Don Rosa on taitava piirtäjä ja hyvä ideoimaan erilaisia juttuja (pitäisin jopa parempana kuin muut nykyiset ankka-piirtäjät), mutta se huono puoli Rosan tuotannossa on että hän tuhoaa mielestäni ankkojen persoonallisuuden (eli se työ minkä Barks on tehnyt luomalla Roopen ja Akun nykyiset muodot).
Tämä näkyy mielestäni mm. ilmeissä ja eleissä jotka toistuvat sarjakuvista toiseen ja ovat tyypillisiä kaikille hahmoille. Hahmoista on myös tehty "pellejä" jotka joutuvat koko ajan enemmän tai vähemmän hauskoihin tilanteisiin (vrt. Pelle Pelottoman pikkuapulaisen toilailut).
Barksin vahvuus oli juuri tarinan kerronnassa ja siinä että kaikki hahmot toimivat "luonteensa mukaan". Don Rosan piirroksissa hahmoilla on tietty roolitus, mutta piirroksissa ne käyttäytyvät sen mukaan että tarina näyttäisi mahdollisimman hauskalta.
Muutamissa sarjoissa Rosa on tuntunut matkivan Barksin tyyliä, mutta varsinkin näissä myöhemmissä sarjoissa hän on keskittynyt enemmänkin "omaan tyyliinsä".
Mielestäni Don Rosa nimenomaan on tehnyt hahmoista persoonallisia, ehkä hieman heittäen omaa mukaansa mutta kuitenkin. Hauskuusko veisi persoonat? Persoonien
käyttäminen huumorissa Rosan töissä on minun makuuni
esim.
- Aku on temperamenttinen, nokkela ja laiska mutta omaa silti käytännön taitoja
- Roope on
aina ylipihi, rohkea, pikkutarkka, käytännöllinen, ahkera ja kekseliäs (+ ajoittain pilke silmäkulmassa
)
- Ankanpojat ovat rehtejä, hyviä koulussa ja oikeudenmukaisia (partiotouhut!)
- Hortensia ja Aaron!
- Karhukopla ja erityisesti luumufanittaja!
- Lukuisat hauskat sivuhahmot (Leh Musta Rhitari) ja "taustahulinat" (Matildan hattu, Roopen varoituskyltit)
Ja toistuvat ilmeet ja eleet? Valtaosaan toisiin piirtäjiin verraten en näin menisi sanomaan
Saattaa olla, että erittäin hyvät piirrokset ovat lumonneet minut ja estävät näkemästä jotain oleellista, mutta kieltämättä nautin eniten Don Rosan töitä lukiessani. Hienoa myös on, että Rosa luo Ankkamaailmaan jotain uutta tai tietoja lisäävää. Barks on kuitenkin kiistaton ankkapiirtäjien isä ja Rosan suurin innoittaja, joten häntäkin arvostan. Muita hyviä mm. Vicar, Giorgio Cavazzano (oikeinkirjoitus?) ja Flemming Andersen.
