Ja lopuilla ei ole.
No näinhän se tietenkin on, mutta kuten yritin aiemmin jo selventää, se ei aukottomasti tarkoita sitäkään, että elintaso olisi näillä alemmilla desiileillä laskenut, vaan tyypillisesti niillä elinkustannusindeksiin nähden pienemmillä tuloilla saa kuitenkin enemmän ja laadukkaampaa. Köyhä asuu paremmin ja pystyy syömään laadukkaammin kuin 20 vuotta sitten. Kulutusrakenne on muutenkin muuttunut, mikä osaltaan selittää sitä, että köyhä ei syö välttämättä edes niin hyvin kuin 20 vuotta sitten.
Olen sitä mieltä kyllä, että kehitys ei ole ollut hyvä pienituloisempien kohdalla, mutta en sitä pitäisi ensisijaisena syypäänä Aku Ankan levikin laskuun.
Kun tuota käppyrää levikistä katsoo, niin ei se korreloi tulokäyrien kanssa oikein mitenkään, reaalipalkat ovat olleet pienimmillä tuloilla laskussa jo ennen mutta 2007-2008, mikä on levikin huippuaika tapahtui sen sijaan teknologisessa kehityksessä aika merkittäviä muutoksia. Siitä alkoi älypuhelimien kausi. Veikkaan useammassakin perheessä neuvotellun jossain välissä Akkarin tilauksen vaihtamista vähän parempaan kännykkään ja mobiilinettiyhteyteen.
Aku Ankan irtonumero maksoi 1996 8,50 mk, tekee nykyrahassa piirun alle 2 €. Levikin huippuvuoden 2008 2€ (2,24 € @ 2018) Tämän vuoden irtonumerohinta on 3,50 €. Mikäli kestotilaushinta on muuttunut samassa suhteessa syyttäisin enemmän hinnannousuakin kuin tulokehitystä. Huomattavasti suurempi on ollut lehden irtonumeron hinnannousu kuin negatiivinen tulonkehitys alemmassa desiilissä. Josko munan ja kanan erottaminen toisistaan on tässä toki hankalaa.
