En jaksanut lukea koko tekijänoikeuslakia läpi, mutta lain 51. pykälä sanoo seuraavaa:
Kirjallista tai taiteellista teosta ei ole lupa saattaa yleisön saataviin käyttäen sellaista teoksen nimeä tahi tekijän salanimeä tai nimimerkkiä, että teos tai tekijä helposti voidaan sekoittaa aikaisemmin julkistettuun teokseen tai sen tekijään.Muutenkin olisi kyllä aika ihmeellistä, jos tekijänoikeus
ei koskisi myös teoksen nimeä. Toisaalta olisi myös aika ihmeellistä, jos Mäkelällä olisi tekijänoikeus nimeen "Rooma". Kyseessä monta tuhatta vuotta vanha paikannimi, jonka sadat miljoonat ihmiset tuntevat.
Ehkäpä tässäkin yhteydessä on olennaista ns. teoskynnyksen ylittyminen? Eli siis se, onko nimi niin omaperäinen, että kukaan muu ei (todennäköisesti) voi keksiä sitä sattumalta. "Rooma" ei nimenä varmaankaan ylitä teoskynnystä, tuskin myöskään "Tänään". Mutta "Helsinki Napoli All Night Long", "Tyrnävän verikoirat", "Laulu yön lapsista" tai "Jaanan matkassa" saattavat ylittääkin. Niitä ei siis kannata lainailla.
Mitä tulee tuohon 51. pykälään, niin tuskin sitäkään nyt ihan haukkana vahditaan ja tiukimman päälle tulkitaan. Ei pidä heittäytyä ylivarovaiseksi, luulen.
Tuuk42:n kysymytkseen en osaa antaa varmaa vastausta. Veikkaisin että "tribuuttiminen viittaus" voisi kuulua tekijänoikeuslaissa säädetyn sitaattioikeuden piiriin (muistaakseni 21. pykälä):
Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.Se mikä sitten on tarkoituksen edellyttämää laajuutta ratkeaa viime kädessä kai oikeudessa...

Voi kuitenkin olla, että toisen teoksen nimen lainaaminen osana oman teoksen nimeä lähestyy jo uhkaavasti sitaattioikeuden äärirajoja. Toisaalta – miten todennäköistä on että Aerosmith tai heidän levy-yhtiönsä haastaa jonkun suomalaisen faninsa oikeuteen tämmöisen jutun takia?
Kuten voitte varmasti vastauksistani päätellä, en ole lakimies enkä muutenkaan asiantuntija.