miten tullin tyypit saa uskomaan, että esim. sarjakuva-albumit ovat kirjoja eivätkä lehtiä
Eli lehtien alv-verokanta on 22% ja kirjojen 8%. Mikäli jollain on jatkossa tullin kanssa on ongelmia sarjakuva-albumien tai pokkarien kanssa, tee oikaisuvaatimus ja liitä alla oleva teksti siihen. Ota huomioon, että tullimies Virtanen ei välttämättä tullauspäätöstään tehdessään paljoa pohdi rajanvetoa lehden ja kirjan välillä ja päätyä väärään päätökseen. Tällöin on tehtävä oikaisuvaatimus (tullauspäätöksessä pitäisi olla valitusosoitus) tullille ja tullin vikuroidessa vastaan edetä linjaa: hallinto-oikeus – korkein hallinto-oikeus.
Ongelmallisempi tilanne on se, jos on tilannut formaatiltaan lehden muotoisen erikoisjulkaisun. Jos pystyy osoittamaan, että kyseistä sarjakuvaa ei julkaista jatkuvalla tahdilla, niin sekin pitäisi luokitella kirjaksi. Toisaalta jos samasta sarjakuvasta ilmestyy lehtikin, niin KHO voisi päättää toisinkin.
Kehoitan tekemään oikaisuvaatimukseen alla olevan tekstin pohjalta:
1) Lainsäädäntö
Arvonlisäverolaki 85 a § (19.12.1997/1265)
Seuraavien palvelujen myynnistä sekä seuraavien tavaroiden myynnistä, yhteisöhankinnasta, siirrosta varastointimenettelystä ja maahantuonnista suoritettava vero on 8 prosenttia veron perusteesta: (11.12.2002/1071)
...
7) kirja; (11.12.2002/1071)
...
Edellä 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuna kirjana ei pidetä:
1) muulla tavalla kuin painettuna tai siihen verrattavalla tavalla valmistettua julkaisua;
2) kausijulkaisua; tai
3) pääasiallisesti mainoksia sisältävää julkaisua.
2) Esityöt – Hallituksen esitys
Arvonlisälain 85 pykälän kirjan määritelmää on hahmotettu hallituksen esityksessä 88/1993 seuraavasti:
" Kirjan käsitteeseen kuuluu, että sitä levitetään erillisenä
tuotteena. Kausijulkaisuja ei pidettäisi kirjoina. Sanoma- ja
aikakauslehtien irtonumeromyyntiin sovellettaisiin nykyiseen tapaan
yleistä verokantaa. Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien myynti
olisi 55 §:n nojalla verotonta.
Kirjana ei yleensä pidetä julkaisua, joka sisältää
pääasiallisesti mainoksia. Selkeyden vuoksi tätä koskeva
nimenomainen säännös otettaisiin lakiin. Esimerkiksi
mainosesitteitä ja hintaluetteloja ei siten pidettäisi kirjoina.
Kirja voisi sisältää tekstiä, kuvia, piirroksia, nuotteja,
kaavioita, taulukoita tai muuta sellaista aineistoa. Kirjoina
voitaisiin pitää esimerkiksi nuotistoja ja lasten värityskirjoja.
Kirjoina ei sitä vastoin pidettäisi esimerkiksi irtokarttoja,
postikortteja tai julisteita.
Jotta painotuotetta voitaisiin pitää kirjana, sen tulisi olla
yleisesti myytäväksi tarkoitettu julkaisu. Kirjoina ei siten
pidettäisi esimerkiksi sisäiseen käyttöön tulevia monisteita tai
tilaustutkimuksia."
Viittaus kausijulkaisu-käsitteeseen on siis sangen lyhyt. Tekstistä käy ilmi, ensinnäkin, että kirjan käsitteeseen kuuluu, että sitä levitetään erillisenä julkaisuna. Toiseksi kausijulkaisu rinnastetaan sanoma- ja aikakausilehtiin.
Elikä laki tai sen perustelut jättävät auki, minkälaisella ilmestymistahdilla voidaan tuotetta pitää kausijulkaisuna, tahi onko sen ulkoisella muodolla mitään merkitystä.
3) Oikeuskäytäntö
KHO on kolmessa päätöksessä tehnyt rajanvetoa kausijulkaisun määritelmästä:
A) KHO 31.8.1995 Diaarinumero 5355/6/94
Tämän kävin läpi edellisessä viestissä, eli kausijulkaisu muuttuu kirjaksi, jos vanhoja kappaleita nidotaan samaan opukseen. (vrt. Esim. Essential-julkaisut)
B) KHO 29.12.1995 Diaarinumero 2651/6/95
“Yhtiö julkaisi liimasidottua 68-sivuista vuosittain ilmestyvää julkaisua, jolla oli päätoimittaja ja myös muita toimittajia ja jonka kuva- ja tekstiaineisto rajoittui lähinnä musiikki- ja elokuvamaailman piiriin. Julkaisu ei ollut sen ulkoasu ja toimituksellinen sisältö huomioon ottaen arvonlisäverolain (1501/93) 85 §:n 1 momentin 5 kohdassa, sellaisena kuin se oli voimassa vuoden 1994 loppuun, ja 1.1.1995 voimaan tulleen lain (1486/94) 85 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettu kirja vaan kausijulkaisuna pidettävä vuosittain ilmestyvä lehti, jonka myynnistä suoritettava vero oli 22 prosenttia veron perusteesta. Ennakkotieto ajalle 1.6.1994-31.12.1995.”
- Huomionarvoista on se, että julkaisu ilmestyi vain kerran vuodessa. Kausijulkaisun voi siis nykyisen oikeuskäytännön mukaan ilmestyä vaikkapa vain kerran vuodessa, mutta sen siis tulee ilmestyä jatkuvalla tahdilla.
C) KHO 1.11.1996 Diaarinumero 4559/6/95
“Julkaisut eivät olleet niiden ulkoasu, sisältö ja käyttötarkoitus sekä niihin suoritettu toimituksellinen työ ja niiden myyntitapa huomioon ottaen kausijulkaisuja,”
Tässä tapauksessa oli taas kyseessä yritysluettelo, jossa oli tiedot yli 100.000 suomalaisesta yrityksestä. Luettelot ilmestyivät kerran vuodessa. KHO katsoi yritysluettelon kirjaksi, eikä kausijulkaisuksi.
KHO:n päätösten pohjalta voidaan katsoa, että viime kädessä rajanveto tehdään perustuen ulkoasuun, sisältöön, kuva- ja tekstiaineistoon, toimitukselliseen työhön ja myyntitapaan.
4) Vallitseva asiaintila
ISBN-tunnus on kansainvälinen kirjan yksilöintitunnus (International Standard Book Number), ja ISSN-tunnus on vastaava lehtien ja muiden sarjajulkaisujen yksilöintitunnus (International Standard Serial Number). Näitä tunnuksia voi käyttää mm. julkaisun etsimiseen kirjakaupan tai kirjaston tietokannasta.
ISBN yksilöi kirjan niin, että muutettu laitos saa uuden numeron (muuttamaton uusintapainos sen sijaan ei), ja esimerkiksi saman kirjan kovakantisella ja pehmeäkantisella versiolla on omat tunnuksensa. ISSN sen sijaan yksilöi sarjajulkaisun kokonaisuutena, ei sen yksittäistä numeroa.
Täten vallitseva käytäntö on, että kaikki sarjakuva-albumit, Aku ankan taskukirjat ja vastaavat julkaisut ovat arvonlisäverolain 85 pykälän mukaisia kirjoja. Tämä käy ilmi niiden ISBN-tunnuksesta. Ks. Liite 1. (mukaan on hyvä liittää valokopioita sarjakuva-albumien etu-ja takakansista, jotta käy ilmi julkaisu ja sen ISBN-tunnus, tai jos on tilannut pokkarimuotoista sarjakuvaa, niin Aku Ankan taskukirjoista. Tällöin ei jää tullivirkailejallekaan paljoa mietittävää.)
5) Loppupäätelmä
Tullin päätös nro xxx/xxxx on siis väärä siltä osin, kuin siinä on luokiteltu tuotteet
(listaa kaikkien tuotteiden nimet ja koodit)
kausijulkaisuiksi ja kannettu 22%:n arvonlisävero, sillä kyseiset tuotteet ovat lain, oikeuskäytännön ja vallitsevan käytännön mukaan arvonlisäverolain 85 pykälän määritelmän mukaisia kirjoja.
Kyseiset tuotteet vastaavat ulkoasultaan, sisällöltään, kuva- ja tekstiaineistoltaan, toimitukselliselta työltään ja myyntitavaltaan liite 1 kirjaksi määriteltyjä tuotteita.
Vaadin oikaisua päätökseen.
