotka jo ensimmäisten kokeilujen jälkeen ovat heittämässä kalliita (ilman hyviä pensseleitä hommasta ei tuu mitään) pensseleitään ikkunasta ulos ja julistamassa, "ettei tämä menetelmä sovi minulle..."... Vaatii paljon aikaa, kärsivällisyyttä ja harjoitusta, jotta sivellinkäytön salat aukeaa sitä käyttävälle. Älkäämme siis koskaan antako kuvaa, että sen oppii tuossa tuokiossa.
Koska huomattavasti nopeampaa on oppia käyttämään tussikynää siten, että ainakin harjaantumattoman rivitallaajan mielestä tuo Cittarin mainostyttö on selvästi tehty siveltimellä. Vaikka siis tuon kuvitteellisen Citymarketin mainostytön luoja (olkoon nyt vaikka Kouvalainen) ei olisikaan tarkoittanut nysvätä sitä viivaa sivellinjälkeä muistuttavaksi... Kun Hazart kysyi vinkkejä tussauksensa kehittämiseen, mietin lähinnä niitä vaihtoehtoja, jotka hänellä saattaa olla käytettävänään, kun muistelin kaverin tekevän enimmäkseen koneella kaiken... Jos hän olisi kysynyt, millä tavalla saisin enemmän siveltimenjälkeä muistuttavaa tussausjälkeä, olisinhan minä voinut vastata Hazardin viestiin kylmästikin toteamalla vain, että käytä hyvä mies sivellintä. Ja niinhän hän kuulemma välillä käyttääkin. Ei siveltimen jälkeä tietenkään saa ilman sivellintä. Eikä pikseleitä ilman tietokonetta. Kyse kun ei lopulta ollut minkään toisen jäljen jäljittelemisestä, vaan olemassa olevien välineiden ja tekniikoiden mahdollistamista sovellusääripäistä. Vähän niinku "oletko huomannu, et tällä tussilla voi tehä toki näinkin... mut en suosittele" -tyylinen juttu...

Terkuin: Paasaaja... 8)
PS. Nyt joku varmaan ihmettelee, et mitä MINÄ nyt vaahtoon ja jauhan... mut ku Kaltsukin... ja sitten opettaja laittoi minut nurkkaan häpeämään... Ala-asteella toi "mut ku..." -juttu ei koskaan menny opelle läpi...