En osaa piirtää hiuksia. Muuten ihan onnistuneen naaman voi aina pilata kämyisillä karvoilla.
Kaksi tuoretta esimerkkiä:
pikkuveli
omakuva, joka ei näytä minulta
Eihän noissa sinänsä vikaa ole. Omakuva näyttää ihan angloamerikkalaisen akryylimaalauskoulukunnan luonnokselta. Jos värittäisit hiukset tasavärisiksi, näyttäisi ihan luonnolliselta.
Mutta ymmärrän ongelman. Pikkuveljesi kampaus on samanlainen kuin Lego-ukoilla aikoinaan, sellainen muovitupee. Tämä syntyy kahdesta perusongelmasta:
a) rajaat hiukset myös latvojen puolelta. Itse asiassa hiuksia ei tarvi ollenkaan rajata umpiviivalla, parempi vain jos ei rajaa.
b) olet laittanut hiuksiin kaikensuuntaisia viivoja. Kaikkien viivojen tulee olla vain ja ainoastaan hiusten suuntaisia. Viivoja mielummin ihan vähän kuin yhtään liikaa.
Ongelma on mulle ihan omakohtaisesti tuttu. Alkaessani piirtää sarjakuvia, kuvittelin että karvaisen pinnan piirtämiseen tarvitaan paljon karvoja -> söhryä. Lopputulos näytti järjestään huovutetulta villakoiralta tai pölynimurin pölypussin sisällöltä. Ei hyvä. Seuraava suuri oivallus oli, että yksikin vääränsuuntainen viiva pilaa koko pinnan.
Että älä menetä toivoasi. Et ole maailmanhistoriassa yksin.
PS. Muutenkin varoisin ristiviivoja, ellei kuvattavana ole ristiviivainen kohde kuten karkea säkkikangas. Piirrosjälkesi on aivan hyvää, ei sitä tarvi naamioida 'valeluonnostelulla'. (Kokeilepa muuten, jos sulla on mahdollisuus, vaikka jollain kuvankäsittelyohjelmalla vaalentaa tuota omakuvaasi niin, että ohuet viivat katoavat. Tuntuu, että ilman esim huulten ulkoreunoja se saattaisi olla näköisempi - en tietenkään tiedä, miltä näytät. Mutta jos et ole noin 40-vuotias autokauppias, niin luultavasti.)
;-)
PPS. Mahdollisuuksien mukaan piirrän hiukset siveltimellä parilla nopealla vedolla, vaikka muuten tussaan terällä. Imukykyiselle paperille ei leviävällä tussilla kerta kaikkiaan _voi_ piirtää hiuksia; esimerkiksi kopiopaperille piirtoheitintussilla. Tai sitten pitää olla tosi nopea ja kevytkätinen.
