Agentti X9

[Lönkka]

Kuten olen sanonut aikaisemminkin, 100 Bulletsia tehtiin niin että jos sarja olisi flopannut, ei tarina olisi jäänyt kesken, koska ei olisi päässyt kunnolla alkamaankaan. Nämä tarinat toimivat omillaan.

Ei varsinaisesti eroa millään lailla aika pitkään voimassa oleesta linjasta tehdä sarjoja heti alunperinkin kokoomia ajatellen sopivan kokoisina könttinä. Mikä sitten oli Totuus?

Hyvin nopsasti alun jälkeen 100 Bullets menee sellaiseksi että kaikki aiemmat numerot pitää olla luettuna ja moneen kertaan että saa nyanssit irti.

[Lönkka]

Greek Street päättyi numeroon 16. Ainesta olisi ollut pidempäänkin. Silti jäljelle jäi kokonaisuus.

Sääli, sillä oli tosiaan ihan kelpo sarja.
Ei kuitenkaan ehkä helpointa mahdollista kamaa mytologiakytkyjensä takia.

[Veli Loponen]

Käsittääkseni näihin Vertigo-sarjoihin annetaan vuosi aikaa ja sitten joko sovitaan päättämisestä tai tehdään vapaampi sopimus.

Tää on käsittääkseni ainakin DC:llä yleisempikin tapa. Eli uudelle sarjalle annetaan vuosi aikaa ja jos myynti ei tyydytä, sarja lopetetaan. Jos myynti on kannattava, mutta ei silti mikään erityisen hyvä, voidaan jatkoa antaa esimerkiksi puoli vuotta ja tarkistaa tilanne uudelleen sen jälkeen.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Hieman lisää Modestyn Uncle Happyn käännösvirheitä. Suluissa kommenttini.

Strippi 623: ”A whole heap of questions” = ”yksi kysymys”.

Strippi 644: “It’s been a lot of fun knowing you” = “Oli kiva jutella”.

Strippi 681: “Cup of coffee?” = “Saako olla teetä?”.

Strippi 683: “Willie and I haven’t exactly shone so far, either” (Eivät ole toistaiseksi loistaneet (toimissaan)) = “Williellä ja minulla ei myöskään ole suunnitelmaa – vielä”.

Strippi 687: “I always see you get your fun” (Huolehtia huvin saannista) = “Katson aina pikku hupiasi”.

Strippi 722: ”Sounds like Blaise and Garvin tried the back way out” (Yrittivät poistua takakautta) = “Kuulostaa siltä kuin Blaise ja Garvin olisivat poistuneet takakautta”. ("Yrittivät" pitäisi olla siksi kun roistot nimenomaan luulevat, että heidän piirityksestään ei voi paeta!)

Strippi 723: ”Didn’t sound like Blaise an’ Garvin are gonna be in any shape for poor little me to have fun with” (Kuulosti siltä, että Blaise ja Garvin ovat pian liian huonossa kunnossa leikkiäni varten) = ”Ei tunnu siltä, että Blaise ja Garvin ovat täällä siksi, että minä saisin leikkiä heillä” (Alkuperäinen ajatus hämärtyy.)

Uncle Happyn kääntäjä ei selvästikään ole aina tehtäviensä tasalla, vaan tekee toisinaan arvailuja ja alkeellisia virheitä. Toivon Egmontilta selitystä tähän. Ehkä lieventäviä asianhaaroja on olemassa. Luulisi kyllä, että on myös olemassa monia kääntäjiä, jotka eivät ikinä päästäisi käsistään vastaavia mokia.

Stripin 696 alusta puuttuu Uncle Happyn puhekupla. Strippi 702:n keskiruudussa, lehdessä sivun 49 vasemmassa alareunassa, roistojen puhekuplat ovat väärinpäin.

Suomennos ei toki aina voi olla kirjaimellista. Minusta esim. stripissä 681 asia on selvennetty hyvin hieman kiertäen: ”I’ve had Steve Taylor picked up in plenty of time… He couldn’t alert the F.B.I. until after you two failed to show – could you, son?” = “Otin nimittäin Steve Taylorin talteen hyvissä ajoin ennen kuin hän ehti varoittaa FBI:tä. Hän näet luuli, että retkenne oli onnistunut, vai kuinka, kaveri?” Eli kyllä suomennoksessa onnistumisiakin on.

[Lurker]

Toivon Egmontilta selitystä tähän.

Voi hyvänen aika. Siellä on varmasti jo hätäkokous käynnissä.

[Sampsa Kuukasjärvi]

No joo, ihan saletisti on hätäkokous. Anteeksi jos kiihkoilen tästä liikaa.

Mutta Lurker, olet itsekin painottanut sarjakuvien huolellista kääntämistä ja toimittamista. Esimerkiksi Egmont vähentää -ketjussa lausahdit:

Mitä se asiantunteva toimittaminen on?
Oikeiden sarjakuvanimikkeiden valitsemista, kunnollista käännöstä, ammattitaitoisen taittajan valintaa?

Just sitä. Pientä horjuvuutta on nähtävissä juuri näissä kohdin. Sen takia niitä toimittajia tarvitaan. Jos joka maahan halutaan sitä yhtä ja samaa yhteispainatusten myötä, ei tosiaankaan osata ottaa paikallisia markkinoita huomioon.

[Lönkka]

Uncle Happyn kääntäjä ei selvästikään ole aina tehtäviensä tasalla, vaan tekee toisinaan arvailuja ja alkeellisia virheitä. Toivon Egmontilta selitystä tähän. Ehkä lieventäviä asianhaaroja on olemassa.

Kilometritehtaalta on vaikea tehdä käännöstä. Kyseinen numero ehkä antaa esimakua tulevasta?

Ehkä myös lopetettavan lehden taso ei ns. hirveesti napannut...

[Lurker]

Mutta Lurker, olet itsekin painottanut sarjakuvien huolellista kääntämistä ja toimittamista.

Totta vie olen. Ja yritän painottaa koko ajan enemmän. Paras tapa ei ehkä kuitenkaan ole takoa monomaanisesti monen viestin verran suomennosvirheitä. Uskotaan me vähemmälläkin. Liekö sitten suomentaja joutunut ruotsin kautta kääntämään, tiedä häntä.

Ja kuten Lönkka totesi, ei ole enää lehteäkään.

Jaan kyllä huolesi suomentamisen ja toimittamisen tasosta. Yleensähän se on Egmontilla hyvin korkea, vrt. Texit, Korkkarit, Hexit, Sillaget ja mitä niitä onkaan.

[tertsi]

Minusta satunnaisen kävijän käännösesimerkit olivat erittäin valaisevia.
 

edit:
Nimenomaan tuo virheiden määrä on lähes uskomaton. Aika usien käännös tarkoittaa lähes päinvastaista kuin alkuperäisteksti. Ja suurin osa on vielä melko yksinkertaista englantia.
Ei kai noita "virheitä" ole sentään tehty ihan vaan piruuttaan?

Tulee mieleen Mustiksessa ollut (hieno) Bernard Prince -seikkailu Den gröna flamman (tjms). Mulla on toi ruotsalaisena albumina (80-luvulta). Mustiksessa ollut käännös oli kyllä ihan eri tarina kuin tuossa albumissa. Kaikki hienous oli tiessään.
Harmi, että ei ole ranskankielistä albbua vertailukohtana.   

[K.I.P]

Mielestäni Satunnaisen kävijän käännöksiä kohtaan esittämä kritiikki on ihan validia asiaa.
Semminkin, kun esitetään myös tilalle paremmin sopiva käännös, sekä alkuperäinen teksti.

On tietysti selvää, ettei lopettavan lehden, tai loparit saaneen kääntäjän motivaatio ole korkealla, kuten Lönkka ja Lurker kommentoivat.
Toisaalta lehden ostaja ei tästä saa mitään varoitusta, tai alennusta hintaan.
Lehden kannessa ei lue:
"Lopetamme kohta, joten emme oikein jaksa panostaa tähän, mutta maksa kuitenkin täysi hinta." tms.

Onko menettely oikein asiakasta, siis lehden ostajaa, kohtaan ?

Joskus oli olemassa sellainenkin asia, kuin ammattietiikka.
Oletan, että Egmont aikoo vielä julkaista jotain.
Kannattaako siis mainetta pilata lopetettavien tuotteiden laadun laskulla ?
Oletan, että loparin saaneet kääntäjät aikovat jatkaa alalla.
Kannattaako jättää huonoa työnäytettä edellisistä töistä ?

Eurolla saa euron tavaran, mutta lehtien hinta ei laske vaikka panostus on enään puolittaista.
Mistä ostaja tietää ostavansa puolittaista laatua ?
Ostaako muutakaan sarjakuvaa, jos ajattelee "laadun" olevan samanlaista muissakin ?

Konkurssi on asia erikseen, mutta jos joku tuotelinja lopetetaan heikon menekin vuoksi, niin eikö firman muiden tuotteiden myynnillekin ole eduksi, jos lopettavan laatu säilyy priimana loppuun saakka ?

Tämä oli vain pohdiskelua ja kommentointia, sekä asiakasnäkökulman esiintuontia. Tämä ei ollut suunnattu ketään yksittäistä henkilöä vastaan.

[Toni]

Tässä viimeisen Modestyn tapauksessa suomennos on kyllä todellakin täynnä ihan käsittämättömiä virheitä, jotka muuttavat tekstin merkityksen päinvastaiseksi tai ovat muuten vain ihan käsittämättömiä. Ja tämä on huomio, joka tuli tehtyä ihan vain numeroa lukiessa.

Eli tämän Modestyn kohdalla sekä suomentaja että erityisesti lehden toimittanut ja käännöksen tarkastanut taho on kyllä tehnyt työnsä aika vasurilla.

Samaa käännösten heikkoa tarkastusta ja käsittämättömien puhekuplien läpimenoa on aivan viime aikoina tullut kyllä huomattua myös muissa Egmontin kioskijulkaisuissa (esim. parissa mangassa).

Ovatkohan kaikki firman julkaisujen kielenhuollosta vastanneet tahot saaneet kenkää? Vaiko viiden tyypin duunit heivattu yhden poloisen ulkoistetun "yrittäjän" niskaan?

Itsestään selvää kuitenkin on, että hyvillekin kääntäjille tulee aina virheitä. Mutta mm. sitä vartenhan kustannustoimittajat ovat olemassa - tai tässä tapauksessa eivät taida enää olla...

[tertsi]

Ainakin itse yritän pitää jatkossa varani käännosten(kin) suhteen, sikäli mikäli siihen on jotain keinoja.

Yksi keino on tietysti se, että ostaa alkukielisen ja tekee sitten vertailuja ja raportoi vaikka tänne Kvaakiin kuten satunnainen kävijäkin. Hänelle vielä kerran kiitokset.

[tertsi]

Itsestään selvää kuitenkin on, että hyvillekin kääntäjille tulee aina virheitä. Mutta mm. sitä vartenhan kustannustoimittajat ovat olemassa - tai tässä tapauksessa eivät taida enää olla...

Joo, virheitä sattuu, mutta tämä Uncle Happy -tapaus lähentelee varmaan maailmanennätystä.

edit:
Voikohan sarjakuvan palauttaa sillä perusteella, että sillä ei ole oikein mitään tekemistä alkukielisen teoksen kanssa? (Kuluttajavalituslautakuntahan mainitsi Barksien yhteydessä, että pikseliä on ja paskalta näyttää, mutta sarjiksen pystyy silti lukemaan. Ei aihetta valitukseen. Mitenköhän tässä Agentti X9:n tapauksessa? "Käännetty teksti tarkoittaa päinvastaista kuin alkukielinen, mutta sen pystyy silti lukemaan. Ei aihetta valitukseen.".   Just joo.

edit:
KIP:
"Onko menettely oikein asiakasta, siis lehden ostajaa, kohtaan ?"
Niinpä niin. Hyvä pointti.

[Lurker]

Ei kai noita "virheitä" ole sentään tehty ihan vaan piruuttaan?

Teen muuttuminen kahviksi, ja mitä siellä nyt olikaan, kuulostaa kyllä kummalliselta. Onko kukaan verranut ko. suomenkielistä käännöstä ruotsinkieliseen X9:ään? Olisivatko peruja sieltä?

Muistakaa kuitenkin, että puhekuplaan teksti pitää sovittaa vaikka väkisin; yleensä reilusti lyhentäen. Yksittäisen pätkän lainaaminen voi myös antaa väärän kuvan, sillä puhekuplan tekstit saattavat viitata toisiinsa. Yksi muutos heijastuu toisiin.

Suomentajalle tulee, varsinkin hirveässä kiireessä, aivan pakosti virheitä. Aivot nyt vain toimivat niin. Virheetöntä julkaisuvalmista tekstiä ei kirjoita kukaan. Muutama virhe per sivu on väistämätöntä. Nyt näyttää siltä, että kiiruulla on tehty.

Kustannustoimittajan pitäisi oikolukea teksti ja perata virheet pois. Pitäisi. Sitten korjaukset hyväksytetään suomentajalla. Suomentaja korjailee vielä itsekin. Sitten toimitetaan sivut. Oikovedokset annetaan vielä kerran suomentajalle ja toimittajalle, sitten vielä viimeiset korjaukset ja kas, teksti on valmis.

[tertsi]

Teen muuttuminen kahviksi, ja mitä siellä nyt olikaan, kuulostaa kyllä kummalliselta. Onko kukaan verranut ko. suomenkielistä käännöstä ruotsinkieliseen X9:ään? Olisivatko peruja sieltä?

Jos ovat perua ruotsista, niin silloin kääntäjä saa synninpäästön. Mutta ostajan kannalta tilanne on ihan sama. Silloin koko tuotantoprosessi on huono.

Muistakaa kuitenkin, että puhekuplaan teksti pitää sovittaa vaikka väkisin; yleensä reilusti lyhentäen.

Onko englanti siis "lyhyempää" kieltä kuin suomi? Kyllähän englannissakin on pitkiä sanoja. Prepositioiden ja artikkelien ympärillä on välilyöntejä...