Tekotaiteellisuudesta

[Annoira]

Olen monta kertaa jäänyt ihmettelemään, mikä oikeuttaa leimaamaan jonkin työn tekotaiteelliseksi. Asia nousi taas esille, kun kyseistä adjektiivia käytettiin erään Finnmanga 2:ssa esiintyneen lyhyen sarjakuvan yhteydessä. Kyseisen sarjan aihe oli synkkä, ja käsittely antoi mahdollisuuden lukijan omille tulkinnoille ilman valmiita ja oikeita vastauksia, jonka lisäksi sen visuaalinen ilmaisu oli minusta järkyttävän kaunista. En nähnyt työssä mitään TEKOtaiteellista. Taidehan ei ole velvollinen tarjoamaan kaikkea valmiiksi pureskeltuna ja paketoituina, kuten sarjakuvat usein tuntuvat pyrkimään tekemään. Saako ja voiko sarjakuvailmaisua viedä taiteellisenpaan ja tulkinnanvaraisenpaan suuntaan, ja onko se mahdollista ilman teennäisyyden leimaa?

Mitä on tekotaiteellisuus, missä näet sitä, miten se ilmenee? Oikeuttaako yleensäkin esimerkiksi tekijän nuori ikä kovempaan arvosteluun ja kaiken synkkään/ syvälliseen päin yrityksen leimaamiseen "angstiksi"? Onko itseilmaisun epäkypsyys niin suuri synti, ja jos on, koska ihminen on tarpeeksi kypsä saadakseen ilmaista ajatuksiaan uskottavasti? Nuoren piirtäjän törmääminen jyrkkiin asenteisiin saattaa lannistaa, niin ettemme pääse näkemään, mihin kyseinen henkilö voisi pystyä kymmenen vuoden päästä.

Itse ainakin kaipaisin kovasti uusia näkökulmia ja ajatuksia nykyiseen sarjakuvaan, ja ihmisiä jotka uskaltaisivat tarttua syvällisempiinkin aiheisiin, tai rakennella sarjakuvilleen pohjalle kunnolliset eettiset tai moraalista pohdiskelua aiheuttavat teemat, sen sijaan että saamme seurata loputtomien taikatyttökloonien poika- ja koulumurheita.

[Laura Sivonen]

Mitä on tekotaiteellisuus, missä näet sitä, miten se ilmenee?

Kun symboliikasta ja tulkinnanvaraisuudesta tulee itsetarkoitus. Ideaa on niin paljon, ettei sitä lopulta ole ollenkaan.

"Olen metsässä. Käpy tippuu puusta. Näen edessäni tuntemattoman. Itken. Kunnes kuolen."

Tuo on aika keinotekoinen yritys syvällisyyteen, joka varmaan suurelta osalta yleisöä menee ohi. Tekotaiteellisuus on sitä, kun tekijä pyrkii saavuttamaan eksistentialismin syvät sfäärit, eikä hänellä ole hajuakaan, mitä on tekemässä. Kunhan tekee jotain, mikä kuulostaa/näyttää hienolta.

[Curtvile]

joskus termiä tekotaiteellisuus käytetään vain puhtaasti lyömäaseena.
useimmiten silloin kun joku joka myös osaisi ei syystä tai toisesta viitsi nähdä vaivaa tai kun omia puutteita koetetaan paikata "taiteellisuudella".

Ikä ei ole mikään kriteeri, kuten ei myöskään sukupuoli tai etninen ja kulttuurinen ja poliittinen tausta.

Monelle ne tekotaiteelliset ovat ihan aidosti taiteellisia. Samoin monelle ne taiteelliset ovat...
lopetampa kerrankin ajoissa.

En nähnyt työssä mitään TEKOtaiteellista. Taidehan ei ole velvollinen tarjoamaan kaikkea valmiiksi pureskeltuna ja paketoituina, kuten sarjakuvat usein tuntuvat pyrkimään tekemään. Saako ja voiko sarjakuvailmaisua viedä taiteellisenpaan ja tulkinnanvaraisenpaan suuntaan, ja onko se mahdollista ilman teennäisyyden leimaa?

saa toki. mielellään muistaen että kaikki meistä eivät siihen pyri ja se ei ole se ainoa autuaaksi tekevä asia.
Taidetta pidetään jotenkin muuta inhimillisyyttä ylevämpänä ja hienompana.
Se ei ole.
taide ei ole parempaa ei edes oletusarvoisesti.
kritiikki on usein julmaa ja harvoin objektiivista. usein tarkoitushakuista.
Toivottavasti itse jaksat tehdä sarjakuvia jotka haluaisit lukea, olivat ne muista sitten taidetta, tekotaidetta tai viihdettä.

Älä miellytä muita. Viime kädessä kaikki ovat yksin.

[Annoira]

...mielellään muistaen että kaikki meistä eivät siihen pyri ja se ei ole se ainoa autuaaksi tekevä asia.
Taidetta pidetään jotenkin muuta inhimillisyyttä ylevämpänä ja hienompana.
Se ei ole.

Ei olekaan. Näkisin sen lähinnä yhtenä mahdollisena lähestymistapana. En mitenkään tarkoita väheksyä viihteellisyyttä, joka sekin on ihmisen henkiselle tasapainolle tarpeellista, sopivissa annoksissa. En kuitenkaan osaa pitää näitä täysin vastakohtina, esim. Sandman, joka on kaupallinen, syvällinen, (teko?)taiteellinen ja viihdyttävä.

Vaikuttaa vain, että tuo taiteen ja tekotaiteen raja on jokaiselle ihmiselle eri kohdassa, minkä kukakin näkee taiteena. Taidehan on aina hieman itsetarkoituksellista. Joten joku voi vain päättää, ettei näe Picasson töissä mitään syvempää sanomaa ja leimata sen tekotaiteelliseksi hömpäksi?

[ökpö]

Ei tekotaiteellisuutta voida määritellä tekijän intention tai motiivin kautta, koska ei taidettakaan voida sillä tavoin määritellä. Anteeksi kulunutta esimerkkiä, mutta onko esim. Duchampin pisoaari taidetta, kun tekijä itsekään ei pitänyt sitä sellaisena? Tai tekeekö teinin 'miksi olen täällä, ahistaa' -runosta taidetta se, että se on ehkä luotu aivan yhtä syvällisessä emotionaalisessa tilassa kuin vaikka joku klassinen haiku?

Tekotaiteellista on se, minkä tarpeeksi moni ihminen sellaiseksi määrittelee. Ja kuten sellaiset määritelmät aina, myös tämä tyhjentää itse itsensä ja jättää koko 'tekotaiteellisuuden' yksilön itsensä kokemuksen varaan. Eli olen (valitettavasti?) samalla kannalla kuin Annoira ja Curtvile. Ah relativismin ihanuutta, ei tarvitse oikeastaan edes keskustella mistään...

[Veli Loponen]

Luulisin, että tekotaiteellisuus, kuten taiteellisuus yleensä, on katsojan silmässä/päässä. Itse luen tekotaiteellisuudeksi kuitenkin sellaiset, joissa selkeillä kliseillä on yritetty luoda syvällistä/pohdiskelevaa tunnelmaa. Tekotaiteellisuus viittaisi siis lähinnä tekniikkaan, ei niinkään laatuun. Esim. amerikkalaisissa vaihtoehtoelokuvissa tuntuu usein olevan tapana luoda realistinen(?)/syvällinen tunnelma antamalla roolihahmoille keskeneräisiä repliikkejä tyyliin
"Tiedätkö, tulin juuri..."
"Oletko ihan varma--"
"Mutta sinähän..."
"Niin kai sitten..."

[Reima Mäkinen]

Siirsin ketjun tänne sillä en löytänyt kirjoituksista näkökulmaa joka käsittelisi nimen omaan (teko)taiteen tekemistä ja siihen liittyviä käytännön ongelmia. Tämä on siis suurin piirtein viides ketju tällä alueella joka käsittelee tai sivuaa asiaa.

Osa mainituista ketjuista on nimetty luovasti, kuten Omenat ja appelsiinit ja osassa keskustelu vain kiertyy taide/sisältö, yms. aiheeseen (Tyttöjen juttuja) Osa ketjuista on taas moderointu ja/tai nimetty käsittelemään aihetta kuten taiteesta, sarjakuvan kauneudesta tai plagioinnista puhuvat ketjut. Viimeksi aihetta on sivuttu Suomalaisen sarjakuvan kaanon -ketjussa (joka sijaitsee suomalaisten sarjakuvien alueella).

Lue siis arvoisa keskustelija muidenkin mielipiteitä aiheesta. (tässä osiossa on kaikkiaan vain viitisenkymmentä ketjua, joten niiden nimiä silmäilemällä löydät lisää aiheesta.) Lisäkiihottimena mainittakoon, että Koska Kvaak on ollut toiminnassa jo jonkin aikaa, historia antaa joihinkin vuosikertamielipiteisiin jo oman pittoreskin makunsa.

[ökpö]

En huomannut, että noissa Reiman mainitsemissa keskusteluissa olisi puhuttu nimenomaan tekotaiteellisuudesta. Taiteesta kyllä puhuttiin, mutta tekotaiteellisuutta määritellessä ei nähdäkseni tarvitse määritellä, mitä taide tarkoittaa. Kysehän on pyrkimyksestä taiteelliseen ilmaisuun, eikä siitä mikä *on* taiteellista.

[pertti jarla]

"Tekotaiteellisuuden" kokemuksen takana on monia syitä. Sana tuntuisi viittaavan salaliittoon, jossa ahneet apurahataiteilijat tietoisesti höynäyttävät tyhmää kansaa. En usko että mitään sellaista on.
Jotkut taiteilijat eivät osaa välittää subjektiivisia tuntemuksiaan ulkopuolisille. Lopputulos on käsittämätöntä huttua, mutta yritys on vilpitön. About kaikki hakevat esikuvia rakentaessaan omaa tyyliään, jotkut tekevät sen kömpelösti kopioiden. Jos esikuvat ovat korkeakulttuurisia, lopputulos näyttää "tekotaiteelliselta". Kyse on kuitenkin ihan samasta, kuin jos epävarma piirtäjä kopioi kökösti vaikka Jack Kirbyä.
Kannattaa välttää turvautumista liian herkästi t-sanaan. Kannattaa ensin miettiä, onko omassa lukutaidossa puutteita.

[envis]

Jotkut taiteilijat eivät osaa välittää subjektiivisia tuntemuksiaan ulkopuolisille. Lopputulos on käsittämätöntä huttua, mutta yritys on vilpitön.

Vilpittömyys on hyvästä. Mutta olen törmännyt sellaisiinkin tapauksiin, joiden mielestä heidän taidettaan ei ymmäretä sen takia, että muut ihmiset ovat niin typeriä. Se, että muut eivät löydä heidän tekemästään taiteesta heidän subjektiivisia tuntemuksiaan (ja sitä mitä he haluavat sanoa), johtuu vain siitä, että tyhmät mullit eivät ymmärrä nerojen kieltä. Ja he ovat vilpittömästi sitä mieltä.

Tyyliin "hänen nimensä soljuu kuin aamu-usva veden äärellä, se koskettaa minua kuin huoran henkäys päin merimiehen kasvoja, ja minä tunnen rakkauden tähdet sielussani. Kuolen." Laura Sivonen pääsi myös tosi lähelle hienossa esimerkissään. 

Ja sitten kun joku kommentoi, että onkohan tämä nyt niin sujuvaa tekstiä kuitenkaan, niin saa kuulla, että neroja ei ole koskaan ymmärretty omana aikanaan. Että jokainen voi mennä juomaan kaljaa kotiinsa ja antaa älykkäitten ja viisaitten ihmisten olla rauhassa, sillä vain nerot ymmärtävät maailmaa ja kauneutta; he kuulevat jumalten lyyran soinnit. Siis ihan sellaista romanttista taiteilijahuttua. Ja ovat vielä tosissaan.

Uskon kuitenkin, että nämä tyypit ovat marginaaliosastoa taidetta tekevien joukossa. Ainakin toivon sitä. Vilpittömästi. 

[pertti jarla]

Ja sitten kun joku kommentoi, että onkohan tämä nyt niin sujuvaa tekstiä kuitenkaan, niin saa kuulla, että neroja ei ole koskaan ymmärretty omana aikanaan.

Tuo on muuten kiinnostava myytti. Jokaista taiteilijaa, joka on tehnyt aikaansa nähden liian vaikeaa tavaraa, on useita jotka ovat saaneet eläessään tunnustusta. Taidemaailmassa on kuitenkin kova hinku haistaa uudet kyvyt. Lisäksi tulee mieleen mitä sanoi Carl Sagan:
"But the fact that some geniuses were laughed at does not imply that all who are laughed at are geniuses. They laughed at Columbus, they laughed at Fulton, they laughed at the Wright brothers. But they also laughed at Bozo the Clown."

[OlliH]

Oltaisiinko liian kaukana totuudesta jos vaihdettaisiin sana tekotaiteellinen sanaan huono? Jos sarjakuva yrittää olla viihteellinen mutta epäonnistuu, ei sekään ole tekoviihteellinen vaan huono.

Yksi syy miksi inhoan tekotaiteellinen-sanaa on se, että valtaosa hemmoista jotka sanaa ovat käyttäneet eivät ole osoittaneet juurikaan kiinnostusta taiteelliseen ylipäätään. Eli heidän näkökulmasta kuvittelisi että on aika sama onko teos aito- vai tekotaiteellinen.

[keijoahlqvist]

Tekotaiteellisuus on todellinen ilmiö.

Laura totesi jo sattuvasti:

Kun symboliikasta ja tulkinnanvaraisuudesta tulee itsetarkoitus. Ideaa on niin paljon, ettei sitä lopulta ole ollenkaan.

Siis kun osaaminen loppuu kesken.

Täydennän: kun vilpittömyys ei riitä - kun karun tosiolevan esittäminen tuntuu rahvaanomaiselta - ja  pätemistarkoituksellisista syistä kun halutaan vaikuttaa ihmisiin joiden tiedetään tykkäävän taiteellisuudesta, ilman todellista ymmärrystä ja rakkautta taidetta kohtaan. Juu, sitä suurin piirtein.

Oikein altis ja herkkä ihminen saattaa saada jotain vibroja tekotaiteellisestakin teoksesta mutta yleensä tekotaiteelisuus synnyttää tekopitämistä.

[Veli Loponen]

Oltaisiinko liian kaukana totuudesta jos vaihdettaisiin sana tekotaiteellinen sanaan huono? Jos sarjakuva yrittää olla viihteellinen mutta epäonnistuu, ei sekään ole tekoviihteellinen vaan huono.

Ei toimisi ainakaan minulla. Ai miksikö? Koska usein taide voi minun mielestäni olla huonoa (en ehkä kuulu kohdeyleisöön tai jotain). Pikemminkin tekotaiteellisuus viittaa siihen, että termiä käyttävällä on tietty mielikuva siitä, mitä oikea taide on ja sitten jakaa sen perusteella osan taiteesta (tai taiteeksi tarkoitetusta) tekotaiteeksi.
Mieleen vilahti semmoinenkin jännä ajatus, että esim. sarjakuvapiireissä (vastaa myös elokuvapiirejä ja varmaan musiikkipiirejäkin) tietyn tyyppisten sarjakuvien lukijoilla taidesarjakuva on sanana jo kirosana/haukkumasana (esim. liian taiteellista makuuni). Miten sitten tekotaiteellinen sarjakuva pitäisi ymmärtää tällaisen (esim. minä) suusta? Onko se huonompaa kuin oikea taide vai parempaa, koska se ei kuitenkaan täysin taidetta ole?

[envis]

Oltaisiinko liian kaukana totuudesta jos vaihdettaisiin sana tekotaiteellinen sanaan huono? Jos sarjakuva yrittää olla viihteellinen mutta epäonnistuu, ei sekään ole tekoviihteellinen vaan huono.

Mutta joskus näkee tarkoituksellisesti tekotaiteellisesti tehtyä taidetta, jolla esimerkiksi kommentoidaan taidetta ja sen sisältöä yleensä. Sellainen taideteos voi olla kovinkin hyvä (mutta erittäin tekotaiteellinen ainakin ensisilmäykseltä). Itse siis jättäisin ne yhtäläisyysmerkit pois tekotaiteellisen ja huonon välistä.