Ankkalinnalaisten tylyt tempaukset

[J Lehto]

Mihin ajanjaksoon Kvaakin asiantuntijat paikantavat tämän muutoksen - vai onko sellaista mielestänne edes tapahtunut?

Italosarjoissa 60- ja 70-luvun vaihteeseen, jolloin
myös Akun temperamentti muuttui flegmattisemmaksi.

Joskus vieläkin Roope saattaa viimeisessä ruudussa lähteä
johtaamaan Akua keppi korkeuksissa heiluen, mutta siihen
se sitten jääkin.

Olihan Roope kyllä ankara itselleenkin wanhoina hyvinä aikoina.
Kun tuli mokattua liiketoimissa, papparainen saattoi pistäytyä
jossain itselleen valmistamassa kidutuskoneessa.
 

[Sigma]

- -
Olihan Roope kyllä ankara itselleenkin wanhoina hyvinä aikoina.
Kun tuli mokattua liiketoimissa, papparainen saattoi pistäytyä
jossain itselleen valmistamassa kidutuskoneessa.

Sm-meno oli aikoinaan enempi vitsikästä ja jotenkin jalostavaa, nykyään ei enää niin hauskaa, vissiin pedagogisista syistä. Mutta heikompien lyttääminen on yhä muka huvittavaa ja opettavaista.  

[J Lehto]

Sm-meno oli aikoinaan enempi vitsikästä ja jotenkin jalostavaa, nykyään ei enää niin hauskaa, vissiin pedagogisista syistä.

Jalostavaa, hmm. Saattaa hyvinkin olla.
Sota- seikkailu- ja supersankarisarjojen väkivalta
ei ole koskaan tehnyt ainakaan minuun muuta kuin
puutuneen vaikutuksen, mutta cartoon violencessa
on ehkä jotain katarttisempaa.  Sota-aikanahan se
ilmestyi absurdin sadismin muodossa Warnerin piirrettyihin
ja levisi sitä kautta myös huumorisarjakuviin.

[Darzee]

Joskus vieläkin Roope saattaa viimeisessä ruudussa lähteä
johtaamaan Akua keppi korkeuksissa heiluen, mutta siihen
se sitten jääkin.

Roopen muihin kohdistama väkivallan uhka on toki usein läsnä vielä tuoreemmissakin tarinoissa. Tavallinen on esim. juonikuvio, jossa Roopella on jokin ongelma, jonka ratkaisemiseksi joku (kuten Aku, Taavi, Pelle tai joku ulkopuolinen asiantuntija) kehottaa häntä etsimään jonkun vaikeasti löydettävän aarteen tai vastaavan.

Halutun esineen löydyttyä ilmenee, että sillä on ei-toivottuja sivuvaikutuksia, ja Roope menettää rahaa. Järkyttyneenä hän pyörtyy, ja huonoksi osoittautuneita neuvoja antaneet pakenevat Roopen vihaa tämän ollessa taju kankaalla. Viimeisessä ruudussa neuvonantajat nähdään jossain kaukana Ankkalinnasta nuotiolla pohtimassa, olisiko Roope jo sadan vuoden päästä leppynyt.

[Darzee]

Varsinkin menneisyyteen sijoittuvissa tarinoissa ankkojen ja hiirten henkeä on joskus uhannut ihan oikeusistuimen langettama kuolemantuomio, mikä on aika tylyä. Käsikirjoitusten kesyynnyttyä näitä on nähty vähemmän, mutta vielä niinkin myöhään kuin 1990-luvulla laaditussa H. C. Andersen -mukaelmassa "Tulusrasia" Akua viedään hirtettäväksi.

Aikaisessa vaiheessa tosin keksittiin pehmentää tämmöisiä juonielementtejä pienillä muutoksilla: Hamlet-ankkailussa "Aku, Ankkamaan prinssi" Tupu, Hupu ja Lupu tuomitaan mestauksen sijaan saamaan sata mattopiiskaniskua ja Ranskan vallankumousaikaan sijoittuvassa tarinassa "Siis eespäin ankat synnyinmaa-aamme..." giljotiinissa katkotaan kaulojen sijaan pyrstöhöyheniä.

[Timo Ronkainen]

Aikaisessa vaiheessa tosin keksittiin pehmentää tämmöisiä juonielementtejä pienillä muutoksilla: Hamlet-ankkailussa "Aku, Ankkamaan prinssi" Tupu, Hupu ja Lupu tuomitaan mestauksen sijaan saamaan sata mattopiiskaniskua

Aivan, eikä se mattopiiska edes näyttänyt saksalaisten tekemältä sensuroinnilta. Vaikka olis voinu hyvin olla, koska mattopiiskapyöveliä näytetään vain kahdessa ruudussa, yksi ankanpoika on jo pölkyllä ja mattopiiska kirveen tapaan koholla, ja heidät heti sitten armahdetaan.

Timo

[Darzee]

Joo, siis en koskaan ole ajatellut "Ankkamaan prinssin" piiskauskohtauksen olevan myöhempi saksalaisten kaunistelu, vaikka olisi hyvin voinut olla, kuten sanoit. Ehkä alaikäisten paneminen mestauspölkylle olisi kuitenkin ollut liian roisia jopa tuon ajan reipashenkisille italialaistekijöille.

Nykyään ei kyllä hyväksyttäisi mattopiiskaakaan, kun ruumiillinen kuritus ei ole enää niin tavallista. Vai vieläkö italo-Aku jahtaa poikia vitsan kanssa? Yhtään tuoretta esimerkkiä ei tule mieleen.

[Timo Ronkainen]

On tainnut jäädä sekin hauskuus sarjoista pois, melkein joka toisessa Esinäytöksessä Aku ajaa pojat piiskan kanssa puuhun.

Timo

[echramath]

Voisiko se juttu olla jopa piirretty Italiassa valmiiksi asti, mutta joku sitten lopulta ollut eri mieltä homman sopivuudesta, ja Carpi on sitten muokannut itse valmiiksi piirrettyä sarjaa juuri sen verran, että kirves saadaan pois.

Sinälläänhän ihan perinteinen seikkailusarjakuvan kuolemanuhkatilanne.

[J Lehto]

Ellen aivan väärin muista, kun Ankkamaan
prinssissä poikia piiskataan, Aku kuulee heidän
tuskanhuutonsa sisälle linnan ikkunasta. Jos
kirvesteoria pitää paikkansa, olisi tuo jo hiukka
liian tylyä italialaisillekin.

Ei, vaan kyseessä on jokseenkin samankaltainen vitsi
kuin niissä tapauksissa, joissa tyyppi raahataan
rankan näköiseen kidutuskammioon, jossa häntä
sitten kutitellaan jalkapohjiin höyhenellä.

[Darzee]

Ellen aivan väärin muista, kun Ankkamaan prinssissä poikia piiskataan, Aku kuulee heidän tuskanhuutonsa sisälle linnan ikkunasta.

Aku ei taida olla siinä vaiheessa paikalla, vaan on aiemmassa kohtauksessa paennut "haamua" ja tämän manaamaa ylensyöntikuolemaa. Linnan torniin teljetty prinsessa Iines heltyy naimaan ilkeän Hannu-kuninkaan sillä ehdolla, että poikien takamukset säästetään.

Kidutus ei aina jää pelkästään kutitteluvitseihin. Sekä hiiri- että ankkaversiossa "Tsaarin kuriirista" on mukana kohtaus, jossa tataarit uhkaavat sokaista kuriirin kuumalla miekanterällä. Onneksi eivät sentään onnistu kummassakaan.

Ja kuten J Lehto on aiemmin huomauttanut, osaa varsinkin Roope olla kova myös itselleen. Ja kyllähän Akukin "Aku Suurisuussa" kehottaa Lumikin kääpiöitä mestaamaan itsensä tuhottuaan vahingossa yrtit, joita olisi tarvittu Lumikin näön palauttamiseen. Jörö vieläpä uhoaa (ainakin suomennoksessa) leikkaavansa Akun palasiksi, ennen kuin tyyntyy.

[VesaK]

Sopinee hyvin tänne:

http://magazine.good.is/videos/dismaland-promotional-video

[Ares B]

Tässä Parhaat palat 1960 -kirjassa uudelleenjulkaistussa tarinassa Aku olisi ampunut konnalta pään, ellei ase olisi vahingossa vaihtunut poikien vesipyssyyn. Itsepuolustukseksi toki, lähellä oli Akunkin hengenmeno.

[Darzee]

Pitkän tauon jälkeen tuli luettua taskukirja 22, "Aku Ankka pinteessä". Siinähän ollaan mukavan aggressiivisia jo heti kansikuvassa, jossa Roope ampuu Akua tussarilla.

Varsinainen asiani kuitenkin liittyy yhteen Giuseppe Peregon piirtämään välinäytökseen, jossa Pelle asentaa Roopen työpyötään piilotettavan konekiväärin. Kun Riitta Hanhi saapuu häiritsemään Roopea, ottaa Roope kuularuiskun esiin ja ampuu siekailematta Riittaa kohti.

Puhekuplissa todetaan, että panoksina on vain herneitä, mikä tietysti olennaisesti lieventää Roopen aggression mittakaavaa. Mutta konekivääri on kyllä kontekstissaan ihan oikean aseen näköinen. Tietääkö kukaan, puhutaanko alkukielisessä versiossa herneistä mitään? Tarina on kuitenkin peräisin siltä ajalta, kun näinkin tyly tempaus olisi italialaistekijöiden repertuaariin mahtunut.

[VesaK]

Puhekuplissa todetaan, että panoksina on vain herneitä, mikä tietysti olennaisesti lieventää Roopen aggression mittakaavaa. Mutta konekivääri on kyllä kontekstissaan ihan oikean aseen näköinen. Tietääkö kukaan, puhutaanko alkukielisessä versiossa herneistä mitään? Tarina on kuitenkin peräisin siltä ajalta, kun näinkin tyly tempaus olisi italialaistekijöiden repertuaariin mahtunut.

Tuossa on tiedot alkuteoksesta (1968). Tarkemmin on mahdotonta sanoa ilman alkutekstiin tutustumista.

http://coa.inducks.org/issue.php?c=it/CWD++27#b