Tämä on kyllä ongelma. Mainosmaailma kuvituksineen esimerkiksi on imaissut aika monta hyvää tekijää. Sarjakuva ei alana elätä muuta muutamat. Ei kai sitä voi tekijöitäkään syyttää jos haluavat sen juustonsa leivän päälle. Pieni periaatteellinen läpsäys on kuitenkin ihan ok. Siis jos tekijä oikeasti uskoo sarjakuvaan ilmaisumuotona. Silloin pitäisi jaksaa tehdä ja toitottaa, huutaa ja raivota asiasta kaikille... eikä vain odotella päiviä parempia.
Niin, kai se on sinänsä hyvin ymmärrettävää, että ikää karttuessa kasaantuu ihmisille ehkä enemmän taloudellista vastuuta, jos skidit rupee ruinaamaan playstationeja sun muuta, mutta ei se silti mikään selitys ole vanhakantaisen taiteilijamoraalin kantilta - mutta sellaista tuntuu aika harvoilla suomalaisilla sarjakuvantekijöillä olevan, tai siis ainakaan niillä, jotka ovat jättäneet homman sikseen. Jos uskoo sarjakuvaan taidemuotona, on sitä valmis tekemään vaikkei siitä dollareita tilille tippuisikaan samaan tahtiin kuin vakuutusyhtiöiden joulukalenterien kuvituksesta. Sinä, taisit Tommi joskus verrata sarjakuvien julkaisua kuvataiteilijan galleriavuokriin, joka ei mitään rahankiilto silmissä -hommaa myöskään ole.
Ei sillä etteikö Rojun enteilemä Euroopan tarjoama rahallinen työllistyminen sarjakuvahommista kuulostaisi varsin hyvältä ajatukselta, eihän sitä tarvitse minkään van gogh-neuroosin siivittämänä ennenaikaiseen hautaan laskeutua, kunhan vain toivoisi että luovan alan ihmiset rohkenisivat seurata sydämensä ääntä eivätkä alistuisi rahanraiskaaman zombiekulttuurimme kuolleeseen twistiin.
Aihe: Glömp 7 (Luettu 5570 kertaa)