Kirjoittaja Aihe: Asterix  (Luettu 484977 kertaa)

0 jäsentä ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 162
Vs: Asterix
« Vastaus #1410 : 05.11.2017 klo 10:06:24 »
Tämä Asterix-juttu Ylellä oli melkein kuin jatkoa tähän vanhempaan Lucky Luke -artikkeliin.

Entä käsikirjoittaja Goscinny sitten? Heikki Kaukoranta kertoo ajattelevansa häntä aivan erityisellä lämmöllä.

– Hän oli hemmetin hyvä käsikirjoittaja, joka keksi todella hyviä tarinoita. Hänen huumorinsa oli aivan pistämätöntä, replikointi ylivertaista ja verbalistiikka pakotonta ja luontevaa.


Kulttuuricocktail on tehnyt pitkällä kaavalla hyvää työtä sarjakuvauutisoinnin saralla, laajoja, taustoittavia katsauksia kaikkiin populaarikulttuurin ilmiöihin.

« Viimeksi muokattu: 05.11.2017 klo 10:16:50 kirjoittanut Lurker »

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Asterix
« Vastaus #1411 : 05.11.2017 klo 12:54:45 »
Vasta viime yönä kerkesin kokonaan lukemaan tuon jutun. Kirjasin tämän jutun kommenteihin:
"Goscinny ei pelkästään työskennellyt Pilote-lehdelle, vaan hän oli myös yksi sen perustajista.
Jean Giraud ja Moebius ovat yksi ja sama henkilö.
Muuten aivan erinomainen juttu sarjakuvan työmyyrästä ja nerosta."

Ooh, Rue René Goscinny on Rue Primo Levin ja Rue Thomas Mannin välissä!
Ja olisipa hauska nähdä tuo Deux Romains en Gaule – elokuva, josta jutussa on kuva. Pikku pätkiä netistä löysin, mutta..

Timo

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 16 014
Vs: Asterix
« Vastaus #1412 : 05.11.2017 klo 13:50:03 »
No, se nyt vielä puuttuisi, että juttu kertoisi vaikkapa Charlierista! Aika alas tunnutte asettavan riman ammattikirjoittajalle.

Oman arvioni mukaan juuri oikeaan korkeuteen.
rehellisyyden nimissä:

YLEn puolella nähdään yhä vaivaa kansansivistyksen saralla ja heidän journalistiikkansa koettaa pitää yllä tietoisuutta muuallakin kuin bedefiilien parissa.
Asterix on kansankerroksia läpäisevä osa sarjakuvakenttää tässä maassa ja uutisointi jonka aivan joka kohta ei ole pielessä massamedian puolella on syy iloon.

Sen sijaan isossa maassa kuten Ranskassa bisnes on eri luokkaa ja myös toimijoita siinä busineksessa enemmän. Silloin se sota ei niin yhtä miestä kaipaa. Periaattessahan oikeassa iässä( 9-16 tms) oikeaan aikaan (silloin kun ei vielä ollut telkkaria) lukijasukupolvet ovat monessa maassa luoneet sen sarjakuvamarrkinan. Ellei silloin olisi ollut Tezukaa tai Hergéä tai Coscinnyä, niin todennäköisesti olisi ollut joku muu, johon homms olidi profiloitunut, joku jota markkinointikoneisto olisi nostanut. Self made -miehet kuten Joonas, ovat sitten asia erikseen.

Maan koko ja sarjakuvakentän koko eivät korreloi. Pidän teoriaasi, kuten myös tätä:
Hän, ja hyvin pitkälle vain hän, sai aikuislukijat arvostamaan sarjakuvia.
uskottavina mutta vain osina kokonaisuudesta ja kuten sodissakin, vaikka ulkoinen viitekehys ja zeitgeist ajaa tiettyä vääjäämättömyyttä, ilman sitä yhtä miestä tai naista, ratkaisevassa paikassa ratkaisevaan aikaan, ei ole koko sotaa tai vaihtoehtoisesti se vain jatkuu ja jatkuu.

Goscinnyn vaikutus koko ranskankieliseen ja jopa eurooppalaiseen sarjakuvakenttään on suhteeton verrattuna normitekijään.

Se että hänelläkin oli vaikutteita toisilta ei vähennä Rene Goscinnyn arvoa saati vähennä Eisnerin, Tezukan tai vaikkapa Disneypuolen Barksin vaikutusta.

Albert Uderzoa unohtamatta sen puoleen, mutta niin loisteliaan vaivaton ja lennokas kuin viivansa olikin, ei Asterix olisi noussut siihen mitä on ilman oikeassa paikassa ollutta käsikirjoittajaansa.

aiempi huomio Charlierista on sattuva: raudanluja ammattilainen ja työmyyrä ja myös Piloten perustajia...ja niin paljon kuin Haikaralaivueesta ja Blueberrystä pidänkin onko hän se joka mullisti ranskalaisen sarjakuvan? Ei ikävä kyllä, merkittävä ja suositeltava tekijä jonka henkilöhahmoissa on luonnetta mutta ei kuitenkaan Goscinnyn tai Giraudin veroinen virtuoosi.

(Goscinnyn kohdalla, vaikka elikin 51 vuotiaaksi, myös ennenaikainen kuolema nosti tavallaan musiikista tuttuun "kerho 27n" joukkoon. Taitavan, luovan ja humaanin ihmisen menetys on aina tragedia, mutta samalla on myös ne menetetyt kertomukset hänen mukanaan. Kyynikko minussa sanoo etuna ettei Goscinny päässyt iän myötä menettämään otettaan vaan kuoli huipulla tehden asiaa jota selkeästi rakasti)


Crying Blue Rain

  • Jäsen
  • Viestejä: 199
Vs: Asterix
« Vastaus #1413 : 05.11.2017 klo 14:46:50 »

(Goscinnyn kohdalla, vaikka elikin 51 vuotiaaksi, myös ennenaikainen kuolema nosti tavallaan musiikista tuttuun "kerho 27n" joukkoon. Taitavan, luovan ja humaanin ihmisen menetys on aina tragedia, mutta samalla on myös ne menetetyt kertomukset hänen mukanaan. Kyynikko minussa sanoo etuna ettei Goscinny päässyt iän myötä menettämään otettaan vaan kuoli huipulla tehden asiaa jota selkeästi rakasti)

Näinhän se on. Jos saisin valita, niin ottaisin elävän Goscinnyn, koska luultavasti hänen myöhäistuotannostaankin löytyisi omat pienet helmensä. Mutta se paras luomiskausi miehellä oli 70-luvun lopulla ehkä jo jäämässä taakse.

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 10 120
Vs: Asterix
« Vastaus #1414 : 05.11.2017 klo 15:52:24 »
No, se nyt vielä puuttuisi, että juttu kertoisi vaikkapa Charlierista! Aika alas tunnutte asettavan riman ammattikirjoittajalle.
Semmoinenkin huomio, että useimmiten ammattikirjoittajat eivät välttämättä ole itse otsikoineet juttujaan. Tai sitä ei voi tietää, ovatko.  :P
Osuvampi otsikko olsi ollut vaikkapa "Goscinnyn tie ranskalaisen sarjakuvan huipulle" tjms. Toki ei niin "myyvä". Mutta nyt otsikko lupaa sellaista, mitä lukija ei jutusta saa.

Eli edelleenkään, jutun luettuani, en tiedä, miten Goscinny mullisti ranskalaisen sarjakuvan ja millainen se oli ennen tai jälkeen hänen panoksensa.
Se on totta. Mutta tarkkaan ottaenhan otsikko ei edes valehtele tai liioittele, koska kirjoitat:
Selvyyden vuoksi:
Minusta Goscinny mullisti ranskalaisen sarjakuvan.

Ja sitten:
Hän, ja hyvin pitkälle vain hän, sai aikuislukijat arvostamaan sarjakuvia.
Aikaisemmin sarjakuva oli selkeästi vain lapsille suunnattua kepeää viihdettä, jota toki aikuisetkin lukivat jonkin verran, mutta suhtautuivat kuitenkin vähätellen les petits miquetseihin.

Selkeimmin Goscinny (yhdessä Uderzon kanssa) mullisti Ranskan sarjakuvamarkkinat Asterixillaan. En usko että edes Tintti oli päässyt lähellekään Asterixin myyntilukuja.
Myynti on hyvä mittari mullistamiselle. Sinänsä jännä tuo että aikuiset olisivat alkaneet suhtautua vakavasti sarjiksiin Asterixin sisällön perusteella. Aikuiset toki arvostavat rahaa ja myyntilukuja. Tähän liittyen piti oikein luntata Wikipediasta että Pratt muutti Ranskaan 1970 ja julkaisi lyhäreitään Pif Gadgetissa. Meillä nämä emämaan julkaisut (ja tekijöiden kanasalaisuudet) tuppaavat menevän iloisesti sekaisin kun muistelee Ruutua ja Zoomia, joissa kaikki oli "yhtä iloista perhettä". Jatkaakseni typerää jankkaamista ja hiusten halkomista: mitäs mieltä olet(te), mullistiko Coscinny myös koko ranskankielisen sarjakuvan?

Enkä malta olla hieman vielä palaamatta tuohon YLEn juttuunkaan... Tässä voisi olla hyvä vertailun vuoksi muistaa, mitä arvovaltainen, nimen omaan sarjakuvaharrastajille suunnattu, Sarjainfo-lehti kirjoitti numerossaan 1/2010. "...sarjakuva pienestä valloittamattomasta gallialaiskylästä on merkittävä pala sarjakuvan yleissivistystä."  Nyt otsikointi pelaa, mutta jo jutun seuraavalla sivulla sekoillaan kuvituksen kanssa.
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 16 014
Vs: Asterix
« Vastaus #1415 : 05.11.2017 klo 16:03:41 »
Meillä nämä emämaan julkaisut (ja tekijöiden kanasalaisuudet) tuppaavat menevän iloisesti sekaisin kun muistelee Ruutua ja Zoomia, joissa kaikki oli "yhtä iloista perhettä". Jatkaakseni typerää jankkaamista ja hiusten halkomista: mitäs mieltä olet(te), mullistiko Coscinny myös koko ranskankielisen sarjakuvan?


Minusta: Yhdessä Uderzon kanssa kyllä ja ennen muuta Asterixilla.

Pilote ja muut olivat sarjakuvakenttää laajentavia ja entisestään potkivat ovia sisään mahdollistaen niinkin erilaiset setit kuin mm. A suivren ja Metal hurlantin.

Mutta Asterixissa luotiin ns. Tex Willermaistä kulttuuria. Umberto Ecoa (hyvin vapaasti eikä sanatarkasti)ulkomuistista lainaten: italialaisessa kodissa saattaa ehkä olla Raamattu, mutta Tex Willer löytyy varmasti.

Asterix vakiintui, siitä tuli osa kansallista kulttuuria joka peijooni kelpasi naapurimaillekin. Siitä tuli yhteiseurooppalainen sarjakuva.

Totta kai senkin perimässä näkyy sarjakuvan globaalit piirteet, mitä on lainattu jenkeistä mitä aasiasta mutkien kautta.
Sen kaikenikäisyys valloitti sukupolvia, ei ehkä ennen näkemättömällä tavalla, mutta merkittävästi.
Se myös vältti Tintin syndrooman, Hergen yhteistoiminta valloituksen aikana kun oli ja on yhä arka kohta monelle, alkupään teosten aatteelisista valinnoista puhumattakaan.

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 10 120
Vs: Asterix
« Vastaus #1416 : 06.11.2017 klo 13:15:59 »
Vielä piti sanoa aikuislukijoista, että mahdollisesti se on juuri se kieli (ja metaforat), jotka siinä on vedonnut varsinkin sarjan kotimaassa. Osa verbaalihuumorista on lapsillekin ymmärrettävää, mutta kai skidit lukevat sitä kuitenkin ensisijaisesti humoristisena toimintana ja seikkailuna? Filmatisoinnit on, ainakin kaikki näkemäni olleet selvästi lapsille suunnattuja, ja aika epäonnistuneita. Ne ovat kuitenkin luomassa mielikuvaa lastensarjasta. Toisessa ketjussa puhuttiin juuri piirrostyylin luomasta vaikutelmasta, ja äkkiä katsoen Asterix putoaa siinäkin epämääräiseen pottunokka-huumoriosastoon muiden ällien ja tällien kanssa.
Nuorille taas Asterixissa on aika vähän sellaista mihin tarttua. Tai näin ainakin oli omalla kohdallani. Kun en lapsena päässyt sen makuun, piti odottaa kypsymistä ennen kuin opin arvostamaan.
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

J Lehto

  • Ulvova molopää
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 709
Vs: Asterix
« Vastaus #1417 : 06.11.2017 klo 16:52:02 »
Filmatisoinnit on, ainakin kaikki näkemäni olleet selvästi lapsille suunnattuja, ja aika epäonnistuneita.

Ei kuitenkaan pidä paikkaansa sen ainoan kohdalla, johon
Goscinnny teki uniikin käsikirjoituksen eli "XII urotyötä". Joskin
huumorin aikuisempi puoli siinäkin on kätkettynä ikäänkuin
taaempaan kerrokseen, on se astetta hurtimpaa kuin albumeissa.

VesaK

  • Jäsen
  • Viestejä: 15 557
  • Kuka mitä häh?
Vs: Asterix
« Vastaus #1418 : 06.11.2017 klo 17:13:59 »
Ei voi tietää, mitä olisi tapahtunut jos Goscinny olisi saanut elää. Mikäli hän olisi panostanut elokuvaan, niin varmaan ranskalaiset animaatio-elokuvat olisivat parantuneet, kenties myös muutkin alueen komediat, mutta vain sarjakuvakäsikirjoittajana G olisi pysynyt ylivertaisena. Ainakin vielä jonkin aikaa.
Ei pidä aliarvioida myöskään Gregiä, eikä Jean van Hammea, eikä Raoul Cauvinia kirjoittajina ja belgo-ranskalaisen sarjakuvan kehittäjinä. Charlier jo mainittiinkin.   

Vielä, mitä nyt tulee tähän uuteen Asterixiin, eräs ruotsalainen kriitikko huomasi albumin diskuteeraus-tyylistä, että Obelix on normaalia hoopompi replikoidessaan ja Asterix hyvin kärkäs oikaisemaan parhaan ystävänsä möläyksiä varsin vinoon sävyyn. Se on totta, ja kaavamaisena toistona keino menettää huvittavuutensa nopeasti.
Caesarkaan ei käyttäydy arvolleen sopivalla tavalla, vaan enemmänkin Rooman kauppalopona ja lapsellisena kiukuttelijana.   
“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama

Gothicus

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 788
Vs: Asterix
« Vastaus #1419 : 07.11.2017 klo 09:37:03 »
Nuorille taas Asterixissa on aika vähän sellaista mihin tarttua. Tai näin ainakin oli omalla kohdallani. Kun en lapsena päässyt sen makuun, piti odottaa kypsymistä ennen kuin opin arvostamaan.
Rakastin Asterix-sarjakuvaa jo ennen kuin osasin edes lukea. Vanhempani saivat omat rautaisannoksensa Asterixista - samoin kuin Lucky Lukesta - koska joutuivat lukemaan minulle samoja albumeja ääneen kerta toisensa jälkeen.

Ainakin omalla kohdalla, seikkailujen lisäksi, juuri historiaelementti oli se mikä kiinnosti jo pikkupoikana. Legioonalaiset, gladiaattorit, muinainen egypti, vanhan Rooman rakennukset, miekat ja kilvet. Hatara ymmärrys siitä, että tarinoiden kehykset ja osa niiden henkilöistä perustuivat todelliseen historiaan tuntui maagiselta. Täysin sama tilanne siis myös Lucky Luken kohdalla josta pidin yhtä paljon.

Tintti tuli sarjakuvahahmona suosiossa vasta näiden kahden jälkeen, samoin kuin todellinen innostuminen Tintti-albumeihin, joka tapahtui vasta myöhemmällä iällä. Vähän samoin, kuten Reimalla Asterixin tapauksessa. 
"Ihminen on ihmiselle kettu."

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 10 120
Vs: Asterix
« Vastaus #1420 : 07.11.2017 klo 10:35:01 »
Tintti tuli sarjakuvahahmona suosiossa vasta näiden kahden jälkeen, samoin kuin todellinen innostuminen Tintti-albumeihin, joka tapahtui vasta myöhemmällä iällä. Vähän samoin, kuten Reimalla Asterixin tapauksessa. 
Ikäpolven jakautumisesta Tintin ja Asterixin ystäviin on keskusteltu paljon ja pitkäänkin, sikäli kuin muistan. Siinähän voisi jopa olla tutkimuksen aihetta jollekin psykoloigille tai sosiologian opiskelijalle.

Minuun nimittäin Tintti vetosi oudosti, edelä kuvaamallasi tavalla, historianäkökulmasta jo lapsena. Ehkä se on sitä että se historia oli läheisempää. Tintit vaikuttivat lapsesta melkeimpä tositarinoilta. Toisin kuin vaikka Mustanaamio tai Asterix. Legioonalaiset, inkkarit, länkkärit, yms. pikku-ukkojen sotaleikit olivat joko kaukaista historia tai fantasiaa. Asterixissa piirrostyyli etäännytti, ainakin minut. Se oli suurin piirtein yhtä totta kuin Aku Ankka.

Tuota Tertsin selvitystä lukiessa tulee mieleen, että seuraava mullistus Piloten jälkeen oli sitten tosiaan Metal Hurlant, niinku Curtvile tai joku jo mainitsi.
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

J Lehto

  • Ulvova molopää
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 709
Vs: Asterix
« Vastaus #1421 : 07.11.2017 klo 13:26:50 »

Tuli tässä mieleen että tämä tämänhetkinen Ferri-Conrad on
ihan kuin akkari-taskareissa Casty. Eli saavuttanut sen tason että
omnnistuu jollain lailla replikoimaan osia esikuvansa tunnelmasta.

Mutta Scarpa ei replikoinut Gottfredsonia, vaan otti siitä ponnistusta.

Casty replikoi Scarpaa. Se on virtuaalihöttöä, joka toimii osittaispäivitetyllä
nostalgisoinnilla, ihan samoin toimivat nämä unenomaiset "Italian ympäriajot"
(c'mon). Kyllä meitä taas höynäytettiin :)

Jahka Albertista aika jättää, taitaa Isolle hassulle ja terävälle Pikkuiselle
käydä kuten Pikolle ja Fantasiolle. Leluja joita monet kädet pyörittelevät.


hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 642
Vs: Asterix
« Vastaus #1422 : 07.11.2017 klo 14:22:10 »
Ikävä juttu tässä mullistuksessa oli se, että lahjakkaimmat uudet tekijät tekivät sarjakuvia aikuisille ja lapset siinä sitten vähän unohtuivat. Tuleeko mieleen 1975 jälkeen alkaneita hyviä ja menestyneitä ranskankielisiä lasten tai "koko perheen" sarjakuvia?

Mille tasolle sitten menestys tai hyvyys lasketaan. Se Lou oli kiinnostava sen verran mitä suomeksi tuli, pitänee jatkaa ranskaksi kun suomentaminen on näköjään haudattu, ja sen verran mitä olen mm. Seulsia, Mamettea ja Royaumea kirjastossa nähnyt olen lukenut.
Ne Trondheimin lastensarjat joita olen nähnyt ovat olleet ihan ok muttei kyllä parasta tuotantoaan, Dupuy & Berberianin, Joann Sfarin ja Riad Sattoufin lastensarjoja en ole lukenut, tiedän vaan olemassaolosta.
Pikku Piko ja Titeuf mainittiinkin jo.

Toni

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 726
  • Tähtivaeltaja Sarjakuvaneuvos Rakkaudesta Kirjaan
Vs: Asterix
« Vastaus #1423 : 07.11.2017 klo 19:27:09 »
Ihan kiva artikkeli Goscinnyn vaiheista, mutta jos toi olisi kouluaine se olisi kirjoitettu otsikon vierestä ja hylsy.

Ei kannata ikinä juuttua otsikoihin, sillä usein ne ovat aivan muuta kuin mitä jutun kirjoittaja on halunnut tai ehdottanut. Ärsyttävää mutta totta.

Vuosien varrella olen törmännyt tähän ongelmaan usein. Jos olen kirjoittanut, että joku leffa/kirja/sarjakuva ei flopannut ihan niin pahasti kun ennalta uskottiin, niin lopullisen jutun otsikko on saattanut hehkuttaa huippumenestystä. Tai jos tekstini mukaan kunnianhimoinen filmi/kirja/sarjakuva ei aivan saavuttanut korkeita tavoitteitaan on se saatettu otsikossa lytätä ihan paskaksi.

Tuntuu siltä että aina väliin otsikoissa haetaan selkeitä ääripäitä ja muita hätkähdyttäviä koukkuja, joilla lukijat saadaan klikkaamaan juttua.

Ja kyllä, itsekin olen aina pitänyt Goscinnyä kaikkien aikojen merkittävimpänä eurooppalaisena sarjakuvakäsikirjoittajana. Nerona, jota ilman eurooppalainen sarjakuvakenttä olisi aivan toisennäköinen ja huomattavasti köyhempi kuin se on viimeiset vuosikymmenet ollut.
https://tahtivaeltajablogi.com – Ilman on paha elää!

Janne

  • Tex-fanaatikko sekä muun lännen viihteen suurkuluttaja!
  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 6 890
  • Hornan kekäleet!
Vs: Asterix
« Vastaus #1424 : 07.11.2017 klo 21:37:58 »
Tuleeko mieleen 1975 jälkeen alkaneita hyviä ja menestyneitä ranskankielisiä lasten tai "koko perheen" sarjakuvia?

Meinasin huutaa "Yakari!", mutta menin tarkistamaan; ensimmäinen albumi ilmestyi jo 1973 (ja toinen 1976). Eli ei tule ainakaan minulle.
"Tex-tieteen yli-morisco"