Modesty Blaise

[tertsi]

Ajattelin lähinnä sitä, että joku vaikkapa Huuto.netistä joskus tulevaisuudessa  Modestyä ostaessaan googlettaa ja päätyy Kvaakin arvosteluun. Olisi ehkä kiva, jos hän saisi tiedon albumissa olevasta pikkuriikkisestä "viasta" ennen ostoa.

Mutta voi tosiaan olla, että tuo ei useimpia lukijoita haittaa ollenkaan. Olisin itsekin ostanut albumin, jos minulla ei olisi noita tarinoita ennestään monena eri versiona.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Tertsi: Pitää paikkansa. Sinä olet tärkeällä asialla ja perustelet hyvin.

Ai niin, edellisessä albumissa, joka oli muutoin oikein hieno, oli ne pdf:n teossa syntyneet tekstin häviämiset. Sellaisia mokia siis ei ole tässä.

Palauttaakseni keskustelua sisältöön, Jalavan, Art Housen ja Tietosanoman pdf-mainoksessa näkyy sivulla 8 tuo Modestyn kuuluisa tietoinen kooma ja tukala tilanne pakkopaidassa ja veden alla Idaho George -kertomuksessa. En jaksanut skannata enempää kuvia arvosteluun.

Kun muuten laskin albumin strippejä, selvittelin jonkin aikaa puuttuuko albumista yksi strippi, strippi 4431A, mutta mitä ilmeisimmin sellaista A-numeroa ei ole koskaan annettu eikä missään julkaistu. Strippien numeroinnissa on varmaan moka.

Painolaatuun liittyen tuli mieleen, että mites paljon parempia nämä uudet ovat verrattuna Arktisen Banaanin kokoelmiin? Viimeisimmäksi olen niitä tainnut lueskella, enkä minä silloin kiinnittänyt mitään huomiota painojälkeen. Ei siis ollut valittamista.

Ainakin käännös on näissä uusissa paljon parempi, koska se on tehty suoraan englannista ja koska, kuten VesaK kirjoitti, Asko on AAA.

EDIT: Typo.

[Lönkka]

Ajattelin lähinnä sitä, että joku vaikkapa Huuto.netistä joskus tulevaisuudessa  Modestyä ostaessaan googlettaa ja päätyy Kvaakin arvosteluun. Olisi ehkä kiva, jos hän saisi tiedon albumissa olevasta pikkuriikkisestä "viasta" ennen ostoa.

Minä uskon että looppi silmässä lukijoita on todella vähän eli jos ei ongelma näy 1,5 metrin päästä niin kelvannee ns suurelle yleisöle ihan hyvin.

[Janne]

Minä uskon että looppi silmässä lukijoita on todella vähän eli jos ei ongelma näy 1,5 metrin päästä niin kelvannee ns suurelle yleisöle ihan hyvin.

Kyllä minäkin sen rasteroitunen viivan erotin, nyt kun tiesin kiinnittää huomiota. Ja ilman luuppia. Kelpasi se silti. Toivottavasti ongelma kuitenkin saadaan ratkaistua seuraavia osia varten, jos sellaisia tulee.

[tertsi]

Jotta saisimme kammettua keskustelun pois lillukanvarsista:
Mitä pidit tarinoista?

[OM]

Minustahan se on tosi kivaa ja hienoa, että me  lukijat siis meidän kaikkien yhdessä rintamassa pitäisi arvostaa painotuotteen fyysistä laatua.   Eikö se voisi olla pieni juhla-hetki elämässämme, kun saamme käteemme sarjakuvan, joka tuoksuu uudelta ja painojälki on hivelevän kaunista ja puhdasta.  Nyt en puhu tällä kertaa näistä Modesty albumeista vaan yleisesti mainitsen vaan.  Entäpä sitten, kun selailemme jotain alpparii ja huomaamme kovasti tummaa pintaa ja kaikanlaista epäpuhtautta stripeissä. Ehkä useimmille  huomaamatta tulee heti mieleen, että näyttääpä todella  huonolta. Mutta melkein aina tavalliset tavikset, jotka lukee sarjakuvaa  lukemisen ilosta  eivät niinkään välitä  paino laadusta.  Mutta sitten löytyy onneksi ihmisiä,  tosin pieni joukko ehkä, joille on tärkeää saada rahoilleen kunnon vastine ja vaatia hyvää paino jälkeä.

Kaikki eivät tietenkään pidä niistä ihmisistä, jotka nurisevat jostain paino jäljestä, sahalaidoista tai rastereista..onko sillä todellisuudessa mitään välii. Mutta se on heidän asiansa.
Minulla urputus painojäljen laadusta sai alkunsa aikoinaan eräästä kalliista  kirjasta, jonka painojälki oli todella huonoa ja kirjasta loppui painos.  Kirja maksoi sentään 100 euroa eikä tunnettu ulkomaisen kustantajan nimi ole näköjään  välttämättä hyvän  laadun tae. Siitä lähtien ainakin minä olen jaksanu nurista ja taistella hyvän painojäljen puolesta.  Ja sen päätöksen mukaan elän edelleen. Mutta suurin osa ei välitä tuon taivaallista painoteknillisistä jutuista.

Mutta olen 100%sen varma, että  Aku Ankkaa ja muuta oheis materiaalia lukevista ihmisistä  osa on todellisia  friikkejä  ja keräävät kaiken julkaistun materiaalin ja lisäksi ovat TODELLA huippu tarkkoja siitä, että paino laatu on tasaista arvostamissaan julkaisuissa . En ole varma muistanko oikein, että joku Aku Ankka kirja uusittiin kustantajan taholta, kun lukijat valittivat suoraan kustantajalle, että painojälki oli....kuraa (anteeksi taas tämä ilmaukseni). Saatan olla väärässä. Tämä vain osoitti sen, että Aku Ankka keräilijät arvostavat laadullisia asioita enenmmän kuin ehkä me muut?

[Janne]

Jotta saisimme kammettua keskustelun pois lillukanvarsista:
Mitä pidit tarinoista?

Mitäpä tuohon voisi sanoa. Viimeinen tarina on meikäläisellä vielä kesken. Modesty on aina hyvä. Itse asiassa en muista huonosti kirjoitettua Modesty-tarinaa koskaan lukeneeni. Seikkailut tempaavat joka kerta mukaansa. O'Donnell kirjoittaa uskomattoman tasalaatuisia tarinoita. Myöskään kuvituksessa ei ole mitään vikaa.

Mulla on kotona odottamassa kolme Modesty Blaise -kirjaa avaamattomina. Tuskin maltan odottaa, että tulee sopiva hetki, jolloin pääsen niihin käsiksi.

[tertsi]

O'Donnell kirjoittaa uskomattoman tasalaatuisia tarinoita.

Olen samaa mieltä. Jokaisessa tarinassa on joku mehevä oivallus tai jopa useita, pahikset on yritetty tehdä kiinnostaviksi, sankariparin persoonat on rakennettu erittäin huolellisesti.

Tulee mieleen vain yksi mielestäni huono Modesty-tarina ja olen sentään lukenut niitä aika kasan, en kuitenkaan kaikkia.Tuo huono tarina on se, missä pikkutyttö Sam tekee ensiesiintymisensä. En enää muista kylläkään, mikä siinä ärsytti. Samoin tuo pakkopaita-köysi-vapautumiskikka on jäänyt hämäämään omasta mielestäni mahdottomana toteuttaa.

Moni ei pidä Modestyn ja Willien ylivoimaisuudesta, mutta kyllä kovin moni muukin sarjakuvasankari on kovin ylivoimainen.

edit
Pitäisi ehkä perustaa Kvaakkiin "Mikä on paras lukemasi Modesty Blaise -tarina" -ketju...

[Sigma]

Olen samaa mieltä. Jokaisessa tarinassa on joku mehevä oivallus tai jopa useita, pahikset on yritetty tehdä kiinnostaviksi, sankariparin persoonat on rakennettu erittäin huolellisesti.

Komppaan. O'Donnelly näki sivuhenkilöiden ja konnien muokkaamisessa paljon vaivaa. Mistä hän oikein ammensi kaikki ideansa?

Samoin tuo pakkopaita-köysi-vapautumiskikka on jäänyt hämäämään omasta mielestäni mahdottomana toteuttaa.

Joka tarinaan kuuluu jokin MB/WG:n mahdoton temppu tai muu ylivertainen efekti. Ei ne silti tarinoiden mukaansatempaavuutta pilaa.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Totta, että huonoja Modesty-tarinoita ei ole. Muutaman stoorin tapahtumat ovat jääneet mieleeni liian julmina ja en ole siksi pitänyt niistä, mutta nekin on minusta kirjoitettu erittäin taitavasti.

Samoin tuo pakkopaita-köysi-vapautumiskikka on jäänyt hämäämään omasta mielestäni mahdottomana toteuttaa.

Joo. Miten Modesty pitää pakkopaidan hihat varpaidensa alla? Ja tuo tietoinen kooma itsessään, siitä herääminen vedessä ja heti oleminen toimintavalmiina on epärealistista.

Eräs mahdottomimmista tilanteista on myös se, kun Modesty kiipesi syvän kaivon seinämää ylös sokkona ja tainnutti vartijan kaivon reunalla. En nyt muista tämän seikkailun nimeä enkä voi tarkistaa sitä.

Huonosti piirrettyjä Blaiseja kyllä sitten mielestäni löytyy runsaasti sarjan loppupuolelta.

Ihastelisin Colvinin taidetta kernaasti lisääkin, mikäli MB-albumeita ilmestyy suomeksi jatkossakin. Kun joskus lapsena luin Colvinin strippejä, ne näyttivät mielestäni aivan liian suttuisilta ja jopa amatöörimäisiltä tarkkaan Romeroon verrattuina. Nykyisin silmin katsottuna Colvinin viiva on mestarillisen herkkää ja Romero (etenkin toisella kaudellaan) kaavamainen ja kylmä.

[tertsi]

Joitakin Romeroja on ilmeisesti korjailtu (digitaalisesti). Restauroija ei ole ollut mikään Rembrandt. Korjailun myötä kuvista katosi fiilis.

Lopussa Romerolla alkoi ikä painaa.

Holdaway kuoli nuorena kesken (tulevan?) huippukautensa, hän oli Modesty-piirtäjistä paras.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Miksi Merirosvon aarre on erikokoinen, kuin Mammutin paluu ?
Selässäkin tekstit seilaa.
Tietysti sisältö on tärkein, mutta mukavaahan olisi, jos ulkoasu olisi sarjassa yhtenäinen.

Osuva huomio, joka ainakin itseltäni meni ohi ennen viestiäsi - katsoin vain, että alpparin sisäsivujen fontit ja elementit olivat samanlaiset kuin aiemmin. Kyllä myös tällaiset ulkoasuseikat ovat tärkeitä.

Outoa, että albumit tosiaan ovat puoli senttiä eri kokoa. Ehkä selkämyksen tekstejä korjattiin uuteen julkaisuun tasavälisemmiksi. Ja ajatusviivasta tehtiin nyt pitkä, oikein, mutta viiva on nyt liiankin pitkä, amerikkalaista mallia eikä eurooppalainen. Ehkä viiva siis vaihtuu taas erilaiseksi mahdolliseen kolmanteen uuteen Modesty-albumiin...

[Urpu Strellman]

Todettakoon vielä se, mikä keskustelusta onkin jo käynyt ilmi: mikäli Merirosvon aarteen skannauksen jäljessä on vikaa, syypää ei ole taittaja vaan kustantaja, koska aineisto on skannattu meillä. Tarkkuus on tosiaan ollut tuo 1200 dpi.

Albumin painovedokset on nähty ja tarkistettu, ja joitain sivuja on vielä siinä vaiheessa korjattu. Albumin vähän edellistä isompi koko on virhe, josta syy on kustantajan: se olisi pitänyt huomata korjauttaa. Onneksi kannessa ylimäärä on ylälaidassa, mikä saa tekstit alkamaan samalta kohden, kun albumit ovat hyllyssä vierekkäin.

Ylipitkästä viivasta albumin selässä on keskusteltu tekovaiheessa. Fontissa ei kuulemma ole lyhyempää pitkää viivaa. (Sitä en osaa sanoa, miten takakannen tekstin ajatusviiva on tehty.)

Sinänsä ylipitkä viiva on ollut käytössä myös suomenkielisissä teksteissä - yleensä niin, että sitä on käytetty ns. isona välimerkkinä, lyhempää pitkää viivaa taas ääriarvo- ja osapuoli-ilmauksissa. Ylipitkä viiva ei käsitykseni mukaan ole varsinaisesti suomen ortografian vastainen (niin kuin lyhyt viiva eli yhdysmerkki mainituissa yhteyksissä olisi), vaikka se ei motivoimattomasti käytettynä aina ole tyylikäskään.

Mielestäni ei ole mielekästä hirttäytyä aiempiin ratkaisuihin vain johdonmukaisuuden vuoksi, oli kyse sitten skannauksen resoluutiosta tahi albumin kannen asetteluista, vaan tavoitella aina parasta mahdollista tulosta. Jos tässä olisi oltu johdonmukaisia, Merirosvon aarteen kannessa olisi esimerkiksi vain kolmea väriä, kuten Mammutin paluussa.

Pidän näitä molempia albumeita erittäin hyvinä, ja siitä suurin kiitos kuuluu Alasen Askolle ja Markku Jalavalle.

[tertsi]

Todettakoon vielä se, mikä keskustelusta onkin jo käynyt ilmi: mikäli Merirosvon aarteen skannauksen jäljessä on vikaa, syypää ei ole taittaja vaan kustantaja, koska aineisto on skannattu meillä. Tarkkuus on tosiaan ollut tuo 1200 dpi..

En tiedä kuinka paljon vaivaa tästä on, mutta teidän kannattaisi selvittää, missä vaiheessa tuo viivan rasteroituminen on tapahtunut. Eräällä toisella kustantajalla se johtui siitä, että Quarkissa oli ollut joku täppä väärin. Jos te ette tiedä, milloin rasterimollukat ovat ilmestyneet viivaan, ne voivat olla siellä seuraavallakin kerralla.

 Ja skannausresoluutiolla ei tässä nyt ole oleellista merkitystä (kunhan se on jotain 900 tai yli).

Ne rasteripisteet voivat olla jo Titan-matskussa, josta olette ilmeisesti skannanneet nuo stripit. Silloin syypää ei ole skannaaja.

Voisiko joku skannata pienen palasen korkealla resoluutiolla, jotta näkisin, onko siellä rasteria vai ei? Voisiko ohuiden viivojen epätasaisuus johtuakin alkuperäismatskun paperin struktuurista? Originaalin kokohan on sama kuin lopullinen koko? Selaillessani albumia Akateemisessa huonossa lukuvalossa huomasin, että ohuet viivat näyttivät rasteroituneilta, enkä siis ostanut albumia. (Minulla on erittäin hyvä lukuvalo, ja siksi olen useasti  havainnut huonon painolaadun vasta kotona.)

[tertsi]

Mielestäni ei ole mielekästä hirttäytyä aiempiin ratkaisuihin vain johdonmukaisuuden vuoksi, oli kyse sitten skannauksen resoluutiosta tahi albumin kannen asetteluista, vaan tavoitella aina parasta mahdollista tulosta. .

Ehdottomasti samaa mieltä.