Kirjoittaja Aihe: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys  (Luettu 41255 kertaa)

0 jäsentä ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.

tertsi

  • Vieras
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #105 : 12.06.2006 klo 17:06:04 »
Kyllä mäkin olen aikalailla pallonenien puolella (ennakkoluuloisesti?). Varsinkin jos verrataan 50-70 lukujen amerikkalaisiin supersankarisarjakuviin, kuten tuolla aiemmin oli puhe.

Lucky Luke,  P&F,  Natasha, Strumffit, Johannes ja Pirkale,  Tintti,  Asterix ym.  = aika tasokasta kamaa. Jopa tänä päivänä, mielestäni.

Mutta tilaanpa vaikka jo huomenissa noita edellämainittuja sarjakuvia. Toivottavasti ovat hyviä stooreja mukavasti piirrettyinä.
« Viimeksi muokattu: 12.06.2006 klo 17:08:56 kirjoittanut tertsi »

JV

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 048
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #106 : 12.06.2006 klo 17:16:08 »
Voisi ehkä argumentoida, että Dupuy & Berberian on ottanut aika paljon vaikutetta jenkkilän alternative-osastolta, ovat hehkuttaneet mm. Sethiä vuosikaudet. Vastaavaa matskuahan on siellä tehty jo vuosikaudet, Hernandezit sun muut.

Jos Asterixista vetää langan Monsieur Jeaniin, voi supersankarisarjakuvasta vetää langan From Helliin, Sandmaniin, Enigmaan, Kabukiin, Cagesiin.

Osoitin provokaatiolla, että eurooppalaista sarjakuvaa voi teilata yhtä sumeasti kuin supersankarisarjakuvaakin. Minusta Asterix on huono lastensarjakuva. Piste. kai minulle on jäänyt antipatiat vastaavannäköisiin sarjoihin- ja ihan kuten sanoin, ne eivät kerronnallisesti ole kovin kehittyneitä. Ei ole Jussi Jäniksetkään, Monsieur Jeanissa on kömpelöä yritystä haaveiden ja pelkojen kuvittamiseen, mutta ei sekään kokonaisuutena mitään mestarilaatua edusta, kyllä sen kanssa aikaa tappaa, mutta ei kovin vahvaa muistijälkeä ole minuun ainakaan jättänyt.

Kuten varmasti käy selville, minä painotan juuri sitä kerronnan puolta, ja minusta From hell, Watchmen, Dark Knight Returns, Enigma ja Sandman:Endless Nights ovat sillä saralla paljon edistyneempiä kuin euroopan vastaavat. JA ehkä se on puutetta sivistyksessäni, ja ranskankielisen sarjakuvan suomentamisessa, etten tarinallisesti jotenkin ylivoimaisia tai erityisen hyviä ole eurooppalaiselta puolelta löytänyt, Raymond Briggsiä ehkä lukuunottamatta ( ja noita enkkukässääjiä, jotka kuitenkin vievät luomisvoimansa jenkkien markkinoille). Saatan ihan vaan joitakin unohtaakin.

Blainin merirosvo-sarjikset ovat hyvännäköisiä, mutta ei vaikuta tarinoiltaan kovin kummoisilta.

Antti Vainio

  • Karpaattien nero
  • Jäsen
  • Viestejä: 4 164
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #107 : 12.06.2006 klo 17:25:01 »
minusta From hell, Watchmen, Dark Knight Returns, Enigma ja Sandman:Endless Nights ovat sillä saralla paljon edistyneempiä kuin euroopan vastaavat.

Voisi ehkä argumentoida että Dark Knightia lukuunottamatta en näe noissa mitään erityisen amerikkalaista, paitsi sen miten ne on markkinoitu. Hyviä sarjakuvia mutta eiköhän noilla kavereilla kuitenkin ole Euroopan Unionin passi. Moore ei taida liikkua paljoakaan joten sillä ehkä ei ole.


Tiedän että tämä kuulostaa saivartelulta mutta ihan oikeasti, ilman eurooppalaisia amerikkalaisessa mainstreamsarjakuvassa ei ummehtunut ilma olisi vaihtunut yhtään sitten 50-luvun kommarivainojen

En tiedä miten tämän nyt ilmaisisi mahdollisimman törkeästi ja epädiplomaattisesti mutta supersankarisarjakuvat ovat McCarthyn ajan noitavainojen ja paranoian saatanan ikävä sivutuote jotka pitäisi sivuuttaa vaikenemisella tai ivallisella naurulla. Ei ne maailman suurin epäkohta ole mutta kiusallinen samalla lailla kun sukupuolitaudit, ei niitä kukaan järkevä tarvitse ja ilman niitä olisi takuulla kivempaa
« Viimeksi muokattu: 12.06.2006 klo 17:42:12 kirjoittanut Antti Vainio »
"This country sucks. It's all about the nature and who the fuck cares about the nature".

Outi

  • Sarjakuvafestariassari
  • Jäsen
  • Viestejä: 426
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #108 : 12.06.2006 klo 18:47:40 »
En tiedä miten tämän nyt ilmaisisi mahdollisimman törkeästi ja epädiplomaattisesti mutta supersankarisarjakuvat ovat McCarthyn ajan noitavainojen ja paranoian saatanan ikävä sivutuote jotka pitäisi sivuuttaa vaikenemisella tai ivallisella naurulla. Ei ne maailman suurin epäkohta ole mutta kiusallinen samalla lailla kun sukupuolitaudit, ei niitä kukaan järkevä tarvitse ja ilman niitä olisi takuulla kivempaa

Hih hih  ;D

Itse en olisi uskaltanut sanoa yhtä koreesti...!

Munkin maailmankatsomuksessa supersankarisarjakuvat ovat mutanttijäänne, joka hämmentävällä tavalla vetoaa niin ihmisen peruspelkoihin ja -tarpeisiin, että se vieläkin kulkee jättiläiszombien lailla joukossamme... Periaatteessa yritän elää niin kuin sitä ei olisi olemassakaan, mutta toisaalta sen varjovaikutus on edelleen vahva, siis tietysti Amerikkalaisiin sarjakuvantekijöihin.

Seth oli nuorena supersankarifani. Jeffrey Brown, Chris Ware ja Daniel Clowes (ja sata muuta) tuhlaavat aikaansa & taitojaan oksentaessaan ulos pahaa lapsuuttaan ie. tekemällä alternative-parodioita supersankarisarjakuvista. Kestänee vähintään vielä yhden kokonaisen taiteilijasukupolven, että amerikkalaiset artistit voivat elää samoin supersankarien vaikutusalueen ulkopuolella kuten eurooppalaiset.

Oma osionsa on tämä 80-luvulla aloittanut kuplagenre jossa mainstream-kustantamoissa koulunsa käyneet artistit yrittävät tehdä "jotain parempaa/syvällisempää/??": Watchmen, Enigma, Sandman, Black Knight Returns etc. Kirjoja jotka olen lukenut mutta jotka tavallaan resonoivat "tyhjässä". Ne kasvavat supersankariperinteestä - mutta mitä järkeä on rakentaa jotain "syvällisempää" tälle pohjalle? Mihin tarvitsemme keittiöpsykologiaa aiheesta masentunut/homo/tms. supersankari? Kuinka tämä voi kiinnostaa/ koskettaa lukijaa? Voiko se muka sanoa jotain omasta itsestämme?

En osaa tätä nyt kauhean fiksusti selittää. Enkä (edelleenkään) haluaisi loukata ketään jonka mielestä Spiderman on paras keksintö sitten Jeesuksen.

Aivo sulaa, liian kuuma (+30c). Jatkan joskus teemasta...

Lisäystä myöhemmin kun muotoilin niin huonosti:

Pointtini oli ennemminkin niinpäin, että kaikille, jotka eivät ole pentuna syöneet & hengittäneet supersankareita, em. klassikot eivät tavallaan "sano mitään". Genre on tarkoitettu ja sen ovat luoneet ihmiset jotka ovat "kasvaneet aikuisiksi", supersankareiden ohi, ja tuntevat tarvetta analysoida & käsitellä ne "loppuun". Tämä on loogista ja sille lienee on tarvetta. Itselleni ja kaikille muille, jotka eivät ole supersankareiden kanssa kasvaneet (vaan esim. eurooppalaisen pottunokkasarjakuvan uhrina) moinen "katharttinen" sarjakuva ei avaudu, ei voi avautua. Eli silloin se vertautuu tyhjään ja näyttäytyy "järjettömänä"...

« Viimeksi muokattu: 12.06.2006 klo 21:06:07 kirjoittanut Outi »
We all need an Alan Rickman to read Shakespeare sonnets to us every night

tertsi

  • Vieras
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #109 : 12.06.2006 klo 18:54:26 »
Mun mielestä uudenlaisia, aikuisia? teemoja ja pottuneniä kivasti yhdistävä eurooppalainen sarjakuva: Les Innommables. Sekä Tigresse Blanche.

Onko täällä joku joka ei pidä näistä. Outi?

EDIT:
Panaan tämä linkki taas tänne.
http://www.bdcouvertes.com/innommables/poup1.jpg

Taidokasta.
« Viimeksi muokattu: 12.06.2006 klo 19:51:01 kirjoittanut tertsi »

Antti Vainio

  • Karpaattien nero
  • Jäsen
  • Viestejä: 4 164
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #110 : 12.06.2006 klo 19:19:09 »
Noi on niitä joista tiedän pitäväni aivan älyttömästi mutta kun ei osaa ranskaa niin tähän tyhjään tilaan tulee vaan Haddocqin kirouksia
"This country sucks. It's all about the nature and who the fuck cares about the nature".

Doc Lomapäivä

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 816
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #111 : 12.06.2006 klo 19:37:29 »
Oma osionsa on tämä 80-luvulla aloittanut kuplagenre jossa mainstream-kustantamoissa koulunsa käyneet artistit yrittävät tehdä "jotain parempaa/syvällisempää/??": Watchmen, Enigma, Sandman, Black Knight Returns etc. Kirjoja jotka olen lukenut mutta jotka tavallaan resonoivat "tyhjässä". Ne kasvavat supersankariperinteestä - mutta mitä järkeä on rakentaa jotain "syvällisempää" tälle pohjalle? Mihin tarvitsemme keittiöpsykologiaa aiheesta masentunut/homo/tms. supersankari? Kuinka tämä voi kiinnostaa/ koskettaa lukijaa? Voiko se muka sanoa jotain omasta itsestämme?

Vastasit tähän itse muutama sivu sitten:
Sen lisäksi että massakulttuuri/kulttuuri/taide viihdyttää meitä ja vie huomion jokapäiväisestä tylsyydestä/vääryyksistä yhteiskunnassamme ja elämässämme, voi se myös:

- Osoittaa epäkohtia itsessämme ja yhteiskunnassamme
- Pitää aivomme liikkeessä sen sijaan että turtuisimme
- Kasvattaa tietoisuuttamme maailmasta ja eri tavoista elää ja ajatella

Supersankarisarjakuvat tehdään kuitenkin pääosin 12-16 vuotiaille, joten maailmankuvan pitää olla vähän simppeli.

Dark Knightin filosofia on keittiöstä, mutta Millerin kerronta oli siihen aikaan ennennäkemätöntä. Watchmenissä (ja Moorella yleensä) on uskomattoman hyvin rakennetut henkilöt. Nämä vain mainitakseni. Sama pätee Kirbyyn. Mies kehitti aikoinaan sarjakuvaa suunnattomasti.

Ovathan jutut nyt vanhentuneita, mutta ne pitää suhteuttaa aikaansa. Onhan Citizen Kanekin tylsä leffa, mutta Wellesin lanseeraama syväteräväkuvaus oli mullistava. Ja on vieläkin.

tertsi

  • Vieras
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #112 : 12.06.2006 klo 19:56:10 »
Hyvään sarjakuvasivistykseen kuuluu mielestäni ranskan kielen taito, englannin lisäksi.
Ranskaksi voi lukea niin mahottoman paljon ja erilaisia  sarjakuvia.

Josko saisin irti itsestäni sen, että ens syksynä aloittaisin ranskan opinnot?

Antti Vainio

  • Karpaattien nero
  • Jäsen
  • Viestejä: 4 164
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #113 : 12.06.2006 klo 20:03:35 »
Ja minä jatkan päättäväisesti espanjanopintoja. Espanjankielistä sarjakuvaa löytää stadista vaan valitettavasti todella heikosti mutta se saattaa olla oikotie Eurooppaa. Siellä julkaistaan pirusti kiinnostavaa eurosarjakuvaa ja niiden oma meininki on hyvää, siitä saattaa tulla oikeasti sarjakuvan suurvalta
"This country sucks. It's all about the nature and who the fuck cares about the nature".

Antti Vainio

  • Karpaattien nero
  • Jäsen
  • Viestejä: 4 164
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #114 : 12.06.2006 klo 20:41:18 »
Ok, harhauduttiin aiheesta mutta menköön, kielten osaaminen on sivistystä. Vantaalla on ihan mahdotonta päästä noille kielikursseille, sadan metrin jonot aloitteleville kursseille ja niitä kohdellaan kaikkien Göbbelsin oppien mukaan kaltoin.   Sitten kun on kerran päässyt ineen niin pidetään kuin kukkaa kämmenellä. Ihailen kyllä sitä intoa millä porukka noihin osallistuu, meillä on espanjanryhmässä viidettä vuotta samat naamat ja oikeastaan kukaan ei ole siellä siksi että siitä olisi jotain rahallista hyötyä tai apuja kun työelämässä syrjäyttää heikompiaan. Meistä espanja on vaan kivaa
"This country sucks. It's all about the nature and who the fuck cares about the nature".

keijoahlqvist

  • Sarjakuvaneuvos
  • Jäsen
  • Viestejä: 3 553
  • -
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #115 : 12.06.2006 klo 20:57:33 »
Espanjankielistä sarjakuvaa löytää stadista vaan valitettavasti todella heikosti mutta se saattaa olla oikotie Eurooppaa. Siellä julkaistaan pirusti kiinnostavaa eurosarjakuvaa ja niiden oma meininki on hyvää, siitä saattaa tulla oikeasti sarjakuvan suurvalta
Argentiina kuuluu olevan jo. Se tekee kaksi suurvaltaa kahdella mantereella.

Hege

  • väsähtänyt
  • Jäsen
  • Viestejä: 944
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #116 : 12.06.2006 klo 21:03:54 »
Minusta Asterix on huono lastensarjakuva. Piste. kai minulle on jäänyt antipatiat vastaavannäköisiin sarjoihin- ja ihan kuten sanoin, ne eivät kerronnallisesti ole kovin kehittyneitä.

Kuten varmasti käy selville, minä painotan juuri sitä kerronnan puolta, ja minusta From hell, Watchmen, Dark Knight Returns, Enigma ja Sandman:Endless Nights ovat sillä saralla paljon edistyneempiä kuin euroopan vastaavat.

Ymmärrän kyllä jos joku ei pidä Asterix:sta, mutta jos yhtään omaa sarjakuvasivistystä niin huonoksi sitä ei voi sanoa.

Sarjakuvassa pätee kutakuinkin samat periaatteet kuin talon rakentamisessa. Meillä on pitkän kokemuksen tuomat toimivat ratkaisut tarinan kertomiseen ja niitä käyttämällä saadaan tulokseksi toimiva sarjakuva. Ei välttämättä mitään tajunnan räjäyttävää mutta tarina saadaan hyvin kerrottua, kestää isältä pojalle.
Sitten meillä on näitä tajunnan räjäyttäviä kerronnallisia ratkaisuja, vähän niinkuin tasakatto talossa, oivallinen idea mutta ajan kuluessa alkaa haiskahtaa, seinissä kasvaa tatteja ja talo on asumiskelvoton.

Muutoinkin noita listauksiasi lukiessa alkaa saada mielikuvan että Amerikassa tehdään hyvää eurooppalaista sarjakuvaa ja täällä taas hyvää amerikkalaista.
But pride -  where there is a real superiority of mind, pride will be always under good regulation.

Outi

  • Sarjakuvafestariassari
  • Jäsen
  • Viestejä: 426
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #117 : 12.06.2006 klo 21:08:09 »
Ovathan jutut nyt vanhentuneita, mutta ne pitää suhteuttaa aikaansa.

Totta, pitäisi aina muistaa suhteuttaa aikaansa.

Esimerkiksi kuinka vanhaa tavaraa Tintit ovat!

Huom. Säädin vähän tuota aiempaa selitystä...
We all need an Alan Rickman to read Shakespeare sonnets to us every night

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #118 : 12.06.2006 klo 21:12:43 »
Ja vielä, miksi/miten/kuinka kummassa Sandman on supersankarisarjakuvaa? Okei, hahmo on napattu jostakin ikivanhasta ja unohtuneesta DC-sankarisarjiksesta, mutta Gaimanin Sandmanilla ei ole nimeä lukuunottamatta juuri mitään tekemistä sen kanssa. Eihän sillä ole edes muskeleita, trikoista nyt puhumattakaan :)

Vaan onhan se kuitenkin arkielämälle vieras yliluonnollinen/myyttinen hahmo ja siinä mielessä samaa sarjaa kuin antiikin yliluonnollisista/myyttisistä heeroksista ammentavat supersankarit. Sandman = Oneiros = Morpheus tai jotain näitä...
Mutta onhan se kuulunut kautta historian sivistykseen tuntea muinaisten kreikkalaisten supersankariperheen porukat.
Mutta tekeekö se supersankareista sivistäviä jos jollakin kaverilla on siivet kantapäissä?  ;D

Timo

Sielät 40-50 -luvun amerikkalaisista kannattaa muistaa vielä Will Eisner.

tertsi

  • Vieras
Re: Kvaakkilaisten sarjakuvasivistys
« Vastaus #119 : 12.06.2006 klo 21:20:19 »

Sielät 40-50 -luvun amerikkalaisista kannattaa muistaa vielä Will Eisner.
Joo, multa unohtu herra E. ihan kokonaan.