Kirjoittaja Aihe: Tekotaiteellisuudesta  (Luettu 35597 kertaa)

0 jäsentä ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.

Merrot

  • Vieras
Re: Tekotaiteellisuudesta
« Vastaus #60 : 04.08.2007 klo 13:23:13 »
minusta stenvallilla on aikas hyvin kuiten jalat maassa. mie tykkään sen töistä. :-*

Luulenpa muuten että aika montaa suomalaista kuvataiteilijaa kismittää kaverin taloudellinen menestys. Mutta se on ihan totta että hän tekee rehellisestä toritaidetta eikä kaiketi yritäkään muuta väittää.

Joten "tekotaiteellista" on siis kai stenvallin kohdalla harhanuoli. 

jankuta

  • jäsen
  • Uusi jäsen
  • Viestejä: 2
taidetta sarjakuvista
« Vastaus #61 : 11.09.2007 klo 21:03:42 »
Nii et voiks sarjakuvista tehdä vähän nini ku taiteellisempia tai no onhan sarjakuvat oma taiteenlaji mutta rupeis tekee jollain grafiittikynällä ja käyttäis eri taktiikoita

Piber

  • Sopuli
  • Jäsen
  • Viestejä: 618
  • yuubervärkki
Vs: taidetta sarjakuvista
« Vastaus #62 : 11.09.2007 klo 21:41:31 »
Nii et voiks sarjakuvista tehdä vähän nini ku taiteellisempia tai no onhan sarjakuvat oma taiteenlaji mutta rupeis tekee jollain grafiittikynällä ja käyttäis eri taktiikoita
Niin no kuka estää. Onhan niitäkin olemassa ja oikeastaan massatuotannossakin on hyvin eri tekniikoilla toteutettuja sarjakuvia.
Ainoa asia on että tälläiset yleensä leimataan tekotaiteeksi.
Mutta mikä onkaan taiiteellinen, minusta sarjakuvat ovat hyvinkin taiteellisija jo nyt.
Sarjakuva ei siis rajoita minkään välineen tai tyylin käyttöä.

Lemoncurry

  • Vieras
Vs: Tekotaiteellisuudesta
« Vastaus #63 : 30.09.2007 klo 00:05:32 »
vaikka tekniikka olisi jotenkin "posh" niin se ei tee sarjakuvasta tekotaiteellista. vaikka maalais joka ruudun öljyllä puulevyille. niiden sisältö vaikuttaa siihen ja uskooko tekijä itse siihen mitä on tekemässä.... eli onko teos vain "ontto omena"

Jöpykkä

  • Vieras
Vs: Tekotaiteellisuudesta
« Vastaus #64 : 30.09.2007 klo 04:38:59 »
Jokainen määrittelee itse sen mistä pitää tahi ei. Lähinnä se kertoo enemmän määrittelijästä kuin taiteesta  jos puhuu tekotaiteesta. Saatanan tekoihmiset.

nim. Doctor Pepper


Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 162
Vs: Re: Tekotaiteellisuudesta
« Vastaus #65 : 25.08.2010 klo 15:48:02 »
Jos tekee taidetta muiden oletetun reagoinnin mukaan, on auttamatta pihalla taiteesta. Tai tekotaiteellinen, joka yrittää miellyttää markkinoita.

Tämä on aika hieno kiteytys. Jos tekee työtään rehellisesti ja omista lähtökohdistaan muiden käsityksistä välittämättä, niin silloin usein paradoksaalisesti moititaan "tekotaiteelliseksi" vaikka juuri niin pitäisi aina tehdä. Mainokset ja tilaustyöt ovat sitten juttu erikseen.

tolppis

  • Jäsen
  • Viestejä: 4 332
  • Viinissä totuus
Vs: Tekotaiteellisuudesta
« Vastaus #66 : 26.08.2010 klo 15:34:22 »
Minähän en mistään mitään tiedä mutta (nyt sanon sitten ruman sanan) kaverini (joka lukee hyvin vähän sarjakuvia, taisin joskus lainata sille V for Vendettan ja taisi jopa tykätä siitä) sanoo usein kun olen ostanut jotain sarjiksia: "Ostitko taas jotakin taidepaskasarjakuvaa?". Mielestäni aika kiintoisa termi  :laugh:

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Tekotaiteellisuudesta
« Vastaus #67 : 26.08.2010 klo 16:07:32 »
"Ostitko taas jotakin taidepaskasarjakuvaa?". Mielestäni aika kiintoisa termi  :laugh:


Tekotaidepaskasarjakuva olis vielä hienompi.  :D

Timo

Divine

  • Sykkivä
  • Jäsen
  • Viestejä: 878
  • Rega flexis mur!
Vs: Tekotaiteellisuudesta
« Vastaus #68 : 26.08.2010 klo 21:42:54 »
Asiaa jollakin tasolla sivuten, aikanaan eräs opiskelukaverini ilmoitti elokuvien katsomisestaan, ettei katso mitään 'ranskapaskaa' tai 'japanipaskaa' jne. Hänelle kelpasi vain englanniksi tai suomeksi puhutut elokuvat. En ole aivan varma, trollasiko hän tuolla mielipiteellään, mutta ideana oli ilmeisesti tuoda esiin mielipide, että esim. ranskalaiset elokuvat ovat tekotaiteellista paskaa. Ja tähän riitti lähinnä elokuvassa puhuttu kieli. Samantyyppisiä mielipiteitä olen joskus kuullut mustavalkoisista elokuvista, niitä ei katsota, koska ne ovat mustavalkoisia. Tosin tähän ei taida niinkään liittyä epäilys mv-rainojen tekotaiteellisuudesta.

Toisen opiskelukaverini kaverin poikaystävä ilmoitti kumppanilleen Corto Malteseista, että näitä lukevat vain henkevät tyypit. Tyttöparka lainasi niitä sitten kirjastosta kasapäin, ja opiskelukaverini epäili, ettei tämä ymmärtänyt niistä juurikaan mitään. Onneksi pystyin siinä vaiheessa toteamaan, että Cortoja löytyy minunkin henkevästä hyllystäni. Tuossa siis Corto Maltesella jotenkin oli 'riittävän taiteellinen' status, jotta niitä lukeva sai tietyissä piireissä itselleen siitä osansa. Tulee tuosta aina mieleen Lauzierin Onnen sirpaleiden se jakso, missä suuri taiteilija piti huolta toimittajien tullessa, että oikeanlaisia kirjoja oli 'sattumanvaraisesti' hujan hajan huoneistossa... Niin, olikos se rikkomistaide tekotaidetta, häh?

VesaK

  • Jäsen
  • Viestejä: 15 557
  • Kuka mitä häh?
Vs: Tekotaiteellisuudesta
« Vastaus #69 : 01.09.2010 klo 15:10:17 »
Tuossa siis Corto Maltesella jotenkin oli 'riittävän taiteellinen' status, jotta niitä lukeva sai tietyissä piireissä itselleen siitä osansa.

Aina voi paiskata sillä argumentilla että Corto oli Paavo-Paavi Haavikon suosikkisarjakuva.
“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama

Kyty

  • Jäsen
  • Viestejä: 67
Suomalaisen sarjakuvan tekotaiteellisuus
« Vastaus #70 : 23.03.2014 klo 19:38:30 »
Jotta kansalaiset arvostaisivat taidetta, ei riitä että taide arvostelee keskivertokansalaisen omaa makua (avantgarde). Kansalaisen tulisi nähdä taiteesta itsensä ja oman maailmansa. Muuten taide etääntyy omalle kiertoradalleen, edistyksellisiin hipsteripiireihin.

Salla Brunou kirjoitti Sarjainfossa Reetta Laitisen ja Jussi Pakkasen 144 kertaa -albumista (lyhennettynä): "Tunnelmaltaan painostava kertomus liikkuu tutussa maastossa: nuorten aikuisten epävarmoissa parisuhdetunnelmissa. 144 kertaa lähestyy uhkaavasti suomalaisen sarjakuvakentän kuolemansyntiä, tekotaiteellisuutta. Säätö ei kerro mitään uutta kenellekään. Kerronnassa panostetaan eniten pitkiin katseisiin ja paljonpuhuviksi tarkoitettuihin hiljaisuuksiin, joten oikein mitään ei tapahdu. Kokonaisuus on melko yhdentekevä. Laimea."

Lainaus käyttäjältä: JJalonen
Minussa asuu kyllä pieni K. Leppänen, täytyy tunnustaa. Kemin kisan taso on ihan kriittisinkin perustein laskenut huolestuttavan alhaiseksi noista 1980-luvun koitoksista. En ole alpparia vielä nähnyt, mutta nuo palkitut nettisarjakuvat olivat aika luokatonta tyhjäpäisyyttä. Hyvä dialogi, loistava kuvataide ja innostavat tarinat ovat olleet todella harvinaista herkkua viime vuosien kisa-albumeissa. Tikku-ukko -sarjakuvat ovat pahimman luokan lukijankusettamista.

Lainaus käyttäjältä: Dennis
Mutta asialle ei voi mitään ja hyvin piirretty perinteinen suomalainen sarjakuva on painumassa unholaan ja taidesarjakuva on vallassa. Nyt tarvittaisiin "vastarintaliikettä" ummettuneen suomalaisen sarjakuvakentän pelikentille.

Kari T. Leppänen on arvioinut Puupäähatun saajia. Lihavoidut ovat saaneet palkinnon vahvoista taiteellisista ansioista.

    1972 Toto Fogelberg-Kaila
    1973 Veikko Savolainen
    1975 Asmo Alho
    1978 Tarmo Koivisto
    1979 Veli-Pekka Alare
    1980 Tove Jansson ja Lars Jansson
    1981 Mauri Kunnas
    1982 Erkki Tanttu
    1983 Jorma "Jope" Pitkänen
    1984 Kari Suomalainen
    1988 Usko Laukkanen
    1989 Timo Mäkelä

    1990 Touko Laaksonen alias Tom of Finland
    1991 Kivi Larmola
    1992 Jyrki "Jykä" Paavola ja Risto "Rike" Nurisalo
    1993 Riitta Uusitalo
    1994 Pauli Kallio
    1995 Pentti Otsamo
    1996 Egon Meuronen ja Olavi Vikainen
    1997 Matti Hagelberg
    1998 Pauli Heikkilä ja Markku Paretskoi
    1999 Kati Kovács
    2000 Jussi "Juba" Tuomola
    2001 Jukka Tilsa
    2002 Petri Hiltunen
    2003 Katja Tukiainen
    2004 Timo Aarniala
    2005 Jii Roikonen
    2006 Ilkka Heilä
    2007 Marko Turunen
    2008 Juho Juntunen
    2009 Ville Ranta
    2010 Tiina Pystynen
    2011 Tommi Musturi
    2012 Kaisa Leka
   2013 Heikki Paakkanen
    2014 Terhi Ekebom


Kun KTL kyseenalaisti muutamien tekijöiden piirroksen tason, Leppäsen väitettiin Kvaakissa olevan täysin sivuraiteella. Kuitenkin esimerkiksi terävänä kriitikkona tunnettu Markku Soikkeli on todennut "Piirrosjälkensä ja huumorinsa puolesta Viivin ja Wagnerin ei pitäisi kelvata kuin paikallislehden nuorisosivulle." Frank viettelysten vaunussa -albumi on "sekopäistä tajunnanvirtaa." Ei sisältöä, piirros huolimatonta. (Toni Jerrman, Tähtivaeltaja) Minerva-albumit voivat toimia lastensarjakuvana.

Katja Tukiaisen Rusina-albumista Soikkeli totesi blogissaan: "Alppari raskaus- ja kantoajan onnelasta on lähinnä ärsyttävää luettavaa. Ensin duunataan lapsi ja sitten kehuskellaan alpparin verran miten tyylikästä on lennellä kaiken maailman sarjisfestareille luomukakaran kanssa. Välillä joogataan. Sillä kukapa ei rakastaisi terveitä globaaliäitejä, jotka ovat yhtä kotonaan Intiassa kuin Helsingin Bulevardilla."

Sama juttu kun Leppänen uskaltautui arvostelemaan Ville Rannan sarjakuvia. Mutta Kvaakissakin on esitetty seuraavaa Sade-albumista: "Mainekkaan tekijän ylipitkä, laahaava, umpitylsä teos jolla ei ole edes tahatonta huumoriarvoa. Koettaa kovasti maalailla ihmissuhdekuvausta, syviä tuntoja ja ympäristön merkitystä."

Kaltio-lehden arvostelusta Kyllä eikä ei -albumista: "en vain voi mitään niille raivon ja uupumuksen tunteille, joita joudun aina käymään läpi kun erehdyn lukemaan jotain Rannan hengentuotosta." "Ensinnäkin Rannan aiheet ovat mielestäni olleet aina umpitylsiä... Rannan työt latistuvat graafisin vedoin esitetyiksi mielipiteiksi ja siinä se. ... nyt olisi aika tehdä parempaa sarjakuvaa. Jossain haastattelussa Ranta sanoi myyntilukujaan 'ihan paskoiksi'. Eihän se ole mikään ihme, kun oikein yrittämällä yritetään olla oikein väsyttäviä. Toisaalta myyntiluvut tuskin nousisivat, vaikka aiheet jännittävämpiä olisivatkin, kun sarjakuvan tila nyt on mikä on, mutta eihän sellainen pahitteeksikaan olisi."

Petri Hiltusen myöhempi tuotanto ei ole oikein lunastanut lupauksia. 90-luvulla useat scifi- ja fantasiatarinat olivat kiintoisia ja hyvin piirrettyjä. Sen sijaan intiaanialbumeissa oli omat ongelmansa, joita KTL on hyvin eritellyt. Väinämöisen paluu oli hyvä strippisarjakuva, nykyisin sen paikalla on ainakin Tuuli Hypénin Nanna. Mielestäni Hiltunen on palkintonsa ansainnut.

Tommi Musturista ja Toivon kirjasta erään Kvaakin käyttäjän arvio: "...sarjakuva oli vähän liian 'taiteellista' kamaa minulle. Jätti kylmäksi."

Matti Hagelbergista ja Tiina Pystysestä Leppänen on kirjoittanut myös hyvin. Kaisa Leka on palkittu aktiivisuudesta, ei siitä että hän on piirtänyt yksinkertaisia tikkuhahmoja ja tekstittänyt tarinat englanniksi.

Ilkka Heilän B. Virtanen on minusta ihan ok.

Kaikki nämä tekijät ovat saaneet myös hyviä lehtikritiikkejä. Mutta vaihtoehtosarjakuvastakin olisi hyvä olla vaihtoehtoisia tulkintoja. Voi olla perää siinä Leppäsen huomiossa, että palkintoa ei tarvitsisi jakaa joka vuosi. Jotkut palkinnot jaetaan silloin kun on siihen nähdään aihetta.

Entä nykyiset hyvät sarjakuvat?

* Miha Rinne: Lopunperä. Ilmeikkäästi piirretty lasten fantasiasarjakuva.

* Samson: Musta hevonen. Mukavasti pelkistettyjä huumoristrippejä. Itse pidän erinomaisena, ideat ovat joka tapauksessa parempia kuin Helsingin Sanomien sarjakuvapalstalla, jota esimerkiksi KTL on oikeutetusti arvostellut.

* Jouko Nuora: Kultainen nuoruus. Tätä kehuu niin Tähtivaeltaja kuin Kari Leppänen.

* Jeskanen: Perkele; Santala. Rehevää, mustanpuhuvaa kuvitusta, historiallisia tarinoita.

* Kun Leppänen kehui Hannu Lukkarisen ammattitaitoa, Kvaakissa nostettiin heti esille hänen varhaisemman albuminsa hiomattomuus. Kuitenkin Nicholas Grisefothin seikkailut -sarjan uusin osa on saanut hyviä arvosteluja.

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 162
Vs: Suomalaisen sarjakuvan tekotaiteellisuus
« Vastaus #71 : 23.03.2014 klo 19:53:59 »
Kvaakissa nostettiin heti esille hänen varhaisemman albuminsa hiomattomuus. Kuitenkin Nicholas Grisefothin seikkailut -sarjan uusin osa on saanut hyviä arvosteluja.

Todettakoon tähän, että Kvaakissa jokainen vastaa omista mielipiteistään, yleistä tai virallista Kvaakin mielipidettä ei ole. Tämä siis vain tarkennukseksi.

Secos-Bill

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 013
Vs: Tekotaiteellisuudesta
« Vastaus #72 : 23.03.2014 klo 20:37:25 »
Eikös Leppänen nimenomaan kehunut juuri sitä varhaisempaa Lukkarisen albumia ?

Enkä muutenkaan ymmärtänyt tätä vuodatusta, mutta ei enempää Leppäsestä täällä.

Lainaus
Jotta kansalaiset arvostaisivat taidetta, ei riitä että taide arvostelee keskivertokansalaisen omaa makua
Tarkoittaako tämä lause ihan oikeasti jotain ??? En nimittäin osaa edes arvailla.

Petteri Oja

  • Juudas itselleen
  • Jäsen
  • Viestejä: 8 193
Vs: Tekotaiteellisuudesta
« Vastaus #73 : 23.03.2014 klo 21:41:52 »
Ilmeisesti Kyty yritti pitkällä sepustuksellaan ihan tosissaan perustella mielipiteitä makuasioista oikeiksi tai vääriksi. Todisteina muiden kvaakkilaisten kirjoituksia ja Kaltio-lehden huumoriarviokin mennyt täydestä. Hämmentävä viesti.

Kyty

  • Jäsen
  • Viestejä: 67
Vs: Tekotaiteellisuudesta
« Vastaus #74 : 23.03.2014 klo 22:08:08 »
Minulla ei ole paljonkaan huumorintajua, sen ovat muutkin sanoneet. Näkökohta oli tosiaankin, että
- voi olla olemassa kahdenlaisia, toisistaan jyrkästi poikkeavia mielipiteitä, jotka eivät ole oikeita tai vääriä vaan yksinkertaisesti erilaisia
- esimerkiksi Kvaakissa ei ole tunnuttu ymmärretyn tätä, vaan oletetaan vain yhdenlainen mielipide ainoaksi oikeaksi
- jos joku ajattelee, että makuasiat voidaan todistaa oikeiksi tai vääriksi, sekin on oikeutettu mielipide, jolla on omanlaisensa perusteet.

Tekotaiteesta olen samaa mieltä kuin käydessäni vuosituhannen vaihteessa viimeisen kerran Kiasmassa. Siellä oli esillä tavattoman iso punainen ruuvi. Tää pääkaupunki -sarjakuvassa päähenkilö eritteli: "Ööh... helvetin iso punainen ruuvi." (tms.) Onko se ironiaa vai postmodernismia? Ovatko ne jotain syötävää? Ja kun taiteellisen toiminta mielletään puuhasteluksi eikä pyrkimykseksi hyvään ja taitavaan, tukemista on vaikea perustella veronmaksajille. Ja niin edelleen.