Jättikirjojen sarjat ovat paitsi taitoltaan leikeltyjä usein myös sensuroituja, esipuheet vanhentuneita tai virheellisiä. Ainoat hyvät ovat Minä Mikki ja Minä Hessu.
Lainaan itseäni Ankkalinnan Pamauksen numerosta 13:
Jättikirjojen esipuheista
Jättikirjoista, kuten noita italialaisperäisiä kahvipöytäopuksia on totuttu kutsumaan, on vuosien varrella otettu uusintapainoksia parhaimmillaan seitsemän kertaa. Useimpien esipuheet ovat yhä kelpo tekstejä. Mutta jotkut sisältävät tavattoman pahoja asiavirheitä, eikä niitä ole vaivauduttu korjaamaan uusimpiinkaan painoksiin. Pahin kaikista lienee Minä Aku Ankka. Osa virheistä menee varmasti ankkologisen tutkimuksen hankalien alkuvaiheiden piikkiin, onhan Minä Aku Ankkakin toimitettu Italiassa jo 1971. Mutta osa herättää kummastusta.
Piero Zanotton artikkeli Aku Ankan tarina vilisee asiavirheitä. Heti alkuun väitetään että "vuonna 1934 Disney päätti ensimmäisen ja uskollisimman työtoverinsa Ub Iwerksin kanssa lisätä jo silloin varsin monipuoliseen hahmokokoelmaansa ankan...". Ymmärtääkseni 1970-luvun alussa oli jo tiedossa Iwerksin lähtö Disneyltä 1930. Edelleen tekstissä väitetään sanomalehdissä ilmestynyttä Mikki-sarjakuvaa Kadonneitten takkien arvoitus vuodelta 1935 (sunnuntaisarja) Ub Iwerksin piirtämäksi. Vuoden 1936 tarinan Mikki ja seitsemän kummitusta sanotaan olevan Al Taliaferron käsialaa. Jälkimmäinen sekaannus on jopa ymmärrettävä, Taliaferro piirsi Akua ja Mikkiä Silly Symphonies -sarjaan kuuluvissa sunnuntaijaksoissa (Mickey Mouse presents Donald Duck vuosina 1936-37). Seitsemän kummitusta oli päivittäisstrippi jonka piirsi tietenkin Floyd Gottfredson. Gottfredsonin nimi paljastui jo 1960-luvun lopulla. 1960-luvun lopun sunnuntaisarjan tekijöiksi mainitaan Don Relleyn johtama piirtäjäjoukko. Zanotto tarkoittanee käsikirjoittaja Frank Reillyä. Disney-sarjakuvien historia ei tunne Don Relleytä.
Elokuvienkin kohdalla on Zanotto epätarkka, Education for Deadissa Aku joutuu muka Hitler Jugendin riveihin. Aku ei esiinny kyseisessä elokuvassa lainkaan. Elokuva kyllä käsittelee mm. Hitler Jugendin kasvatusmenetelmiä.
Kirjallisuuden tutkijan tulee olla tarkkana, jos tätä teosta käyttää lähteenä.
Timo
