Asterix

[Jari Lehtinen]

Asterixin painolaatat - urbaanitarinoita aineiston kohtalosta

Albert Uderzo kertoi aikoinaan tällaista tarinaa:

Joskus 1960-luvulla Dargaudin respaan saapui tuntematon kuriiri, joka ilmoitti tulleensa hakemaan uutta Asterix-albumia. Milloinkaan ei selvinnyt, kenelle. Respa soitti yläkertaan toimitukseen, jossa odotettiin jotakuta hakemaan uusimman albumin painolaatat. Toimituksesta lähetettiin oitis paketti ja näin tyyppi sai haltuunsa uunituoreet painolaatat. Ja se oli viimeinen kerta kun niitä 44:ää laattaa ikinä nähtiin.
Uderzon mukaan ne päätyivät lopulta jollekulle keräilijälle Atlantin taakse. 

Toinen versio tapahtuneesta:

1960-luvulla Jean Dejoux oli ollut yhteydessä René Goscinnyyn ja Albert Uderzoon. Hän tarjoutui käyttämään uutta keksintöään, animaatiota luovaa animographia, jolla voitaisiin tehdä Asterix-animaatiota.
Uderzo ei pitänyt painolaattoja arvokkaina, joten hän antoi kahden ensimmäisen Asterix-albumin levyt Jean Dejouxille materiaaliksi. Dejoux sitten lähti Amerikkaan ja unohti koko jutun.
2000-luvun lopulla Jean Dejoux oli sitten siivonnut huusholliaan ja löytänyt Asterixin painolaatat, ja palautti ne Uderzolle ~50 vuoden lainan jälkeen.
Tämä versio on kuultu herralta joka tiesi antaa Dejouxille Uderzon puhelinnumeron.

[Janne]

Sampsan kaksi sivua näyttää ihan hyvältä mutta jussih näytteen kaksi alinta riviä jotenkin omaan silmään eivät näytä niin hyvältä.

Siinä on tosiaan alussa kuvitus vähän erilaista. Ikään kuin jostain animaatiosta olisi napattu ekat ruudut, mutta sitten loppuosa on kuvitukseltaan oikein hyvää ja tarinakin on minusta oikein mainio. Minäkin olen nuo itselleni aikoinaan Avusta leikannut (olisinpa älynnyt ottaa talteen kaiken muunkin lehdessä julkaistun sarjakuvan...) ja silloin tuli luettua ne moneen kertaan ja ihmeteltyä juuri noita aloitusruutuja. En ole koskaan havainnut siinä mitään numerointivirhettä.

[Spip-orava]

Reiså yvi atlanten eli Le grande traversee on nyt kaupoissa. Varsin hauskaa luettavaa. Tekstaus viikinkien kuplissa on mainiota. Saa kyllä miettiä mitä sanovat. Albumi on muuten Kokkola-Alavetelin grondsprååtsin kielinen. Pahoin pelkään että painos on ollut pieni. Projekti on poikkeuksellisesti rahoitettu säätiöiden avulla.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Siinä on tosiaan alussa kuvitus vähän erilaista. Ikään kuin jostain animaatiosta olisi napattu ekat ruudut, mutta sitten loppuosa on kuvitukseltaan oikein hyvää ja tarinakin on minusta oikein mainio. Minäkin olen nuo itselleni aikoinaan Avusta leikannut (olisinpa älynnyt ottaa talteen kaiken muunkin lehdessä julkaistun sarjakuvan...) ja silloin tuli luettua ne moneen kertaan ja ihmeteltyä juuri noita aloitusruutuja. En ole koskaan havainnut siinä mitään numerointivirhettä.

"Kaksitoista urotyötä" pitäisi ehdottomasti julkaista virallisena albumina! Egmont, hoi: emme ole kiinnostuneita kuvakirjoista.

En tiedä, onko Avun sivujen järjestyksessä mitään virhettä, mutta toistan, että strippien alkuperäinen numerointi paistaa toisinaan läpi, vaikka niitä on koetettu pyyhkiä. Esimerkiksi seikkailun sivulla 15, jonka skannauksen panin tähän ketjuun sivulle 120, näkyy himmeänä strippien 58 ja 59 numerot. Tämä voi sekoittaa lukijaa.

[echramath]

Tiesittekös että italiankielisessä käännöksessä "Hulluja nuo roomalaiset" Obelix sanoo "Sono Pazzi Questi Romani", josta tulee näppärästi SPQR.

Rupesin miettimään, oliko tuo jopa Uderzon keksintöä, tai mistä koko "hulluja nuo roomalaiset" alunperin tuli, hänhän tosiaan oli italialaista sukua.

[hdc]

Jahas, uutiset seuraavasta Asterixista ovat julki (esim.).
Fabcaro-Conrad-parivaljakko vie Asterixin tällä kertaa Portugaliin: Astérix en Lusitanie on luvattu ilmestyväksi 23.10.


Ja oliko tästä huhtikuussa tulevasta Netflix-animaatiosarjasta, joka perustuu Päälliköiden otteluun, jo puhetta?

[Reijo Valta]

Egmontin sivuilla on tekijöiden haastattelut Lusitanian reissun tiimoilta. Kansikin on jo julkistettu.

[Ephialtes]

Asterix Collector sarjan toinen kirja Asterix and the Golden Sickle ("Asterix ja kultainen sirppi") on julkaistu. Siinä on huikeat 22 sivua taustoittavia ekstroja. Mikä tosin on 2 sivua vähemmän kuin Asterix Gallialaisessa. Seuraava teos Asterix ja gootit ilmestyy heinäkuussa ja Asterix gladiaattorina lokakuussa.

[Timo Ronkainen]

Onko tämä nyt samanlainen vai ihan erilainen kuin taannoinen Asterix-kirjasto? Se mikä tuli suomeksi vuonna jotain mitä lie ollut.

Timo

[Ephialtes]

Collectorin artikkelit tekijöiden taustoista ja albumin luomisprosessista ovat ihan uusia.

Asterix-kirjaston ja Collectorin lisäsivut näyttäisivät täydentävän toisiaan. Ainakin Asterix-kirjasto I:n kahden ensimmäisen albumin osalta aivan kaikki mitä siinä kerrotaan tarinoiden taustoista ei löydy sellaisenaan Collectorin huomattavasti pidemmistä artikkeleista.

[Darth Mika]

Asterix Collector sarjan toinen kirja Asterix and the Golden Sickle ("Asterix ja kultainen sirppi") on julkaistu. Siinä on huikeat 22 sivua taustoittavia ekstroja. Mikä tosin on 2 sivua vähemmän kuin Asterix Gallialaisessa. Seuraava teos Asterix ja gootit ilmestyy heinäkuussa ja Asterix gladiaattorina lokakuussa.

Egmont voisi julkasta tämmöiset...mulla on vaan ne läpyskä albumit. Voisin ostaa tommoset keräiljä-Asterixit hyllyyni!

[Argonnessen]

Kaikki tuollaiset ekstrat kiinnostavat kyllä tosi paljon. Nämä uudelleenjulkaisut vain mietityttävät, kun olen jo ehtinyt hankkia ne hiljattain suomeksi ilmestyneet "remasteroidut" Asterixit. Niissähän on upeat värit ja viivat on korjattu yhtenäisiksi.

Ja kun on huomannu kuinka surkealla painojäljellä laatusarjiksia on nyt julkaistu: värit näyttävät siltä kuin niiden päällä olisi harmaa kalvo ja paperinkin laita taitaa olla niin ja näin.

Olisi kyllä hienoa, jos joskus julkaistaisiin sellainen teos, jossa olisi paljon juuri tätä ekstraa ja oheismateriaalia: taustatietoa Asterixista, sen tekijöistä ja jokaisesta seikkailusta vähän syvempää analyysia ja triviatietoa.

Laitan mietintään ton että hankkisko noita enkunkielisiä nyt kumminkin. Jos joku hommaa tai näkee niitä, niin voisi vinkata että millainen painojälki niissä on.

[Duckula]

Kaikki tuollaiset ekstrat kiinnostavat kyllä tosi paljon. Nämä uudelleenjulkaisut vain mietityttävät, kun olen jo ehtinyt hankkia ne hiljattain suomeksi ilmestyneet "remasteroidut" Asterixit. Niissähän on upeat värit ja viivat on korjattu yhtenäisiksi.

Ja kun on huomannu kuinka surkealla painojäljellä laatusarjiksia on nyt julkaistu: värit näyttävät siltä kuin niiden päällä olisi harmaa kalvo ja paperinkin laita taitaa olla niin ja näin.

Olisi kyllä hienoa, jos joskus julkaistaisiin sellainen teos, jossa olisi paljon juuri tätä ekstraa ja oheismateriaalia: taustatietoa Asterixista, sen tekijöistä ja jokaisesta seikkailusta vähän syvempää analyysia ja triviatietoa.

Laitan mietintään ton että hankkisko noita enkunkielisiä nyt kumminkin. Jos joku hommaa tai näkee niitä, niin voisi vinkata että millainen painojälki niissä on.

Sama juttu. Juuri sain suurella vaivalla kerättyä Egmontin kovakantiset uudelleenjulkaisut ja nyt tekisi mieli hankkia nämä juuri noiden runsaiden oheismateriaalien takia. Voi olla, että tässä tapauksessa hankin näistä remasteroiduista vain suosikkialbumini.

[Ephialtes]

Itse painojälki näyttää aika hyvältä harjaantumattomaan silmääni. Toisaalta, kuten oheisesta kuvasta näkyy, suorassa valaistuksessa sen kiiltäväpintainen paperi voi aiheuttaa heijastuksia toisin kuin mattapintainen paperi Asterix-kirjastossa.

[vekka_of_savo]

Egmont voisi julkasta tämmöiset...mulla on vaan ne läpyskä albumit. Voisin ostaa tommoset keräiljä-Asterixit hyllyyni!

Ottaen huomioon, kuinka monta kertaa Asterixit on Suomessa julkaistu Don Rosien ja Carl Barksien tyyliin, niin aivan varmasti tulee tämäkin sarja jossain vaiheessa ja vielä monta kertaa uudestaan eri muodoissa.