Mutta jos se on viivapiirros, niin sen lopullisen resoluutionhan tulisi olla 600.
Tuntuu siltä että mitä enemmän niihin perehtyy sitä enemmän ainakin itse menen sekaisin... 
Sanopa muuta.
Koitetaanpa selventää (tai sekoittaa
). Kertokaa sitten vielä edistyneemmät, meneekö pieleen. Vipuun tässä vipsahtaa kyllä helposti.
Eli
Mitä hittoa ovat
Pikselit, pikselitiheys, linjatiheys, rasterit, rasteripiste, typografinen piste, pistetiheys
Asian hahmottamista ja ymmärtämistä hankaloittaa se, että englanninkielinen termi raster graphics tarkoittaa pikseligrafiikkaa mutta ei suinkaan painopuolen rastereita, eli rasteripisteitä.
Näytön dpi ei kerro kuvan kokoa vaan näytön tarkkuutta. Näyttö koostuu pisteistä, dots, näytön pistetaajuus dot pich viittaa näytön r,g,b - punainen, vihreä ja sininen - pisteisiin, joista itse pikselit koostuvat. Kuinka monesta tällaisesta rgb-dotista yksi pikseli koostuu? Menee yli multa... kertokaa!
Printterin dpi kertoo sen tulostusjäljen tarkkuudesta. Pistematriisitulostimen tarkkuus on alhaisin, 60-90 pistettä tuumalle, siinä tulostusjälki tuotetaan mustenauhan läpi lyövien piikkien avulla. Näitä ei liene juuri missään enää käytössä. Mustesuihkun pisteet koostuvat pikkiriikkisten suuttimien läpi ruiskutetusta väriaineesta, pisteitä 300-600 per tuuma. Laserprintteri pystyy 600-1800 dpi:n tarkkuuteen, tuloste toteutetaan elektrostaattisen jauheen ja kuumaprässin avulla.
Pikseli ei ole sama kuin piste, aina. Pikselin voi ajatella tiheän ruutuverkon yhtenä ruutuna. Kun pikseleitä on tuumalla 75 kpl, on yhden pikselin koko painettuna isompi kuin silloin jos niitä on tuumalla 300. Ihan selkeää.
Sekaisin aletaan mennä sitten kun ajatellaan, että pikseli koostuu tulostettaessa/painettaessa pisteistä (ja joskus jopa pikseleistä).
Tulostetaan kuva, jossa on 75 x 75 pikseliä ja sen resoluutio on 75 ppi: kuva on siis kooltaan tuuman, ok: kun printteri tulostaa tarkkuudella 600 pistettä per tuuma, on pikselissä tällöin 8 pistettä kanttiinsa(onko? 600/75?). Piste per pikseli luku muuttuu kun kuvan resoluutio vaihdetaan esim. 300 ppi:hin; silloin yksi pikseli koostuu kahdesta tulostimen pisteestä (?).
Vielä enemmän hämmentyy kun ajattelee, että rasteroitu harmaa- (tai väri-) sävykuva koostuu rasteripisteistä. Niidenkin koko voi vaihdella. Mutta painettuna kuva ei oikeasti ole harmaasävyinen, vaan sävykkyys on optista harhaa: eri kokoisista 100% mustista pisteistä koostuva kuva muodostuu katsojan silmissä harmaasävyiseksi. Rasterin tiheyttä kuvataan linjaa per tuuma arvolla lpi. 150 lpi:n kuvaan tarvitaan tarkempi resoluutio ppi, kuin 80 lpi:n kuvaan. Rasterikin koostuu pikseleistä, jotta se rasteripiste voisi olla mukavan pyöreä, se tarvitsee kylliksi pikseleitä. Tämä pitää muistaa kun skannaa esim. rasterikalvoilla koristeltuja piirroksiaan. Harmaasävykuvat saavat rasteripisteen kuitenkin vasta tulostettaessa tai painofilmiä tehdessä. Liitteessä pikseleistä koostuva rasteripistemollukka.
Tämä on tätä dikipikseliaikaa.
Minäkin olen aikoinani rasteroinut valokuvia reprokameralla ja tehnyt painofilmejä (1980-lukua). Niissähän ei ole resoluutiota samalla tavalla kuin digihommissa. Valotetun filmin tarkkuus on liki ääretön. RIPistä tulostettu filmi koostuu pikseleistä, mutta tämmöisen filmin resoluution ollessa korkeimmillaan jopa 25400, ei sitä paljain silmin erota (tuskin luupillakaan).
