Tuoreimmassa Topolino-lehdessä päättyi kaksiosainen Taikaviitta jatkis
Paperinik e la disfida di Villa Rosa, mikä on rakennettu hyvinkin uskollisesti vanhojen alkuperäisten Guido Martinan kirjoittamien Taikistarinoiden hengessä.
Tarinassa on runsaasti viittauksia Martinan kirjoittamiin klassisiin Taikiksiin lähtien kuorsaavasta tekopäästä,
Pellen kehittelemästä kameleonttisuihkeesta, jolla Aku saa vaihdettua 313 auton punaisen värin mustaksi,
perinteisestä heittoistuimesta, millä pääsee korkeiden muurien yli
ja terästä jyrsivästä lukkosuihkeesta, minkä avulla voi kulkea paksuimpienkin teräsovien läpi.
Mukana on myös yölliset ryöstöretket Roopen ja Pennosen asunnoissa ja perinteiset syytöskokoontumiset Akun pedin ympärille tämän näytellessä, ettei muka tiedä yöllisistä tapahtumista yhtään mitään.
Monia muitakin Martinan tarinoista tuttuja elementtejä tarinasta löytyy, kuten klassinen kohtaus Taikaviitan ajaessa öisen kaupungin läpi kirkon kellojen kumahdellessa taustalla ja hahmon samalla hokien kuinka "
Keskiyö on Taikaviitan hetki, koston hetki".
Fantom Ankka - Herrasmiesvaras vailla vertaa tarinasarjastakin tutun Marco Gervasion kirjoittamassa tarinassa Aku ei käyttäydy supersankarin tavoin, vaan on ehta omia etujaan puolustava yön kostaja. Tarina on rakennettu ajattoman henkiseksi ja nykyainaikaan sen liittää lähinnä vain yhdessä ruudussa näkyvä tietokoneen moninori(
mikä toisaalta voisi yhtä hyvin olla Pellen keksimä yhteydenpitolaite). Voin sieluni silmin nähdä ks. seikkailun 1970-luvun Romano Scarpan tai Massimo De Vitan piirtämänä. Nyt sen on kuvittanut TK2000 ja etenkin
Paperinik new era sarjoista tuttu Lorenzo Pastrovicchio.
Juuri tällaisia Taikaviittoja olen kaipaillut tehtävän ja toivon, että tämä julkaistaan pian myös suomeksi.