Kirjoittaja Aihe: Pieniä kysymyksiä eurooppalaisista sarjakuvista  (Luettu 136231 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Kyty

  • Jäsen
  • Viestejä: 67
Vs: Pieniä kysymyksiä eurooppalaisista sarjakuvista
« Vastaus #285 : 30.10.2019 klo 15:21:34 »
Fennica-tietokannasta tai Helmetistä (Helsingin kaupunginkirjasto) ei löydy jatko-osia.

Korsto-Mikko

  • Jäsen
  • Viestejä: 120
  • Huisin kärniqåglimölnikkiä - vai mitä, ihmiset?
Vs: Pieniä kysymyksiä eurooppalaisista sarjakuvista
« Vastaus #286 : 31.10.2019 klo 16:32:42 »
Ei ole mitään alaotsikoita. Tässä kuva (jos Kvaakki suostuu)
Kaverini väittävät, että kaikki kirjat eivät sisältäisi peräkkäisiä kuvasarjoja, mutta en ole koskaan uskaltanut ottaa asiasta selvää.

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 10 120
Vs: Pieniä kysymyksiä eurooppalaisista sarjakuvista
« Vastaus #287 : 11.03.2021 klo 10:32:00 »
Katselin Bd Zoomin listaa Ranskan viime kuun myydyimmistä sarjakuvista.
Top 20:ssä kymmenen ensimmäistä sijaa oli miehittänyt yksi ainoa albumisarja. Ja tuon Top kymmenen ulkopuolelta löytyi vielä neljä sarjan albumia. Siis Top 20 listalla oli vain kuusi nimikettä jotain muuta kuin MORTELLE ADELEA.

CHAPEAU!
Oliko tässä joku kysymys?  :) Tuli mieleen että oisko kyse siitä että kun pandemian takia kotoillaan paljon, niin sitten halutaan lueskella yhdessä lasten kanssa sarjiksiakin? Vähän samanlaisia tuulia Amerikassakin, kuten on keskusteltu tuolla Koiramies/Kalsari -lastensarjakuvaketjussa. Mutta mikäs siinä jos tämä poikii lisää lukijoita myöhemmin myös aikuisemmalle sarjikselle. Ja äkkiseltään katsottuna tämä on paljon fiksumman näköistä jälkeä kuin Scholasticin (rapakon takana ja täällä) julkaisemat lastensarjat. Eikö kukaan kustantaja tajua tuoda Mortadellea Suomeen?
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Pieniä kysymyksiä eurooppalaisista sarjakuvista
« Vastaus #288 : 11.03.2021 klo 12:03:19 »
Eikö kukaan kustantaja tajua tuoda Mortadellea Suomeen?

Jos ei se oo teeveestä tuttu, niin luulenma että ei kukaan. Toisaalta jo pelkkä nimi on vaikea pala käännettäväksi, viittaukset kuolemaan ja makkaraan.
Mortelle Adèle.

Timo

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 162
Vs: Pieniä kysymyksiä eurooppalaisista sarjakuvista
« Vastaus #289 : 11.03.2021 klo 21:22:00 »
Jos ei se oo teeveestä tuttu, niin luulenma että ei kukaan. Toisaalta jo pelkkä nimi on vaikea pala käännettäväksi, viittaukset kuolemaan ja makkaraan.
Mortelle Adèle.

Timo

Jos ei se oo teeveestä tuttu, niin luulenma että ei kukaan. Toisaalta jo pelkkä nimi on vaikea pala käännettäväksi, viittaukset kuolemaan ja makkaraan.
Mortelle Adèle.

Timo

Onhan siitä televisiosarjakin tulossa, näemmä.
https://www.livreshebdo.fr/article/mortelle-adele-une-serie-televisee-pour-2022

Tässä Ranskan myydyimmät sarjakuvat 2020. Mortelle on tosiaankin suosittu. Yllättävästi (?) mangaakin joukossa.


hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 642
Vs: Pieniä kysymyksiä eurooppalaisista sarjakuvista
« Vastaus #290 : 12.03.2021 klo 09:57:31 »
Mangan mukanaolo ei ole yllätys, kyllä se on hyvin näkyvä osa sarjakuvatarjontaa Ranskassa (ja ymmärtääkseni mangaa käännetään ranskaksi enemmän kuin muille eurooppalaisille kielille, englanti siis mukaanlukien...)

Les sisters ja Les profs ovat täkäläisessä Journal de Mickeyssa ilmestyviä yhden sivun vitsisarjoja. JdM on selvästi nuoremmille lukijoille suunnattu joten lastensarjoille tyypillisesti ideoiden ahkerakin kierrättäminen ei ole ongelma, ja tietysti ne ovat ensisijaisesti tarkoitettu luettaviksi yksi sivu viikossa (mutta albumimuodossakin ovat olleet suosittuja, tosin vaikea kuvitella että joku haluaisi lukea koko albumisarjan läpi...)
Kivasti piirrettyjä mutta ei mitenkään kärkipäätä "haluaisin suomeksi"-listalla, on ne aika bulkkia.

Les vieux fourneaux -sarjaa on kanssa ilmestynyt englanniksi jonkin verran nimellä The Old Geezers. Suosittu mutta en ole vielä tutustunut.

Geluckin Chatia on tietysti suomeksikin ilmestynyt yksi kirja, mutta siinä on sarja jonka ansioita eivät ehkä tajua ketkään muut kuin ranskalaiset (en minäkään).

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 10 120
Vs: Pieniä kysymyksiä eurooppalaisista sarjakuvista
« Vastaus #291 : 12.03.2021 klo 10:52:01 »
Onhan siitä televisiosarjakin tulossa, näemmä.
https://www.livreshebdo.fr/article/mortelle-adele-une-serie-televisee-pour-2022

Ehkä Södika tuon sitten jossain vaiheessa tuo meillekin.

Yllättävästi (?) mangaakin joukossa.

Mangan mukanaolo ei ole yllätys, kyllä se on hyvin näkyvä osa sarjakuvatarjontaa Ranskassa (ja ymmärtääkseni mangaa käännetään ranskaksi enemmän kuin muille eurooppalaisille kielille, englanti siis mukaanlukien...)
Määristä en tiedä, mutta luulisin että englanniksi käännetään ainakin lähes yhtä paljon. Digipuoli sekoittaa jo tätäkin pakkaa ja kappale/euromääräisen myynnin taulukot. Ranskassa osa tuotannosta on kalliimpaa eikä vain sitä bulkkia, mitä amerikkailset tekee.
Minua taas yllätti että mangaa on tuolla listalla nyt noinkin vähän. Ehkä lukijat ovat siirtyneet verkkoon? Naruto ja muutama muu sarja lähes dominoivat listoja joskus 10-15 vuotta sitten kun asiaa enemmän seurasin. Nyt Naruto näkyy olevan "toisella kierroksella" ja Dragonball ties monennellako.
Mangan julkaisuprofiili on kuitenkin ranskassa vähän erinäköinen kuin englanninkielisestä vastaavassa jenkkilässä. Ranskassa on julkaistu varmaan kaikki vähänkin relevantimpi taidesarjakuvaan haiskahtava manga (ja USAssa vain rippeitä) sekä monia klassikoita, joita ei alkukielen lisäksi muilla saa. Mm. Editions Akata on lisäksi julkaissu hieman hämärämpääkin matskua (jota mangasta löytyy paljon) aikuiseen makuun. USA:ssahan sisältösensuurikin lienee edelleen voimissaan, eli sekin rajoittaa. Italiahan on kanssa vahva mangamaa, mutta eihän sekään Ranskalle vedä vertoja.
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 642
Vs: Pieniä kysymyksiä eurooppalaisista sarjakuvista
« Vastaus #292 : 12.03.2021 klo 12:08:01 »
Joo, muistelen joitain jenkkiharrastajien kommentteja vuosia sitten jostain 70-80-lukujen mangaklassikkkosarjoista että ei niitä ole mitään mahdollisuuksia tulla englanniksi, ei kukaan julkaise niin vanhannäköistä matskua (paitsi ehkä Tezukalta), kun taas ranskaksi noita on näkynyt ihan mallikkaasti...
Ja joo, digipuolesta myönnän että ei mitään käsitystä mikä on sen osuus Ranskassa, havainnot rajoittuu fyysiseen tarjontaan.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 642
Vs: Pieniä kysymyksiä eurooppalaisista sarjakuvista
« Vastaus #293 : 17.02.2022 klo 19:28:51 »
Lueskelin tässä Le Gang Mazdan kakkosintegraalia (80-90-luvun vaihteen huumorisarjis Spiroussa, päähenkilöinä sarjakuvatekijät Christian Darasse, Bernard Hislaire ja Marc Michetz), ja kun vastaan tuli tämä ohimenevä ruutu, jäin pohtimaan ovatko nämä todellisten sarjakuvatekijöiden karikatyyreja vai ihan vaan mielikuvituksen tuotetta (tämä on jostain vuoden 1993-1994 tienoilta). Onko joku helposti tunnistettava?

echramath

  • Suomen Hakki Hamsteri -kerhon puheenjohtaja
  • Jäsen
  • Viestejä: 3 433
Vs: Pieniä kysymyksiä eurooppalaisista sarjakuvista
« Vastaus #294 : 20.04.2024 klo 17:13:05 »
Onko Minitelistä havaintoja esim. ranskalaisissa sarjakuvissa?

Sehän oli aikansa (80-luvun) internet ennen internettiä -palvelu, siellä oli kaikenlaisia viestittelypalveluita kuten myös pankki- ja kaupallisia palveluita, alkeellisia pelejä ja jonkin sortin seuranhakupalvelukin. Muissakin sarjakuvamaissa kuten Belgiassa, Alankomaissa ja Britanniassa (ja Suomessakin TeleSammon nimellä) samaa tai vastaavaa oli käytössä, mutta yleensä tyyriinä enemmänkin yrityksille ja muille organisaatioille suunnattuna. Ranskassa hinnoittelu oli edullisempaa (Postes, Télégraphes et Téléphones eli paikallinen posti- ja telelaitos jakeli päätteitä ilmaiseksi "pysyväislainaan" (lopulta oikean internetin tultua vanhentuneita vehkeitä ei tietenkään haluttu edes takaisin) ja homma lähti nousuun, laitteita oli varsin pian miljoonia ja käyttäjiä kymmeniä miljoonia.

Kai tästäkin ajankuvasta jokin juonikuvio on saatu joskus?
I've got 99 problems, but luftballons ain't one.

Darth Mika

  • Insinööri
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 5 996
  • Leopard-tankkeja Ukrainaan ja vähän äkkiä!
Vs: Pieniä kysymyksiä eurooppalaisista sarjakuvista
« Vastaus #295 : 20.04.2024 klo 17:33:42 »
Onko Minitelistä havaintoja esim. ranskalaisissa sarjakuvissa?

Sehän oli aikansa (80-luvun) internet ennen internettiä -palvelu, siellä oli kaikenlaisia viestittelypalveluita kuten myös pankki- ja kaupallisia palveluita, alkeellisia pelejä ja jonkin sortin seuranhakupalvelukin. Muissakin sarjakuvamaissa kuten Belgiassa, Alankomaissa ja Britanniassa (ja Suomessakin TeleSammon nimellä) samaa tai vastaavaa oli käytössä, mutta yleensä tyyriinä enemmänkin yrityksille ja muille organisaatioille suunnattuna. Ranskassa hinnoittelu oli edullisempaa (Postes, Télégraphes et Téléphones eli paikallinen posti- ja telelaitos jakeli päätteitä ilmaiseksi "pysyväislainaan" (lopulta oikean internetin tultua vanhentuneita vehkeitä ei tietenkään haluttu edes takaisin) ja homma lähti nousuun, laitteita oli varsin pian miljoonia ja käyttäjiä kymmeniä miljoonia.

Kai tästäkin ajankuvasta jokin juonikuvio on saatu joskus?
Onko toi samalla myös "kannettava" tietokone?
Kaikkee ne fransmannit keksiikin!
"Opinions are like assholes, everybody has one" (The Dead Pool, 1988 Clint Eastwood)

echramath

  • Suomen Hakki Hamsteri -kerhon puheenjohtaja
  • Jäsen
  • Viestejä: 3 433
Vs: Pieniä kysymyksiä eurooppalaisista sarjakuvista
« Vastaus #296 : 20.04.2024 klo 18:54:05 »
Onko toi samalla myös "kannettava" tietokone?

Ei varsinaisesti, kyseessä on "tyhmä pääte" eli siinä on elektroniikkaa vain pyörittämään näyttöä (40×25 merkkiä, taitaa olla samaa luokkaa kuin teksti-tv:ssä), näppäimistöä ja sarja- tai puhelinyhteyttä, kaikki oikea tietojenkäsittely tapahtuu sitten linjan toisessa päässä Minitel-järjestelmässä (tai jossain yhteensopivassa keskuskoneessa).

Mutta tässä nimenomaisessa mallissa kyllä näppäimistö nousee ja lukittuu näytön eteen ja vaikken löytänytkään kuvia kuin etukuvakulmasta, luulen, että tuossa kattopaneelin syvennyksessä on kahvana toimiva sisennys, eli onhan tuo siinä mielessä helpompi kuljettaa esim. autolla kuin tyypillinen sen ajan tietokone (kottaraispönttö-Macissakin joutuu ronttaamaan näppäimistön ja hiiren erikseen ja varomaan kolhimasta näyttöä). Luulen kyllä, että tuon idea oli vain vähentää tilantarvetta kun laitetta ei käytetty, helppo nostaa keskemmälle pöytää ja avata kun halutaan käyttää vaikka seksichattia (kaikkea ne fransmannit keksiikin).
I've got 99 problems, but luftballons ain't one.

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Pieniä kysymyksiä eurooppalaisista sarjakuvista
« Vastaus #297 : 20.04.2024 klo 19:37:15 »
Just toissapäivänä mietin ja yritin muistaa, mikä oli se ranskalaisten internet ennen internettiä... joku tel.. tel... ää...
Ja nyt tuli vastaan tässä. Sattumaako?  ;D

Timo

Darth Mika

  • Insinööri
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 5 996
  • Leopard-tankkeja Ukrainaan ja vähän äkkiä!
Vs: Pieniä kysymyksiä eurooppalaisista sarjakuvista
« Vastaus #298 : 20.04.2024 klo 21:34:09 »
Ei varsinaisesti, kyseessä on "tyhmä pääte" eli siinä on elektroniikkaa vain pyörittämään näyttöä (40×25 merkkiä, taitaa olla samaa luokkaa kuin teksti-tv:ssä), näppäimistöä ja sarja- tai puhelinyhteyttä, kaikki oikea tietojenkäsittely tapahtuu sitten linjan toisessa päässä Minitel-järjestelmässä (tai jossain yhteensopivassa keskuskoneessa).

Mutta tässä nimenomaisessa mallissa kyllä näppäimistö nousee ja lukittuu näytön eteen ja vaikken löytänytkään kuvia kuin etukuvakulmasta, luulen, että tuossa kattopaneelin syvennyksessä on kahvana toimiva sisennys, eli onhan tuo siinä mielessä helpompi kuljettaa esim. autolla kuin tyypillinen sen ajan tietokone (kottaraispönttö-Macissakin joutuu ronttaamaan näppäimistön ja hiiren erikseen ja varomaan kolhimasta näyttöä). Luulen kyllä, että tuon idea oli vain vähentää tilantarvetta kun laitetta ei käytetty, helppo nostaa keskemmälle pöytää ja avata kun halutaan käyttää vaikka seksichattia (kaikkea ne fransmannit keksiikin).
No eka ns. kannettava taisi olla tämä!

https://en.wikipedia.org/wiki/Osborne_1

Muistelen vaan, että joku olisi ollut vieläkin varhaisempi...en vaan enää muista mikä.

Tuota Osbornia (vuosi 1981) oli kiva kantaa vähän yli 11 kg painoi...eikä sitä laitettu reppuun (52 cm x 23 cm x 33 cm).

Näitä vanhoja koneita olisi kyllä kiva kokeilla...kauheen alkukantaisia, mutta siihen aikaan ihan tajuttoman hienoja laitteita ja ne kesti käyttöä paljon pitempään. Niitä oli myös helppo korjailla. Aika montaa vintage laitetta olen kyllä käyttänyt nuoruudessani, mutta ehkä ne parhaat kokemukset ja ilon olen saanut Amiga 500:sta.

"Opinions are like assholes, everybody has one" (The Dead Pool, 1988 Clint Eastwood)

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 642
Vs: Pieniä kysymyksiä eurooppalaisista sarjakuvista
« Vastaus #299 : 21.04.2024 klo 09:37:05 »
Varsinaiseen kysymykseen, muistelen joissain sarjiksissa nähneeni jotain ohimeneviä viittauksia Miniteliin, mutta en edes muista missä, varsinaisesti aihetta käsitelleitä sarjiksia en ole lukenut: ehkä niitä on, kaikenlaista faktasarjista kuitenkin on julkaistu...