Olipas kehno tämä Ylämaan kotka. Ongelma pitkälti sama kuin muissakin viimeaikaisissa osissa: Leloup marssittaa ruutuihin kaikki mahdolliset uudet sivuhenkilöt ja vilaukselta myös vanhat. Kun näitä uutukaisia on ollut aikaa ja halua lukea vain kertaalleen, niin millään en muista, mikä kuikin on tässä valtaisaksi paisuneessa henkilögalleriassa ja ennen kaikkia, mitkä ovat heidän motiivinsa ja roolinsa sarjassa. Kuvituskaan ei suinkaan ollut parantunut. Tarinankuljetus ei myöskään ollut enää oikein sujuvaa. Dramaattiset käänteet nojaavat lähinnä vuolaaseen dialogiin, ja välillä tulee tunne, että tapahtuikohan tuossa nyt jotain jännää ja oleellista, kun tekstistä päätellen tunnelma vähän kiristyy. Mutta kuvista eikä tekstistäkään oikein selviä, että mitä, miksi ja koska. Pohjaa varmaan aika paljon siihen, kun näitä kaikkia henkilöitä ei vaan tunne, niin helposti menee ohi, jos joku on sanovinaan jollekin jotenkin pahasti. Jotain synteesiä tästä kaikesta Leloup tuntuu kehittelevän, mutta ennen kuin se jokin selviää, niin todennäköisesti sekä tekijältä että lukijalta loppuu aika, ja jälkimmäiseltä sitä ennen ehkä myös kärsivällisyys. Notta huono mikä huono. Sääli.
