Paretskoin ja Koivistojen sarjan logiikka oli enempi näiden vanhojen Warnerin, Averyn ja kumpp. piirrosfilmien meininkiä. Sitä semmosta kreiseilyä. Se on hauskaa kun hetkessä polkastaan jostain saakelinmoinen siilo täynnä kännyköitä.
Joo, sellaistahan se. Ei ihan hirveän barksmaista kuitenkaan, hänen tarinansa ovat kuitenkin loogisesti selkeitä ja juonen jatkuvuudesta ja aukottomuudesta on pidetty huolta. Liioittelu ja mutkien oikominen ovat tietenkin käyttökelpoisia tehokeinoja, mutta tässä minusta homma vain meni överiksi. Ylipäätään tuollainen "järjetön meno" sopii paremmin piirrettyihin kuin sarjakuviin ja tyylikäs kreiseily on toki viihdyttävää, vaikka pakko sanoa, että mainitut Warner-piirretyt eivät ole koskaan oikein uponneet. Keskimäärin aikamoista ADHD-menoa, liiallista meikäläisen makuun.
Sen ymmärrän, että barksisteille tässä on kivoja referenssejä ja sitä kautta jutusta voi tulla hyvä fiilis. Itse Barksin suhteen neutraalina keskityin enemmän juoneen, joka ei vain toiminut. Tarinaa lukiessa alkoivat lopulta kaikki pienetkin jutut ärsyttää, kun tuntui, että mikään ei mene järkevästi.
Mutta esim. sitä aukkoa juonessa ei voi minusta ihan millään kreisilogiikalla selittää, että Roope hätäilee säiliön numeroyhdistelmän kohtaloa todettuaan juuri itse, ettei holvissa ole rahaa nimeksikään. Ei se nyt parissa minuutissa voi mystisesti uudelleen täyttyä sentään. Minusta vaikuttaa ihan vain ajatusvirheeltä. Jos on tahallinen, niin outo. Tuo on kuitenkin aika merkittävä osa juonta.
