Ei ole Michel Nadorpilla ollut ajatus yhtään mukana, kun hän suunnitteli uusimman numeron kannen. Esimerkiksi tapahtumien ajoitukset eivät ole missään linjassa: yksi ankanpojista on vielä räpylä potkaisuasennossa, vaikka jalkapallo jo köllöttää Iineksen keittolautasella ja Akukin on ehtinyt pöydän taakse suojaan rikkoutuvalta ikkunalta. Jonkin tanskalaisperäisen logiikan mukaan Aku luimistelee Iinestä anteeksipyydellen, vaikka jalkapallon joutuminen Iineksen lautaselle on veljeskatraan "ansiota". Aku, jonka minä tunnen, olisi suutahtanut ja punehtunut kiukusta. Outoa on myös se, että Iines katsoo paheksuen juuri Akua, jolla ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa, että jalkapallo on tullut ikkunasta läpi ja keskeyttänyt heidän kahdenkeskisen hetkensä. Se, että pallo särkee ikkunan ja päätyy ruokapöydälle, ei ole mielestäni muutenkaan erityisen koomista. Sattuuhan niitä vahinkoja ehtiväisille pojannulikoille. Seuraavan lehden kannessa Akulla varmaankin kaatuu maitolasi pöydälle, tai polkupyörästä puhkeaa kumi...
Huuuuooono kansi! "Oikein huono" -sanoisi Seppo Seponseponseponseppo (sitä paitsi "testikuvakin on kriisissä").