Onko muuten kaikki "erikois-Texit" (Maxit, suuralbumit yms...) jullkaistu aiemmin Tex Willerissä -lehdessä, vai onko niissä Suomessa aiemmin julkaisemattomiakin tarinoita. Eli kun puhutaan täydellisestä Tex Willer-kokoelmasta, onko silloin kyseessä pelkät lehdet vai tarvitaanko myös "erillisjulkaisuja", jotta kokoelma olisi täydellinen?
Kysymykseen voi vastata; "on" ja "ei ole".
Nimittäin! Texiä on pääsarjan lisäksi kolme muuta sarjaa; kronikat, Maxi- Texit ja Suuralbumit.
Kronikat ovat säännöllisesti uusintaa 70- luvun Texeistä, jotka voi laskea ensimmäisiksi, pokkareita kun ovat. Tähän salamyhkäiseen asiaan palaan ihan viestin lopussa.
Maxi Texit taas on aikas uusi sarja, jonka aloitti Fontin ja Bosellin mainio "Läpi lyijytuulen ja luotituiskun". Tässä sarjassa on tarkoitus julkaista pituudeltaan aika määrittelemättömiä sarjoja (ts. ei ole normin mukaan, 114, 228 jne. sivua...) ja ehkä myös Jannen mainitsemalla tavalla "erilaisia" sarjoja. Kuten esimerkiksi Oklahoma.
Kysymykseesi vastaan Maxi Texien osalta, että suurin osa niistä on Suomessa ennenjulkaisemattomia, mutta löytyy uusintoja paitsi varhaiskaudelta (2; Merihevosen mysteeri, 3;Dodge City), myös uudesta tuotannosta (vrt. Oklahoma). Näin Suomessa. Hankalampi olisi lähteä selittämään koko kuviota, jonka mukaan Oklahoma ei ole mitenkään poikkeava- se on vain suomessa julkaistu ensin normisarjassa, vaikkakin oli tarkoitettu Maxi- sarjaan.
Kolmaskin sarja, eli
Suuralbumit on Suomen julkaisuiden kannalta hankalasti selitettävä, eli ymmärrettävä. Pääosin on tarkoitettu niin, että Suuralbumissa julkaistaan ennennäkemätöntä materiaalia (alkaen Ticcin Kadonneesta Pueblosta muistaakseni 1999), ja jossa tämän hetken linjan mukaan esitellään myös uusi tai näytetään vieraileva tekijä. Suomessa kun pääsarjan julkaisutahti on 16 numeroa/ vuosi, meidän täytyy keksiä aina mukaan jotain tilkettä, ettei tarinat lopu kesken (kun Italiassa on nääs 12 numeroa/vuosi). Eli 90- luvun puolessavälissä ja lopulla oli muotia laittaa pääsarjan Texiin pienessä koossa jokin suuralbumin tarinoista, täytteeksi.
Mutta keräilijöitä on monenlaisia. Pelkille Tex- faneille voi riittää, että on vain kerran tietyt tarinat, jotkut kerääjät vaativat kaiken mahdollisen itselleen, unohtamatta 50- luvun Texejä. Eli liuskalehtiä, jotka ovat armottoman kovissa hinnoissa ja vaikeasti saatavilla.
