Tuleva työnantajani tulee vihaamaan teitä... Kuten sanottua, toi tarina olis noin 60-sivuinen, ja kunnianhimoinen julkaisutavoite killui aikoinaan mielessä. Mutta sitten loppui rahat ja usko ja alkoi tuska.
No, anskattoo mitä nyt vanhempana ja viisaampana (hehe) jaksais. Kiitos paljon rohkaisusta. Tuukalla hyviä kommentteja ruutujaosta, vahvisti omia ajatuksiani. Erityisesti tosiaan siinä sivussa 7 en ittekään enää tajunnut mistä suunnasta ajatuskuplia pitäis lähteä tavaamaan. Ja jälki on tosiaan aika täyttä. Skannailin eilen uudempia piirroksia, joiden tussausta pidin siihen saakka keskeneräisenä. Skannattuna ja A4:ään pienennettyinä ne näytti ihan valmiilta. Oppia ikä kaikki. Tuskinpa musta koskaan mitään minimalistia tulee sen enempää kirjoittamisessa kuin piirtämisessä, mutta olishan tuo hyvä jos kuvasta ees näkis, mikä siinä on se asia.