Tulin juuri teatterista ja täytyy myöntää, että olin leffan kanssa aivan haltioissani. Pelkäsin jotain perusrytinää tai Singerin mukana kadonnutta näkemystä, mutta kyllä tämä on täysiverinen Ryhmä-X-leffa.
Ensimmäinen leffa oli kohdallani melkoinen järkytys. Toisen kerran katsottuna pystyi näkemään jo sen hyvätkin puolet. Toisen leffan kohdalla pystyikin nauttimaan jo täysillä. Samoin nyt.
Leffan pahin kohtaus tuli heti alussa, eli tämä pahamaineinen Vahti-kohtaus. Kun paljastui, mistä siinä oli todellisuudessa kyse, pettymys karisi saman tien. Toiste ei enää tarvinnutkaan pettyä.
Juonta en käsittele, melko hyvin se oli paketissa. Leffan koukku on kuitenkin sen itselle vuodesta 1984 tutut hahmot ja siksi oli mukava nähdä, kuinka paljon elokuvassa kumarrettiin tosifaneille. Näihin voi lukea Scottin ja Jeanin suutelukohtauksen, Bobbyn jääksi muuttumisen, tai sen, että Varjokissa oli erittäin nuori - kuten esikuvansakin - liittyessään X-miesten riveihin. Ja melkoisen klassiselta tuntui joukko, joka lopulta veti X-miesten vermeet niskaan: Storm, Wolverine, Kolossi, Varjokissa, Jäämies ja Peto.
Ja kenen mielestä valaistuksella oli vahinko, että valaistuksen ansiosta Jean näytti olevan aivan kuin tulessa loppupuolella... Tämän lähemmäs ei valkokankaalla olisi Pimeän Feenixin tarua pystytty pääsemään.
Olihan näitä vastaavia muitakin. Luulen, etteivät Madrox tai Marauderien Teräskehokaan ole monelle elokuvan nähneelle ennestään tuttu. Itsekään en tuntenut mm. sitä pipopäätä, joka heitteli luita Wolverinea kohti (naisena hahmo olisi tietysti ollut Murska). Ja olisiko pelkkien elokuvien perusteella voinut selittää Magneton reaktiota Xavierin kohtaloon tai siihen, kuinka hän vastasi Pyrolle.
Jos väkisin etsitään vikoja, niin Storm todella on oikeasti kovempi tappelija, vaikka Callisto (tätä hahmoa en olisi tunnistanut ilman Internetin apua) tosin oli elokuvassa supernopea. Ja Leechin kyvyt muistaakseni vaativat kosketusta.
Mutta kohtauksista ainakin Varjokissan ja Juggernautin yhteenotto oli aivan riemastuttava, loppukohtaus puolestaan kovempi kuin mitä olisi voinut kuvitella tällaiselta elokuvalta. Kokonaisuudessaan elokuva oli juuri sitä, mitä fani voi toivoa, ellei sitten todella odota näkevänsä Jeanin syövän tähteä.
Ja mitä siihen lääkkeeseen tulee, tohtori Rao ja viimeisimmät Ryhmä-X-lehdet eivät taida olla tuttuja...
EDIT: Tätä naputellessa Rami ehtikin jo kommentoida tuota lääkettä.
