Winona Ryder on oikeassa elämässä ihan erilainen kuin elokuvissaan. Hänen hysteerisyytensä on kaunista hysteerisyyttä, herkkyyttä.
Myönnän tosin yhden asian: Olen fani.
Kyseinen nainen ei saa minusta tarpeeksi monipuolisia rooleja tai rooleja muutenkaan, mutta hänestä pidän ja jos viette sen minulta tulen yöllä kotiinne rouskuttamaan suklaamuroja sänkynne päätyyn kun nukutte.
Öhmmm... mitä!?
Ei mitenkään, koska kolmososassa onkin ihan eri tarina ja tematiikka kuin kakkosessa. Se on näetsän eri elokuva joka kertoo ihan eri asioista. Myönnetään, ei mitenkään kovin koherentisti, mutta kuitenkin.
Kakkosessa Ripley huolehti pikkutytöstä. Kolmosen alussa pikkutyttö kuitattiin kuolleeksi. Samalla hahmokehitys tuomittiin kuolleeksi. Ripleyn parhaat hetket on kun hän käyttäytyy kuin äiti. Kielikuvallisesti.
Kerropa miten 4. elokuvan viittaamani kohtaus eroaa siitä kun teinityttö ja äiti juoksevat tuhoten kaiken tieltään shoppausreissulla tai muussa tilanteessa jossa he tekevät yhteistyötä? Leveliä vain on nostettu kielikuvallisin keinoin korkeammalle.
Eli käytetään sci-fi elementtejä oikean elämän elementtien sijaan joissakin kohti.
Tämä on juuri se mikä tekee alieneiden Ripleystä niin uniikin. Tähän koko homma perustuu.
Hän on kuin neitsyt-Maria, joka haaveilee äitiydestä huomatessaan tulevansa hyvin lasten kanssa toimeen, ja alieni ottaa ja raiskaa hänet ja tekee hänestä äidin tahtomattaan.
Kolmosen ongelma on että se ei keskity tähän näkökulmaan ja sen groteskeihin goottimaisiin kielikuviin vaan siinä Ripley harrastaa seksiä luostarissa, mikä ei kuulu elokuviin koska seksiviitteet eivät ole ole muissakaan elokuvissa suoria.
Juuri tämä on antanut faneille tulkinnanvapauden kohtaukseen jossa vastasyntynyt alien kuolee. Joidenkin mielestä alien on tarkoituksella tehty näyttämään säälittävältä kuollessaan.
Elokuvat ovat jo metafoorien kanssa melko sairaita ja groteskeja.
Seksi minusta vain sotkee kokonaisuutta. Tosin tämä on vain henkilökohtainen mielipiteeni. Mutta kyse ei ole nyt siitä etteikö elokuvissa saisi olla seksiä, tähän se ei vain minusta sovi.
Neljäs elokuva taas osoittaa että kaiken kokemansa jälkeen Ripley on vahvistunut, ja osaa olla yhä äiti joka tukee "teini-ikäistä tytärtään".
Onko nyt ymmärretty?
Toki voit ajatella elokuvia kuten aiemminkin, mutta tämä TV-Maailmasta aikoinaan bongaamani tulkinta antaa minusta lisää syvyyttä elokuviin. Tekee niistä monitasoisemman.
No joo. Myös Timo Koivusalon viittasankarielokuvaa odotellessa.
Kyseiset miehet ovat parasta ja kauneinta mitä elokuvamaailmalla on tarjota tällä hetkellä.
Mutta haluaisin nähdä heidän tekevän ihan oman supersankari elokuvan, enkä mitään tuotantopamppujen terrorisoimaa.
Johan se jo Raimin kanssa nähtiin mihin se johtaa.
Koivusalon haluaisin pysyvän elokuvien arvostelijana, koska hän on siinä niin perhanan hyvä. Hän on luonut jopa ihan oman arvostelujärjestelmän elokuville.
(Kts. Facebookista Huonojen elokuvien kerho)
