Tämä esimerkki nyt on pahimmillaan hienovaraista vihjailua, jonka voi tulkita puhdollisemmaksikin, mutta kuitenkin minusta mainitsemisen arvoinen:
Jossain vanhassa taskarissa (numeron kertoisin, mutta en muista eikä omasta hyllystä löydy, että voisin tarkistaa) oli tarinassa jossa joidenkin amatzoni-ankkojen saarta terrorisoi lohikäärme. Kylän tietäjä ennusti, että Aku olisi ainoa, joka lohikäärmeen voi voittaa, joten kuningatar lähettää kaksi soturiaan tätä noutamaan. Aku ei aluksi ole asiasta kovin innoissaan, mutta pari pusua poskelle auttaa muuttamaan mieltä. Seuraavassa ruudussa näytetään kolmikon veneen siluetti öisellä merellä ja taustalla soi "pusi pusi" - ääniefektejä.
Siis, totta kai tuon voi tulkita ihan vain pussailun jatkumisena, mutta vaikea uskoa, ettei käsikirjoittajilla olisi vähintään jälkiviisautena käynyt mielessä jotain muutakin
