Hergé

[Iletys]

Ja eikös Tuhatkaunon tapauksessa Borduria ole aika suora natsi-Saksan irvikuva... Plekzy-Gladzin viikset-merkki muistuttaa enemmän kuin vähän natsien hakaristimerkkiä ja upseerien asetakit ovat myös melko suoraan saksalaisilta... Ja kun vielä borduurit on kuvattu melkoisina juonittelijoina, niin en usko että Hergellä kovin natsimyönteisiä mielipiteitä on ollut...

[Timo Ronkainen]

Ja eikös Tuhatkaunon tapauksessa Borduria ole aika suora natsi-Saksan irvikuva... Plekzy-Gladzin viikset-merkki muistuttaa enemmän kuin vähän natsien hakaristimerkkiä

Tuhatkaunon tapaus on tehty kylmän sodan aikaan. Plekzy-Gladzin viikset taitavat olla enempi toveri Stalinin - vaikka Neuvostoliitto olikin jo Stalinin jälkeisessä ajassa kirjan ilmestyttyä. Borduria muistuttaa myös Itä-Saksaa. Totta kai se toimii symbolina kaikista totalitaristisista valtioista. Olivat viikset sitten Hitlerin, Stalinin, Saddamin tai Plekzy-Gladzin.

Timo

[Iletys]

Tuhatkaunon tapaus on tehty kylmän sodan aikaan. Plekzy-Gladzin viikset taitavat olla enempi toveri Stalinin - vaikka Neuvostoliitto olikin jo Stalinin jälkeisessä ajassa kirjan ilmestyttyä. Borduria muistuttaa myös Itä-Saksaa. Totta kai se toimii symbolina kaikista totalitaristisista valtioista. Olivat viikset sitten Hitlerin, Stalinin, Saddamin tai Plekzy-Gladzin.

No eipä tuota voisi tämän paremmin ilmaista. Hienoa.

[pappa-sami]

Kropowin linnan torneista osa on kovasti Olavinlinnan tornien kaltaisia

Ne ovat Olavinlinnan torneja, kuten tuolla Tintti-ketjussa äskettäin todettiin.

Tämä keskiaikainen linna voisi olla ... tai ehkä suomalainen kuten Olavinlinna Savonlinnassa (vasemmalla). Herge omisti oheisen kuvan ja porttia ympäröivät tornit ovat selvästi siitä peräisin.

[pappa-sami]

Väitin äsken tuolla "Arvaa sarjakuva"-ketjussa seuraavaa:

Kobralaakso on oikea vastaus. Jacques Martin piirsi sen vuonna 1953 eli ennen kuin aloitti työt Hergen studiolla. Roger Leloup varmaankin auttoi taustoissa.

Tämä väite perustui netistä löytämääni Jacques Martinin biografiaan. Tuohon biografiaan tieto oli varmaankin poimittu seuraavasta jymyhaastattelusta:

http://pagesperso-orange.fr/erato/horspress/martin.htm

JM kertoo piirtäneensä Kobralaakson  (Veikko, Tette ja Jykke-albumi) melkein kokonaan.

Hergé oli aloittanut tarinan ennen sotaa, mutta hänellä ei ollut aikaa tehdä sitä valmiiksi. Seuraava Tintti-albumi eteni hitaasti, joten Tintin-lehti pyysi minua jatkamaan Veikkoa, Tetteä ja Jykkeä. Siispä tein Kobralaakon, jota Hergé korjaili silloin tällöin. Se oli minun pääsylippuni Studiolle.

Tein myös sivutaiton kokonaan. Herge oli piirtänyt 3 tai 4 sivua luonnoksia, jotka tein kokonaan uusiksi.

Ranskalainen wikipedia mainitsee asiasta seuraavaa:

http://fr.wikipedia.org/wiki/La_Vall%C3%A9e_des_Cobras

Itse asiassa tarinan 25 ensimmäistä sivua oli julkaistu ennen sotaa (Coeurs Vaillants-lehdessä, suomentajan huom.). Jacques Martin vastasi kokonaan tarinan loppuosasta. Viitaus yo haastatteluun.

Tuossa haastattelussa JM tekee myös koko joukon muita paljastuksia:

JM teki käsikirjoituksen ja sivutaiton Tintti-albumeihin Tuhatkaunon tapaus, Seikkailu Punaisella merellä, Castafioren korut ja Tintti Tiibetissä.

Tintti Tiibetissä oli Martinin idea.

Hergé ei halunnut gageja, mutta Martinin onnistui ujuttaa mukaan muutama: Tuhatkaunon tapauksen laastari, Tiibetin kuminauha jne.

JM joutui lypsämään Lento 714-albumin sivut Hergeltä.

Tintti ja Picarot oli enemmän Bob de Moorin kuin Hergén käsialaa.

Jacques van Melkebeke antoi Hergélle käsikirjoitusapua sodan aikana ja sen jälkeen.

Jacques van Melkebeke haamukäsikirjoitti melkein kaikki Jacobsin Blake & Mortimer-albumit.

Hergé tykkäsi aloittaa tarinoita, mutta tarvitsi tukea niiden tekemiseen.

jne... Mitenkähän tuohon haastatteluun pitäisi suhtautua? Onko JM tullut vanhemmiten katkeraksi kun Hergé ja Jacobs ovat saaneet enemmän arvostusta?

Jacques van Melkebeken osallisuudesta on kyllä liikkunut sitkeitä huhuja muuallakin. Hän oli Le Soirin (sen kollabolehden) kulttuuritoimittajana samaan aikaan kun Tintti ilmestyi Jeunesse-osiossa. Oli Tintin-lehden eka päätoimittaja, mutta joutui vankilaan yhteistyöstä miehittäjän kanssa.

Edit: Olen lukenut, että Hergén pelasti samanlaiselta vankilatuomiolta vain se seikka, että tuolloin sarjakuvaa ei arvostettu kovin korkealle.

[Timo Ronkainen]

Mielenkiintoista, mielenkiintoista! Kiitokset.
Taitaa - niin toivon - Martin pikkuisen liioitella osuuttaan Tinteissä, mutta kuitenkin.

Nappaanpa tuolta toisaalta Tintin -lehden perustajan ja kustantajan, vastikään kuolleen Raymond Leblancin haastattelun. Leblancia saanemme kiittää siitä ettei Hergé joutunut vankilaan sodan jälkeen, sekä tietysti sitä, ettei tuolloin sarjakuvaa arvostettu kovin korkealle.

Leblanc -haastattelu:
http://forbiddenplanet.co.uk/blog/?p=4375

Mielenkiintoista ja väliin hurjahkoakin luettavaa. Hergé oli 1948-49 ihan tosissaan harkitsemassa Argentiinaan muuttoa. Aika hölmöä noin pian sodan jälkeen, kun sinne hävisi kymmeniä natseja ja Hergéä kun nimenomaan pidettiin kollaboraattorina ja Leblanc pelasti Hergén ja puhdisti tämän kaikista epäilyistä. Jotain Leblanc vähän vihjaileekin. huh..

Timo

[VesaK]

Toinen muuttomietteiden syy lienee ollut se, että Belgiassa ilmeisesti tosissaan pelkäsivät 1940-luvun lopulla että kohta neukut tuloo, koska Jijé perheineenkin oli lähdössä USA:n. Franquin ja Morris lähtivät myös, vaikka eivät uskoneetkaan Jijén kauhuskenaarioita.
 
Argentiinassa oli tuolloin ilmeisesti jotain sarjakuvaihmisiä inspiroivaa, ainakin julkaisumahdollisuudet olivat paljon paremmat kuin paperipulan riivaamassa Euroopassa.

Lambiek: "Finding few opportunities for comic artists in post-war Italy, Hugo Pratt, Albert Ongaro and Mario Faustinelli moved to Argentina (1949) after an invitation by the publisher Cesar Civita of Editorial Abril."

(Pratt työskenteli Argentiinassa kymmenen vuotta, muutti sitten Lontooseen vuodeksi ja palasi vielä 1960-luvulla Argentiinaan ennen paluutaan Italiaan.)   

[pappa-sami]

Nappaanpa tuolta toisaalta Tintin -lehden perustajan ja kustantajan, vastikään kuolleen Raymond Leblancin haastattelun.

Mielenkiintoista luettavaa. Mustalistattu Van Melkebeke toimi siis, Hergén pyynnöstä, salaa Tintin-lehden päätoimittajana. Leblanc sai kuulla asiasta ja kävi potkaisemassa Van Melkebeken  ulos toimituksesta juuri ennen kuin tarkastajat saapuivat paikalle. Oli Tintin-lehden lorun loppu tosi lähellä.

Liitteenä ruutu Yksisarvisen salaisuudesta. Van Melkebeke on se herra etualalla kirja kädessään. Hän esiintyy myös Tintti Afrikassa albumin ekassa ruudussa. Saattelee yhdessä Hergén ja Jacobsin kanssa Tinttiä matkaan.

[pappa-sami]

Eikös Tintin piirtäjä ollut natsi ihannoija vai olenko täysin väärässä

Todettakoon tasapuolisuuden vuoksi, että Hergé levitti myös kommunistista propagandaa. Näin väittää eri maiden salaisia palveluja tutkinut Roger Falinot kirjassaan "Les services secrets chinois. De Mao aux JO" (Nouveau Monde éditions):

http://www.auracan.com/Indiscretions/indis.php?actu=161

Albumissa Sininen lootus on nimittäin kuvien sisällä kuvia niille, jotka osaavat lukea. Dr Fredrick Wertham oli sittenkin oikeassa!

Falinot on kääntänyt taustalla olevia julisteita ja banderolleja ja todennut niiden sisältävän KKP:n (Kiinan Kommunistinen Puolue) iskulauseita: mm. Repikää epäoikeudenmukaiset sopimukset!, Alas imperialismi! ja Poikotoikaa japanilaisia tuotteita!

Hergéllä oli albumia tehdessään hyvin tarkkoja taustatietoja. Erään pahiksen esikuvana on antikommunistina tunnettu irlantilainen poliisipäällikkö. Japanilaisen upseerin esikuva todellakin räjäytti junaradan. Tintti pelastaa Tsangin lähellä Hou Kouta, joka oli 30-luvun alussa Maon kommunistien tukialuetta.

Falinot väittää että Tsangin esikuva Tchang Tchong-Jhen olisi ollut mukana kommunistisessa vakoojaverkostossa, jonka tarkoituksena oli saada länsimaat suhtautumaan myönteisesti Kiinan asiaan. Ainakin hänen Brysselin aikaisesta kämppiksestään tuli myöhemmin korkea-arvoinen virkamies kommunistisessa Kiinassa. Tchang itsekin sai valtiontaiteilijan viran.

Ironista on, että Sininen Lootus ilmestyi äärioikeistolaisessa lehdessä. Falinot arvelee, että Hergé itse ei aavistanut asioiden oikeaa laitaa.

[tertsi]

Falinot on kääntänyt taustalla olevia julisteita ja banderolleja ja todennut niiden sisältävän KKP:n (Kiinan Kommunistinen Puolue) iskulauseita: mm. Repikää epäoikeudenmukaiset sopimukset!, Alas imperialismi! ja Poikotoikaa japanilaisia tuotteita!

Minä luetutin kiinalaisella frendilläni noita Sinisen lootuksen banderolleja. Ja hän kyllä sanoi, että ne on ihan vaan mainoksia tai jotain vastaavaa. Ehkä en luetuttanut oikeita tekstejä. Muutamia vain.
Pitää kysellä vielä tarkemmin. Tosin hän on kadonnut jonnekin Kiinaan...
Tuskin järistysalueelle kuitenkaan. Asuu ihan eri puolella maata, rannikolla.

[VesaK]

Voihan se olla niinkin, että Herzee korjautteli hieman myös kiinankielisiä tekstejä Sinisen lootuksen myöhempiin painoksiin, eli se mikä suomeksi ilmestyi oli varmaan jo "neutraloitu", kun kannen lohikäärmekin joutui manikyyriin.

[Timo Ronkainen]

Tchang itsekin sai valtiontaiteilijan viran.

Minulla taas on semmoinen tieto, lähdettä en nyt löydä, että Tchang joutui kulttturivallankumouksen jalkoihin ja pistettiin pitkään vankeuteen, jossa terveyskin kärsi.

Timo

[pappa-sami]

Minulla taas on semmoinen tieto, lähdettä en nyt löydä, että Tchang joutui kulttturivallankumouksen jalkoihin ja pistettiin pitkään vankeuteen, jossa terveyskin kärsi.

Tieto pitää paikkansa, mutta se tapahtui taiteilijaviran saamisen jälkeen. Falinot kertoo tuon linkkaamani haastattelun loppupuolella:

Tsangin ongelmat kulttuurivallankumouksen aikana johtuivat yksinkertaisesti siitä, että hänen tukijansa Chen Yi, josta oli tullut ulkoasioiden ministeri, joutui vuorostaan Neljän Koplan hyökkäyksen kohteeksi.

Chen Yi oli ollut mukana valitsemassa Tsangia viralliseksi kuvanveistäjäksi. Sinisen Lootuksen aikoihin samainen Chen Yi oli toiminut maolaisten hallussaan pitämän alueen "kansankomissaarina" ja likvidoinut kommunisteja, jotka eivät olleet Maon kanssa samaa mieltä.

[tertsi]

Tosin hän on kadonnut jonnekin Kiinaan...
Tuskin järistysalueelle kuitenkaan.

Eipäs olekaan Kiinassa! Osallistuu masters of arts näyttelyyn TaiKissa.   

[Pässi]

Siis Hergé oli sekä natsi että kommari. On siinä meillä todellinen eurooppalaisen sarjakuvataiteen keulakuva...