Saatanan Satelliittien julkaisut

[Tarkkis]

Kaamion uusi logo sen sijaan on minusta kaamea...eikä siis hyvällä tavalla.

Itse pidän myös vanhasta kaamio-logosta huomattavasti enemmän kuin tuosta uudesta.

Satelliitti logoista puolestaan kolmas vaihtoehto on mieleisin.

[Mikael Mäkinen]

Samaa mieltä kuin tarkkis, kolmos vaihtoehto on paras. Dirty Americalla kans tois nätti logo.

[kespa]

Tarkoitus olisi taas puskea uusia oheistuotteita pihalle tekstiilien muodossa. Ainakin Kaamio t-paita on tuloillaan ja ehkä myös Kaamio stringejä nauloja arkkuun tekstillä ja naulojen kuvalla.
Kysyisinkin siis alustavaa kiinnostusta tuotteita kohtaan, jotta tiedetään millaisia määriä tilataan. Kummankin hinnat tulevat olemaan siinä 12-15 euron kieppeillä postituskuluineen. Kaamio paidasta on jo tämänsuuntaista mallia (alhaalla), mutta ei vielä varmaa onko tämä se lopullinen. Tekstit kuitenkin ovat nuo.
Eli jos tiedät varmaksi, että haluaisit jotain tuotteita ostaa niin olisin kiitollinen alustavista ilmoituksista.

[Curtvile]

Vastauksia t-paitohin odotellessa voi lukea arvostelun Kane 2 albumista etusivulta.


Soundtrackiin olis voinut kyllä lisätä paraikaa soivan Tuonen biisin Kolmen kuningas: "Hän on mukava mies, hän ei koskaan satuta, ei lyö, hän on mukava mies....."

[kespa]

Kiitos jälleen Curtvilelle ansiokkaasta ja asiantuntevasta arvostelusta! Arvostelussa oli monia hyviä pointteja ja täytyy kyllä jatkossa koittaa kirjottaa vähän väljemmin. Kieltämättä varsinkin demonisivu on aika raskasta luettavaa

Albumin jälkipuheessa oli tosiaan nyt jo vähän vanhentunutta tietoa, eli tulee enää vain yksi albumi, mutta se kokoaa samalla yhteen kaikki loput 13 tarinaa. Eli loppusyksystä luvassa lähemmäs 150-sivun edestä ryminää ja räimettä! Mukaan mahtuu tarinan räjähtävä loppuratkaisu, saatana, telaketjufeministejä, seksikultti, haamutarina Kusipään viitoittamalla suosion tiellä ja pari mätänevää ruumista alkuosista kipuaa manalasta esiin!

Kanen kakkososasta ei ole muutenkaan tullut juuri palautetta, joten jos jollain albumi on niin mielellään kuulisin lisää palautetta.

[kespa]

Uudet sivut on nyt myös siirretty nettiin. Samalla myös osoite on muuttunut. Käypääkä selailemassa, sivuilla paljon infoa ja lisää tulee kunhan keritään tekemään.

www.saatanansatelliitit.net

[kespa]

Lihaniitti #3 on pihalla, tilausohjeet löytyy pienlehtipuolelta:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,9766.0.html

Dirty America ilmestyy myös n. viikon päästä, joten silloin lisää nannaa tarjolla Satelliittien tapaan.



Kuva skannattu, joten huonolaatuinen. Koneelta alkuperäinen oli jo hävinnyt.

[kespa]

Dirty America saapuu huomenna painosta, ja sitä saa lauantaina yo-talolta 5 euron hintaan, tämän jälkeen toki myös postimyynnistäkin!

Eli 52-sivua, A5-koko, kaksi tarinaa, tekijöinä Kesola, Pellonpää, Sakkearts ja Ville Vuorinen. Tässä vielä kummankin puolen kannet:

[Tarkkis]

Luettu on molemmat tarinat ja hyväksi todettu.

Mietteitä:
- Todella brutaalia menoa, ei todellakaan mitään kioskimatskua (tämä siis vain hyvä asia)
- Piirrosjälki erityisesti tuossa Tosiystävät stoorissa todella hienoa, eikä Evil that men do:kaan kauas jää
- Ulkoasultaan ehdottomasti Saatanan Satelliittien näyttävin julkaisu tähän mennessä
- Jos miinuksia pitää keksiä, niin Evil that men do:n tekstaus oli ajoittain hieman epäselvää (näin ainakin krapulassa luettuna) ja muutamia hassuja kirjoitusvirheitä oli eksynyt mukaan molempiin stooreihin

[kespa]

Dirty America Kvaakin ruodittavana.

Kiitos Joelle ystävällisistä sanoista ja pikaisesta arviosta!
Muiltakin kuulen mielelläni kommentteja, ja jos ei lehteä ole tullut hankittua niin pienlehtiosiosta löytyy tilausohjeet.

[Curtvile]

Minusta Dirty America oli yksi saatanan satelliittien parhaita julkaisuja tähän asti.

Luin peräkkäin tuoreen Lihaniitin #3 ja Dirty American ja eron huomasi. Lihaniitti jatkoi tarinaansa eheimmillä suorituksilla tähän asti.
Joelan Rankamoottori hörähti käyntiin ja kuljetti kymmenessä sivussa tarinaa eteenpäin villillä vimmalla.
Eksploitaatio/ Tarantinolainen 70lukunostalgiointi toimii yhä vaikka nyt alkaa toivoa että päästään tosissaan vauhtiin.
Kesolan Brutaliville -Juonittelua ja murhia- näytti että irtonaisia langanpätkiä voi nivoa yhteen.
Useampien juonikuvioiden saattaminen väkivaltaiseen ja perverssiin päätökseensä toimii.
Itse asiassa ilman "humoristisia" nimiä tämä olisi tyylipuhdasta mustaa dekkaria, täynnä petoksia ja käänteitä.
Myös piirrosjäljestä näkee että "referenssikuvia" on käytetty ja vaivaakin nähty.

Mutta Dirty Americaan verrattuna Lihaniitti kalpenee.
Evil that men do on paitsi kunnianosoitus Russ Meyerille myös nekkaa stetsonia I spit in your graven, Thelman ja Louisen ja QTn Deathproofin suuntaan.
Cindyn, Mindyn ja Kittenin epäonninen vaellus Testovilleen( mainio nimi ja ilmeinen hormonaaliviitaus mutta siis: Brutaliville, Testoville? mitä seuraavaksi?)
on hallittu kokonaisuus.
Dialogia on paljon mutta ei liikaa, Kaneen ja tuohon lihaniittiin verrattuna juuri sopivasti.
Jopa piirtäjänvaihto onnistuu, hikinen nihkeys välittyy ja siirtymä baarin astumalla on näppärä, tahallista tai ei.
Ja kaksisivuinen epilogi on piste iin päälle.

Tosiystävät kerää silti pisteet.
Heti ensimmäiseltä sivulta tietää ettei tämä pääty hyvin. Ainoana välkkeenä huumorin hausta baarinpitäjän Sherryn yksi ruutu ja sekään ei ole hauska vaan tarinaan sopiva.
Tunnelma tuo vahvasti mieleen James Crumleyn synkemmät tarinat ja vaikka Kesolaa kirjoitajan arvossa pidänkin niin tämä nosti osakkeita.
Yksinäisten miesten kuvaus ja tarinan läpitunkeva melankolia on sykähdyttävää.
Tarinan henkilöt ovat aitoja, heistä välittää ja se lisää julmuutta.
Sauli Jokisen varmaotteinen viiva kruunaa kaiken.
Näin se pitää tehdä.

[kespa]

Hienoa, jos homma maistui. Lihaniitissäkin tosiaan pääsi jo paremmin käynnistelemään tarinaa. Tai osaltaan vanhoja kuvioita pistettiin pakettiin, mutta nyt sitten päästään etenemään kohti loppua. Ja tosiaan olisi tarkoitus, että tarinat saadaan pakettiin kahdessa seuraavassa numerossa, joista seuraava toivottavasti saataisiin pihalle Helsingin festareille. Brutaliville jatkaa siis vielä kahdella n. 18-sivuisella eheällä tarinalla. Seuraavassa numerossa siirrytään vuotuisiin latotansseihin, ja kuten arvata saattaa niin ei sielä kaikki aivan nappiin mene.

Dirtykin näyttää väkeä miellyttäneen ja hyvä niin. Piirtäjän vaihdos Evilissä tuli kieltämättä hyvään saumaan ja jätin tarkoituksella oman osani juuri tuohon baarikohtaan, kun huomasin etten järkevässä aikataulussa pysty piirtämään tätä yksin, koska Lihaniitti puski päälle ja samoin hommat viimeisen Kanen kanssa. Tarinoilla en mitään suurta ja uutta pyrkinytkään kertomaan, vaan lähinnä nostaa hattua vanhoille elokuville, jotka ovat vaikuttaneet kirjoittamisiini aika paljon. Tosin meidän ei sarjakuvien kanssa tarvitse onneksi huolehtia huonoista erikoisefekteistä tai näyttelijäsuorituksista

Tosiystävistä vielä sen verran, että kirjoitin tarinan yhtenä yönä vajaassa parissa tunnissa, kun sain yhtäkkiä idean tarinaan. Silloin ahdisti vähän rajallinen sivumäärä, koska ei piirtäjille viitsi mitään 50-sivuista tarinaa ruveta tyrkyttämään. Mutta hyvä, jos tempo ei tuntunut liian nopealta ja jos hahmot saivat silti riittävästi syvyyttä. Ehkä parhaat tarinat syntyvät juuri hetken mielijohteesta.

Tulevaisuus näyttää saako Dirty koskaan jatkoa, ainakaan samalla nimellä, mutta tekeillä on muutama uusi stoori, jotka näkevät päivänvalon toivottavasti englanninkielisinä.

[kespa]

Rikotaanpa hiljaisuus täälläkin.

Uusi Kane valmistuu hyvää vauhtia, ja tässä on esimakua takakannen muodossa. Näkee ainakin albumin nimen, pienen selosteen ja albumin kovaluokkainen tekijäkaarti!

[kespa]

Ja tässä varsinainen kansi:

[kespa]

Kane: Helvettiin ja takaisin valmistuu kovaa vauhtia, ja sivumääräksi on varmistunut 132-sivua+kannet. Albumi sisältää 12 tarinaa ja bonusmateriaalina luonnoksia vuosien varrelta, ja ennennäkemättömiä kansia.

Hinta tullee olemaan 12 e+postikulut, Helsingin sarjakuvafestareilla olisi tarkoitus julkaista kyseinen opus.

Kaikista tarinoista vastaan jälleen minä, ja piirroksista:

Hannu Kesola (minä taas)


Jho


Julia Riitijoki


Henri Joela


Juho Sihvonen


Sauli Jokinen


Ville Vuorinen


ja Ville Vainio