Tuliko omakustantajalle takkiin?

[Pekka Salonen]

Mä olen ajatellut, että sähköisen sarjakuvan tekeminen olis aloittelevalle omakustantajalle oiva tapa minimoida tappionsa. Olen siis lähtenyt siitä olettamuksesta, että takkiin tulee, omakustanteen myyminen ei maksa tekijälle edes materiaali/kopiokustannuksia takasin.

Sika-analyysi paljastikin mut realistiksi.

Mut tää käsitys ei perustu millään lailla mihinkään tietoon. Mullei ole omaa kokemusta toiminnasta.

Eli, voisko omakustanteita tehneet kertoa omista kokemuksistaan. Maksoiko myyntitulot monistuksen, pääsikö euron päiväpalkalle? Olisko tullut takkiin, jos et olisi käyttänyt koulun/duunin laitteita monistukseen? Tuliko silti takkiin? Menikö painoksen myymiseen kymmenen vuotta? Ja puoliso? Menikö trokaamiseen kaikki vapaa-aika? Menikö kaikki myyntitulot välittömästi kaljaan? Jne jne.

[Veli Loponen]

No omilleen pääsemiseen vaikuttaa moni asia. Mm. ne kustannukset ja hinnoittelu. Mutta kyllä omista kokemuksista voin sanoa, että omakustantaja pääsee omilleen, jos vaan järkeileen homman tarpeeksi hyvin alussa.
Mulla Jaanan matkassa -lehtien kanssa kassa on tällä hetkellä plussalla (jos tuoton muuttaisi palkaksi, niin se olisi ehkä hiukan alle 10 euroa vuotta kohden ja ehkä noin 0,3 senttiä tunnilta. Tässähän melkein jo rikastuu!). Toisaalta niitten kanssa olinkin ylivarovainen ja maksimoin kustannus-tuotto -suhteen enkä lähtenyt tekemään isompikokoista albumia niistä (tosin silloinen rahatilanne ei sitä olisi sallinutkaan). Ja minä siis käytin painatukseen ihan paikallista digipainoa.
Miinuksena täytyy kuitenkin sanoa, että painos ei vielä ole loppunut melkoisesta tarjouskamppanjasta huolimatta. Ja palautekin on ollut yksinomaan hyvää.
Myyntitulot on menneet omaan käyttöön, mutta olen kuitenkin pitänyt niistä kirjaa ja ajattelin sitten rahoittaa niillä joka tapauksessa seuraavan tuotokseni. Ehkä jo ensi vuonna.

[Tero Mäntylä]

Noin nopean arvion mukaan tulen jäämään Alainia kahdesta aika pahasti tappiolle kun koko painoa on myyty. Tähän vaikuttanee aika pitkälti se että maksoin kuvittajalle huikean 10 € / sivu palkkion kun en jaksanut lähteä myöhemmin huikeita voittoja jakamaan. Ehkä jossain vaiheessa jaksan vaikka keskittyä myyntiinkin sen verran että pitäisi ottaa uusinta painos ja saisi sitten piirtäjä kustannukset katettua. Ja kun ottaa huomioon miten tuskaista minulla on ollut kolmosen piirtämisessä niin mielelläni maksan jatkossakin piirtäjälle 10 € / sivu ettei minun tarvitse tehdä sitä hommaa. Painokustannusten osalta olen ykkösessä tappiolla. Kakkosessa uskoisin että painokustannukset on jo katettu.

[Marj]

No eipä ole paljon kokemusta, mutta pakko avautua, koska olen niin järjettömän tyytyväinen tähän ensimmäiseen ja ainokaiseen .yritykseeni

Painon sain vähän tuttavahintaan digipainossa, eikä painokustannukset tietysti kovin suuret olleetkaan, koska lehti oli aika pieni. Kokovalintaan vaikutti kyllä myös muutkin jutut. Ajattelin ”halvan” pikkulehden menevän paremmin kaupaksi kuin isomman opuksen. Sitten lärpäkkeen piti olla sen kokoinen, että se mahtui kauppojen kassatiskille ns. heräteostokseksi. Sarjis/kirjakauppoihin en lehteä viennyt, koska ajattelin, että tavallista sarjakuva-ostajaa se tuskin kiinnostaa (missä olinkin oikeassa). Lehti oli siis myynnissä muutamassa eläinkaupassa.

Hinnoittelun laskin niin, että pääsen omilleni, vaikka kaikkia ei myytäisikään. Otin myös huomioon nuo ”jälleenmyyjät” eli että oli varaa myös niiden katteille ja lehdet olisivat saman hintaisia jokapaikassa. Hirveitä en odottanut, mutta kauppojen myynti jäi aika pieneksi. Toinen myyntikikkani toimi sitten paremmin. Lehteä sai tilata myös lahjapaketissa kaverille, johon sitten kirjoitin lähettäjän terveiset. Usea tilaaja tilasikin sitten useamman kappaleen. Henkilökohtaisessa trokaamisessa olen toivottaman huono, hyvä, jos parhaimmille kavereille uskalsin pari pakkomyydä. Eli lähinnä odottelin, josko sähköposti kolisee. Niin ja olihan sitten vielä ulkomainoskampanjakin. Liimailin mainoksia koirapuistojen ilmoitustauluille.....

Lopputulos oli se, että sain kustannukset katettua ja jäin jopa voitolle. Rahat tallessa seuraavaa lärpäkettä varten. Tuntipalkkaa on kyllä uskalla alkaa laskemaan.

No muutamia lehtiä on vielä jäljellä. Kysellä voipi vaikka sähköpostilla, jos joku kvaakkaajakin innostuisi tilaamaan...

Noin yleensä luulen kyllä, että jonkinlaisesta sähköisestä ”esittäytymisestä” on myös hyötyä niitä paperiversioita myytäessä. 

[Jho]

Ekassa omakustanteessa missä olin mukana, myytiin periaatesyistä viidellä markalla vaikka painokustannukset oli 6mk/lehti, samalla jaoin henk. koht. lehteäni ilmaisena kylkiäisenä (löytyykö HIRF:ini kenenkään hyllystä?).
Sivuiltani löytyvää LUPUS:a jouduin myymään painokulujen takia aika kalliilla (5 €).

Toivoisin saavani tuon tulevan Lupuksen reilusti alle kymppiin. Aika näyttää.