jasso on kyllä yksi harvoista suosikeistani. se on vaan ihan omaa luokkaansa. tykkään jassojen juuri sopivasta absurdiudesta ja tarinoiden lähtemisestä "omille teilleen". ja silti kokonaisuus säilyy ehjänä tarinana.
kielenkäyttöön en ota kantaa muuten, kuin että se on oma hausga ja persoonallinen lisänsä sarjaan (ja tarttuu!).
tykkään enemmän mustavalko-jassoista, koska jii osaa mielestäni ihan tajuttoman hienosti käyttää sitä (siis mustavalkoisuutta) hyväkseen ruuduissa. mutta eipä sillä, etteikö uusikin albbari olisi komean näköinen kiiltävine kansineen ja kaikessa kirjavuudessaan. (henk koht ihastuin eniten jasson söpöihin kolmivarvastassunjälkikuvioihin sivujen reunamilla).
strippimuodossa jasso ei mielestäni oikein toimi. jättää vähän kylmäksi. pidemmissä tarinoissa se pääsee kunnolla oikeuksiinsa.
arvostan jassoa juuri sen persoonallisuuden, erottuvuuden ja kyseenalaistamisen takia. ja jiin idea lähteä tuotteistamaan hahmoaan niin rohkeasti ja mielikuviteksaasti herättää myös ihailua.
runsaasti rispectiä jiille!
