Yoko Tsuno

[Sampsa Kuukasjärvi]

Totta, että näissä lyhäreissä ja myös ensimmäisissä albumeissa Yoko on energinen ja jopa aggressiivinen. Ero myöhempään harkitsevaan ja ”hitaampaan” Yokoon on suuri. Joo, Sähköisten seikkailujen viimeisessä tarinassa Hämähäkki joka varasti on selvästi täyteläisempää, parempaa piirrosjälkeä.

Minusta Jessica Bauwens tiivistää tässä loppuviitteessä Yoko Tsunon piirtämistavan muutoksen hyvin (viite viittaa hänen artikkelinsa sivulle 187):

In her first appearances in Spirou magazine (1970) Yoko had a curvier figure, but her depiction changes gradually over the first two albums, Le trio de l’étrange and L’orgue du diable, and she acquires more streamlined, less voluptuous body that she’s drawn with until the present day in the third, La forge de Vulcain. Her originally curvier figure and different hair style (a bouffant instead of a bob), as well as the designs of other characters like Vic and Pol, resembled that of Franquin’s characters in his hit series Spirou et Fantasio and Gaston la Gaffe, the flagships of Spirou. As the series progressed, so did Leloup’s more individual style, and the comically large heads on relatively tiny bodies disappeared, making room for a more realistic depiction.

Eli kahdessa ensimmäisessä albumissa Matka maan uumeniin ja Paholaisen urut vähitellen Yokon kurvikkuus vähenee, pörrötukka muuttuu polkkatukaksi ja hahmojen päät pienenevät.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Sähköiset seikkailut: olipa kiva lukea sarjakuvaa, joka oli hyvin piirretty ja josta ymmärtää, mitä siinä tapahtuu. Huomio kiinnittyi siihenkin, että Yokosta näköjään aluksi ajateltiin tehdä mahdollisimman seksikäs hahmo. Luonnekin oli vähän ilkeä ja hahmo aavistuksen epäsosiaalinen. Sitten, olisko kolmen ekan lyhärin jälkeen, kinkybootsit ja minihame saivat väistyä ja luonnekin tasaantui. Tarinatkin olivat kuvitustyylistä päätellen jo selvästi uudempia. Olikohan noiden lyhärien välissä ehditty tehdä jo albumeita?

Edit. Matka maan uumeniin on näköjään tullut näiden lyhärien välissä. Pitääkin silmäillä sitä tarkemmin ja kiinnittää huomiota Yokon pukeutumiseen sekä muutenkin kuvituksen kehittymiseen.

Tässä kaksi näytettä Sähköisten seikkailujen erilaisista Yokoista. Valitsin tarkoituksella vartalokuvat. Ensimmäinen kuva on sarjan aivan ensimmäisestä tarinasta Stereoryöstö, jossa sankarittarella on kohotettu tukka, lyhyt mekko ja Jannen sanomat ”kinky bootsit”. Toinen kuva on albumin kuudennesta eli viimeisestä lyhäristä Hämähäkki joka varasti, jossa Yokolla on polkkatukka ja tavallisemmat vaatteet. Muutos on suuri vain parissa, kolmessa vuodessa. Jälkimmäinen näyte on hallittua ja kypsää viivaa ja siinä on jo Yokon klassinen look. Siinä on pyöreyttä josta tykkään. Vanhin piirrostyyli on jotenkin katkonaista.

E: Muuten, vanhimmissa tarinoissa – sekä lyhäreissä että albumin mittaisissa seikkailuissa – muut hahmot ihmettelevät paljon Yokon japanilaisuutta ja ihonväriä. Teknologiassa ihmetellään esimerkiksi stereoääntä kuten tuossa Stereoryöstö-tarinassa. Aika oli silloin toinen.

[hdc]

Ei ole uusi albumi käsillä mutta muistelen kanssa aikoinaan ihmetelleeni että Yoko oli niissä joissain lyhäreissä aika kummallinen, selvästi hahmossa tapahtui alkuvaiheessa kehitystä (ja muistelen että oliko Vicin ja Polin olla alunperin ennemmin ne keskushenkilöt ja Yoko enemmän sivussa?)

[Sampsa Kuukasjärvi]

(ja muistelen että oliko Vicin ja Polin olla alunperin ennemmin ne keskushenkilöt ja Yoko enemmän sivussa?)

Kyllä. Leloup loi Yoko-hahmon sivuhenkilöksi Jacky et Célestinin (Peyon sarja, jolla ei taida olla suomenkielistä nimeä?) seikkailuun, joka julkaistiin vuonna 1969. Jacky ja Célestin ovat punatukkainen ja mustatukkainen poika eli tavallaan myöhempien Polin ja Vicin esikuvat. Tällä Yokolla ei vielä ollut Tsuno-sukunimeä.

Vai muisteletkohan sitä, mitä olet kuullut/lukenut Yokon ensimmäisestä albumista Matka maan uumeniin? Erään legendan mukaan (joka löytyy esimerkiksi Tropediasta täältä kohdasta Breakout Character) Leloup muutti Yokon päähenkilöksi vasta albumin kolmentoista ensimmäisen sivun jälkeen. En ihan ymmärrä tätä väitettä, sillä käsittääkseni (?) sarjan nimi Spiroussa oli alusta lähtien Yoko Tsuno. Ja jo sitä ennen Yoko esiintyi useassa lyhärissä ennen kuin Pol ja Vic ilmaantuivat mukaan.

Totta toki, että tuossa ekassa albumissa Yoko astuu vahvasti esiin juuri 13 sivun jälkeen. Kuten todettu Kvaakissakin, valitettavasti sitten uusissa albumeissahan Yoko oikeastaan peittyy muiden naishahmojen alle.

(E: Typo. Ja lisään ranskankielisen linkin: täällä on kuva Yokosta tuossa Jacky et Célestin -sarjassa ja kerrotaan että hän oli siinä sivuhenkilö. Käänsin ja luin linkin tekstin englanniksi.)

[Sampsa Kuukasjärvi]

Selvitin asiaa lisää. Pitää paikkansa, että Yokon piti aluksi olla sivuhenkilö myös Jacky et Célestin -sarjan jälkeen Matka maan uumeniin -seikkailussa. Yoko Tsunon belgialainen fanisivu mainitsee täällä sarjan kolmikon esittelyssä, että Vic oli aluksi päähenkilö ja Yokosta tuli päähenkilö vasta albumin 13 sivun jälkeen.

Vic ja Pol siis kuitenkaan eivät esiinny Sähköisten seikkailujen neljässä ensimmäisessä ”novellissa”, jotka julkaistiin Spiroussa ennen kuin Matka maan uumeniin alkoi siinä. Tämä ristiriita selittyy sillä, että ”Matkaa” alettiin tehdä – vaikka sitä ei julkaistu – ennen lyhäreitä ja ennen kuin sarjan nimi oli päätetty Yoko Tsunoksi.

Kuulemma Roger Leloup kertoo tästä asiasta ranskankielisessä Public Sénat -tv-kanavan haastatteluvideossa täällä. Itse en ymmärrä ranskaa lainkaan enkä siksi pysty selvittämään missä kohdassa se sanotaan, mutta uskon nyt tämän.

Luin muuten jostain äskettäin (se saattoi olla aiemman viestini linkeissä), että Leloup ei halua, että Yoko Tsuno jatkuu hänen poismenonsa jälkeen. Elämme ehkä sarjan viimeisiä aikoja.

[hdc]

Jesh, eli oliko sitten nuo ensimmäiset lyhärit alunperinkin suunnitteilla tehtäviksi vai tuliko ne jonkinlaisena testaamisena/kokeiluna että miten Yoko-vetoinen tarina toimisi. Joten olisi ihan luonnollistakin että hahmo on vielä muutosten tilassa...pitäisi ehkä joskus lukea niitä Jacky & Celestinejä että näkisi millainen Yoko oli niissä.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Yokon synnystä kerrotaan täällä Yokon kotisivulla ranskaksi. Käänsin tekstin englanniksi, mutta jotkin ilmaisut ovat epäselviä. Ilmeisesti samassa J&C-jaksossa, jossa oli Yoko, oli myös samanlainen mekaaninen hämähäkki kuin myöhemmin Sähköisten seikkailujen viimeisessä lyhärissä.

Jos ymmärrän oikein, niin Yokon omat lyhärit olivat testi samaan aikaan kun Leloup ja Dupuis-kustantamo odottivat vastausta länsisaksalaiselta Eltern-lehdeltä. Länsisaksalaisen lehden oli määrä tehdä yhteistyötä Spirou-lehden kanssa, ja sen toimitukselle lähetettiin arvioitavaksi Matka maan uumeniin -tarinan 12 ensimmäistä sivua. Vastaus viipyi, joten tehtiin Spirouhun lyhäreitä kolmikon Vic, Pol ja Yoko ”vähiten tärkeimmästä hahmosta”. Leloupin käsikirjoittamista valvoi Gil Jourdanin luoja Maurice Tillieux. Kun Yoko sai Spiroun lukijoilta suosiollisen palautteen, hänestä tehtiin ”Matkan” päähenkilö kun sen tarinan tekoa jatkettiin.

[hdc]

Ok, tuo selventääkin paljon.
Nuori Leloup on ollut apurina nimekkäillä tekijöillä (ja suunnitteli myösjatkavansa tekemällä yhteistyötä Waltheryn kanssa Benjaminissa), mutta Dupuis ja Peyo kannustivat tekemään omaa sarjaa, ja samalla oli Dupuisiin tullut yhteistyötarjous saksalaisen Eltern-lehden kanssa että julkaistaisiin jotain sarjaa yhdessä Spiroun kanssa.
Harkinnassa oli Jacky & Celestinin jatkaminen, ja Leloup oli suunnitellun siihen jakson jossa oli mukana Yokon esiaste ja mekaaninen hämähäkki (mutta ilmeisesti tämä oli vasta suunnitteilla, eli ei ollut julkaistu missään), mutta vaikuttaa että saksalaiset voisivat olla kiinnostuneempia uusista hahmoista. Joten Leloup luo Vicin ja Polin (jotka tosiaan näyttää paljon Jackylta ja Celestinilta, vähän aikuisempina) ja tekee ekat kymmenkunta sivua Matkaa maan uumeniin ja joitain lisäluonnoksia esiteltäviksi saksalaisille.
Mutta kun vastaus viipyy, niin Peyo kehoittaa ottamaan kolmikon vähiten tärkeä hahmo ja tehdä jotain lyhäreitä hänestä (myös että on jotain oikeasti uralla eteenpäin vievää tekemistä ennemmin kuin pelkkää assarointia) ja Tillieux auttaa kässärien ja hahmon kanssa. Ja Leloup tykkääkin tehdä Yokoa ja yleisökin on hyvin suosiollinen, joten Dupuis antaa vihreää valoa toteuttaa Matka maan uumeniin saksalaisista riippumatta (eikä käy ilmi että julkaistaanko Yokoa ikinä Elternissä).

Eli joo, tuolla kehityshistorialla on ihan ymmärrettävää että hahmo on vielä muokkautumassa noiden lyhärien ja ekan albumien aikana. Varsinkin kun niissä ekoissa lyhäreissä näkynee vielä Tillieux'n vaikutteita ja tämä on kuitenkin erilainen kirjoittaja kuin mihin Leloup päätyy sarjaa viemään.

Jännä että olen ajatellut Leloupia enemmän suhteessa Hergéen kun näidenpiirrostyyli ja tietty vakavuus on enemmän samassa linjassa, mutta tuossa nouseekin esiin Peyon ja Tillieux'n (ja Waltheryn) merkittävä taustarooli.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Leloup on kyllä legenda: teki töitä Hergén, Martinin, Jacobsin, Peyon, Walthéryn ja Tillieux’n kanssa! Kukaan muu nykyään elävä sarjakuvantekijä ei omaa tuollaista kytköstä bd:n historiaan. Hänen Yoko Tsunonsa on parhaimmillaan mestarillinen sarja. Näin pitkälle (lihavoitu kohta alla Jarkon viestissä) en kuitenkaan itse mene Leloupia kehuessani:

Olen itsekin sitä mieltä, että Leloup ei enää taida kyetä piirtämään kasvoja niin kuin ennen vanhaan. Ja nii-in, en taida ajatella kovin paljon toisin siinäkään, että Yoko Tsunon varsinainen kultakausi oli juurikin silloin, niinpä niin, ennen vanhaan. Mutta mutta - saisinko rummunpärinää tähän kohtaan - Carl Barks on jo keskuudestamme poistunut. Ottaen huomioon tämän sekä sen, mihin Leloup on ihan parhaimmillaan pystynyt - Viesti ikuisuuteen, Elämän rajoilla - ja huomioiden vieläpä senkin, että hänellä on käsittääkseni pulssi, niin olisin kyllä valmis tarjoamaan maailman parhaan edelleen maallista taivaltaan jatkavan sarjakuvataiteilijan titteliä Roger Leloupille. Silti vaikka se niinkin on, että hänen viimeisin sellainen alpparinsa jota rohkenisin väittää mestariteokseksi eli Kifan pakolaiset ilmestyi reilu 30 vuotta sitten. Ja jepp, nuo parhaimmillaan pystynyt-osaston albumit taisivat suorittaa jatkosarjamuotoiset ensiesittäytymisensä 1974 ja 1976; onhan siitä aikaa.

Angloamerikkalaisesta sarjakuvasta löytyy erittäin merkittäviä yhä eläviä käsikirjoittaja-taiteilijoita, joiden vaikutus on ollut suurempi kuin Leloupilla: Don Rosa, John Byrne, Frank Miller, Robert Crumb ym. Tai Alan Moore, jos myös pelkät käsikirjoittajat kelpaavat. Mutta mieltymykset ovat toki erilaisia.

[jarkkopatiala]

Olen tavannut epäillä, että olen toisinajattelija - ehkäpä se tässäkin sitten ilmenee...

[Sampsa Kuukasjärvi]

Luin äsken ensimmäistä kertaa kunnolla Paholaisen kammio -albumin. Minusta sen piirrostyö on todella nättiä, ihan parasta luokkaa, minkä takia sarjakuvan lukee mielellään. Juoni kuitenkin on lapsellinen ja kyseenalainen. Tässähän on aikamatkatarina, joka aiheena todennäköisesti ei koukuta sarjaan.

Kirjoitin aiemmin kuukausivirheestä Taivaallinen dzonkki -albumissa. Paholaisen kammiossa on vastaavanlainen virhe. Siinä sivulla 22 Yoko aikamatkustaa aikaan 15.7.1545 klo 23.47, mutta sivulla 25 koittaa aamu 15.7. Tämä virhe on huomattu myös Matti Mattilan Yoko Tsuno -sivustolla, jonka mukaan kohdassa pitäisi oikeasti lukea 16.7., mikä on loogista. Albumin tarinassa on toinenkin aikavirhe. Sivulla 16 kirjeessä Yokon lähdön päiväksi menneisyydestä sanotaan 17.6.1545. Päivän pitäisi olla 17.7.

Ovathan nämä Tsunojen juonet välillä melko sakeaa huttua. Ratkaistaan jokin pulma sillä, että minuutilleen mennään johonkin ajankohtaan. Sivumennen sanoen onkohan aikamatkoissa menneisyyteen edes otettu huomioon kalenterin muutos? Mitään kieliongelmaa aikamatkoissa ei milloinkaan ilmene; niin ei ilmene myöskään 1500-luvun ja 1900-luvun lopun ihmisten välillä. Sankarien harrastama radiopuhelimien käyttö 1500-luvulla on kyllä ovelaa, koska nehän eivät vaadi verkkoja.

Ikävästi hahmot harjoittavat rikollista toimintaa. Sivulla 10 lääkäri kertoo henkilökohtaisia tietoja potilaastaan ulkopuolisille. Samalla sivulla ilmenee, että eräs sivuhenkilöistä on tunkeutunut pahiksen kotiin ja valokuvannut siellä taulun. Sivulla 46 sanotaan, että 1500-luvulta tuodulle Miekelle hankitaan henkilöllisyyspaperit (miten?). Mieke siis on kukkienmyyjätyttö, joka tuodaan pysyvästi nykyaikaan. Sarjan eri jaksoissahan tuodaan myös muita naispuolisia henkilöitä nykyaikaan eri syistä, eikä viranomaisille tietenkään voida kertoa heidän alkuperäänsä rehellisesti.

[hdc]

Viimeisestä pointista tuli mieleen Tsunoon sopimaton scifi-idea, aikakoneen tarjoamat mahdollisuudet ihmiskauppaan...ei mulla muuta, jatkakaa.