Roju taisi tuossa vielä mainita ettei ole oikein innostunut akvarellipuuväreistä. Sama juttu minullakin, en vain oikein ole sisäistänyt niiden ideaa. Kenties olen vain harjoitellut niillä liian vähän...?
Akvarellipuuvärien idea on just se vesiliukoisuus, mikäs muukaan. Ne ovat hyvä kumppani vesiväreille yksityiskohtien ja tekstuurien tekoon ja kaikkeen mihin sivellin ei niin helposti tai joutuisasti taivu. Ja vesiliukoisuuden vuoksi nuo puuvärillä tehdyt jutut voi vedelle upottaa helposti osaksi vesivärityötä käyttämällä pientä sivellintä ja muutamaa vesipisaraa, eikä ne pomppaa liiaksi esiin. Ja vedellä voi jonkun verran myös korjailla.
Puuvärit yksinään olisi aika työläät väritykseen, mutta vesiväri tai guassi + puuväri yhdistelmää voi suositella. Akryylien kanssa puuvärit toimii vain jos maalailee vesivärityyliin. Paksummat akryylimaalipinnat on jo semmoista liukasta pintaa, johon on vaikea puuväreillä mitään saada pysymään.