Sinne meni meikäläisen viimeinen taskukirja vai oliko se nyt sitten taskulehti.
Viimeinen taskuun menevä kirja tai lehti se nyt ainakin oli...Aku Ankan taskukirjaa en ole aikoihin enää lukenut...taso laski siinä niin paljon.
Roope-setä lehteä olisin tilannut edelleenkin, mutta enää ei voi. Roope-setä oli vain niin hyvä lehti...sopiva ottaa matkalle mukaan...ei vienyt tilaa.
Jokin aikakausi on päättynyt minun elämässäni...joskus sitä toivoisi, että pääsisi aloittamaan alusta...takaisin 70-luvulle. Tää nykymaailma menee liian lujaa. Lapsuus oli paljon mutkattomampaa...pahoin pelkään, että mun aikana myös muut Aku Ankat loppuvat ns. käsikosketeltavana versiona.
Digilehtiä en rupee lukemaan...ainoastaan kerran vuodessa osallistun pitkin hampain tuohon Aku Ankka lehden joulukalenteri arvontaan ja etsin vastauksen lataamon sivuilta luukun kysymyksiin. Muuten saa pitää koko digi-hössötys tunkkinsa.
Kiitos Roope-sedän toimituskunnalle näistä melkein 40 vuodesta, joita Roope-setä lehden kanssa sain viettää. Monia hienoja tarinoita tuli luettua ja aikaa vietettyä Ankkalinnan maailmassa. Murheissani tammikuussa huomaan, ettei postiluukusta kopsahdakaan tuttua Roopea...pakko syödä vähän suklaata tähän epätoivoon. Hyvästi Roope-setä lehti ja kiitos!