Ehkä Batman hahmo ylevine periaatteineen on vähän näin raadolliseen Gothamiin sopimaton. Pitäisi olla enemmän eastwoodia ja bronsonia (ainesanoja), enemmän käytännöllisyyttä. Jokeri on aivan liian vaarallinen ja mies josta kukaan ei tiedä kuka tämä on, luoti päähän ja herra Fox järjestää jonnekin ruumiin, jota kukaan ei jää kaipaamaan. Ihan turha lähteä leikkimään ikuista piirileikkiä muiden kustannuksella.
...ja tässä kiteytyy villakoiran ydin.
(Sinällään sinä päivänä kun joku alkaa sovittaa oikeasti F M illerin Dark Knight returnsia elokuvaksi toivoa sopii että Clint toimii edes verkkovirralla.
Siinä
on vanha häijy Batman, vanhaksi Jokeriksikin on luonteva herrasmies joka ei ole mukava kaveri.)
Batman ei ole Shadow tai Spider, tai se aivan alkuperäinen parin numeron naamioitu kostaja [tappoi pistoolein] mutta ajan kanssa hahmo on saanut moninaisia tulkintoja ufojahtaavasta pelle batmanista ultrasynkkään hahmoon.
Mutta Batman ei käytä kuolemanrangaistusta.
Ei siis että olisi niin humaani, vaan koska se vie rangaistuksen kohteelta uusien traumatisoivien pelontäyteisten päivien raskauden pois.
Batman ei ole sankari, puhdasotsainen partiopoika.
Batman on kävelevä kostofantasia, mörkö varjoista, ikuinen uhri joka ei juokse pakoon vaan suoraan kohti.
Tämä tekijä on se joka on uskomattomampi tekijä kuin lepakkoasuun puekutuminen.
Ainoa puute mihin Beginsissa ja Dark knightissa voisi ottaa esiin on se miten realismihakuisuudella ei hyödynnetä tätä hahmon piirrettä.
Näemme pakko-oireisen moralistin mutta lisäpainoa tarvittaisiin siihen miten rikolliset Batmanin näkevät, miten vaarallisena, huhuna ja painajaisena.
Batmanin äänenkäyttö tulee sarjakuvista ja ongelma ei ole sen mataluus ja "metallilaulajuus" se tarvitsee uhkaa lisää.
Näiden hehkutuksen takana on se vieras konsepti että jotain(kuten sarjakuvaelokuvia) voi tehdä alkuperäistä materiaalia kunnioittaen, kunnianhimolla ja parhaaseen pyrkien.
Se vaan on niin outo ajatus monelle.