Kysymys Walt Disneyn ihmeellisestä maailmasta? Kysy täällä

[Vern]

Kuulostaa aika vahvasti Aku Ankka -lehden 32/1995 tarinalta Yliminän viisaus.

Se se myös oli. Kiitos avusta.

[P.J. Petkunterä]

Asia on luultavasti monelle Disney-historian tuntevalle tuttu juttu, mutta sivistäkää tietämätöntä.

Johtuiko asia entisaikojen painoteknisistä seikoista, vai minkä takia Carl Barksin joitain tarinoita piirrettiin myöhemmin uudelleen? Esimerkkeinä vaikka tarinat Hevosvaras (Aku Ankka -lehti 04/1970 uudelleenpiirretty ja 13/2013 alkuperäisempi versio) sekä tutumpana klassikkona Aku Ankka palomiehenä (vertaa uudelleenpiirrettyä tarinaa lehdestä 03/1969 lähempänä Barksin alkuperäistä oleviin versioihin lehdissä 01/1952 sekä 13/2011). Tällä vuosituhannella Barksin uudelleenjulkaisut ovat tainneet olla mahdollisimman lähellä alkuperäisversioita, mistä kiitos toimitukselle.

Esimerkiksi Aku Ankka palomiehenä -tarinan vuoden 1969 -julkaisussa Akun nokka on joissain ruuduissa lyhentynyt Barksin alkuperäissommitteluun verrattuna. Oliko uudelleenpiirtäjä aina sama, ja johtuiko tällainen epätarkka jälki kiireestä vai muusta taitamattomuudesta?

Onko uudelleenpiirtämistä tehty myös muiden Disney-piirtäjien kohdalla / yleisesti muidenkin kuin Disney-sarjakuvien kohdalla?

Tiedän esimerkiksi, että kalkkuna piirrettiin pohjoismaisissa versioissa kinkuksi Joulukalkkuna-arpajaiset-tarinan myöhemmissä versioissa (vrt. 12/1953 & 48/1971): onko tällä yhteyttä edellä kuvaamani asian kanssa? Puhumattakaan Liekkimies-tarinan kahdesta viimeisestä ruudusta, joihin ei ilmeisesti edes vaivauduttu kysymään Barkin halukkuutta sovittelevamman lopun kuvittamiseen.

[Timo Ronkainen]

Tanskalaiset noita uudelleenpiirtämisiä harrastelivat. Joskus koko sarja piirrettiin uduestaan, toisinaan lyhenettiin pelkästään nokkia. Syynä nokkavärkin typistykseen oli eräänlainen "modernisointi", nykyaikaisella (1970-luku) ankalla oli lyhyempi nokka.
Mitä taas tulee kokonaisten tarinoiden uudelleenpiirtämiseen, niin siinä 1960-luvun loppupuolella tanskalaiset alkoivat julkaista uudelleen vanhoja Barkseja ns. Toivesarjoina. Varastossa säilötyt wanhat paino-originaalit olivat filmien sijaan painavia lasilevyjä: kerran varastossa kaatui useampi hylly ja nehän menivät tietysti säpäleiksi. Nils Rydahl piirsi nämä sarjat uudelleen vanhoista lehdistä jäljentäen. Tyhmä ratkaisu tietysti.

Timo

[Timo Ronkainen]

Tuota mainitsemaasi sarjaa ei piirretty uusiksi muuten kuin noilta osin.

Timo

[P.J. Petkunterä]

Kiitos Timo vastauksestasi!

Tunnen pintapuolisesti sanomalehtitaiton tekniikoita juuri ennen tietokoneisiin siirtymistä, mutta noista lasilevyistä lehtitaiton yhteydessä en ole aikaisemmin kuullut.

Tunnetko tuota aihetta tarkemmin: tehtiinkö kopiointi filmiltä(?) lasilevyille Tanskassa vai Yhdysvaltojen suunnalla Disneyn pääkonttorissa? Mikäli Tanskassa, miksei alkuperäisiä negatiivikopioita voitu käyttää uudelleenjulkaisun yhteydessä: jos taas Yhdysvalloissa, miten liikenne Atlantin yli hoidettiin lasilevyjen menemättä rikki?

Yritin tuloksetta etsiä hieman historiaa lasilevykopioiden käytöstä lehtipainojen yhteydessä: tiedätkö jotain linkkiä (tai omakohtaisia tietoja) tuohon aiheeseen liittyen?

[Veli Loponen]

Yritin tuloksetta etsiä hieman historiaa lasilevykopioiden käytöstä lehtipainojen yhteydessä: tiedätkö jotain linkkiä (tai omakohtaisia tietoja) tuohon aiheeseen liittyen?

Oiskohan kyse tästä. Eli ennen muovisen negatiivin keksimistä olivat negatiivit lasilla.

[Timo Ronkainen]

Mulla ei ole aavistustakaan millä tekniikalla tanskalaiset Anders And -lehdet 1950-luvulla painettiin. Tiedon olen saanut henkilöltä, joka on haastatellut lehden vanhoja toimittajia. Luultavasti kuvalaatat tehtiin vielä tuolloin jollakin kemigraafisella fototypia-menetelmällä. Eli lasinegatiivin kuva jollakin menetelmällä siirrettiin syövytettävälle metallilevylle. Hyllyssäni on vuonna 1942 julkaistu Kirja ja kirjapainotaito, sekä vanha (ja hieno) Graafinen Tietokirja, joista voisin noita menetelmiä katsastella.

Timo

[Timo Ronkainen]

Mutta hyvä kysymys: tehtiinkö kopiointi filmiltä(?) lasilevyille Tanskassa vai Yhdysvaltojen suunnalla Disneyn pääkonttorissa?

Filmejä ei vissiin vielä ollut olemassa tällaisessa käytössä, mikä tuntuu kyllä oudolta, kun elokuviakin on filmille kuvattu jo 1800-luvun lopulta. Paloturvallisuus? Vanha filmi oli erittäin tulenarkaa.

Pelkkä olettamus: luultavasti USA:sta sarjakuvat tulivat paperisina vedoksina, printer's proofs. Painettavaksi ne sai ainoastaan kuvaamalla lasilevylle --> ja siitä painolaatalle. Sen tiedän, että sarjojen väritys tehtiin Tanskassa.

Timo

[Migron]

Ei nyt suoraan liity aiheeseen, mutta eikös siinä Barksin Vihreä oli salaattini-tarinassa Rosa piirtänyt yhden ruudun uudestaan? Oliko alkuperäinen sitten hävinnyt tai muuten kadonnut.
Mahtaako muita vastaavia sarjoja olla jossa toinen piirtäjä on "fiksannut" ekan piirtäjän työtä paljon.
Mau Heymans taisi ainakin Rosan Hopealautasella-tarinaan piirtää jotain ruutuja uudestaan.

[Timo Ronkainen]

Vihreä oli salaattini-tarinasta amerikkalainen kustantaja leikkasi pätkän pois, saadakseen (muistaakseni) tilaa mainokselle (!). Originaalit tuhottu, kadonneet. Puuttuva pätkä haluttiin sitten mukaan tarinan rekonstruktioon.

Timo

[Torstai]

Kiinnostaisi tietää onko jollain tietoa minkä takia Barks piirsi jättiläismuurahaiset tarinaan (Gigantic Ants) korkeammat ruudut kuin kaikkiin muihin siihen aikaan tekemiinsä tarinoihin? Normaalisti hänellä oli neljä ruutua pystysuunnassa, kun jättiläismuurahaiset tarinassa on vain kolme.

Jättiläismuurahaiset:
http://1.bp.blogspot.com/-PF9Kqivlmfo/T5WyGoijHiI/AAAAAAAAQfg/hyBKrRF9_z8/s1600/Donald_Duckdell060_p08.jpg

Kaiku tarina samalta ajalta:
http://digistrips.nl/wp-content/uploads/2015/08/hr14.jpg

[Timo Ronkainen]

Yleensä noita kolmirivisiä tehtiin pienempikokoisiin lehtiin, tai joihinkin erikoisnumeroihin. Esimerkkinä vaikkapa Christmas in Disneyland -lehden Tulivuorisaari-tarina: https://inducks.org/story.php?c=W+CID+++1-02

Timo

[Sampsa Kuukasjärvi]

Ehkä kyseisen lehden tarinat aiottiin alun perin julkaistiin muualla kuin Donald Duck -lehdessä, tai sitten syynä oli nuo Jukan aprikoimat syyt eli kokeilu ja säästö. Tietoa ei taida nyt löytyä.

[DanyB]

Tuo Karhukoplan tanssi Barksin tarinoissa, olettaisin että tanssin nimi on Hora din Moldova ja kyseessä siis on romanialainen kansantanssi.

"Ra, he hei, he hei,
Hai la hora, hai la hora din Moldova.
Ra, he hei, he hei,
Iute-i hora, iute-i hora în Moldova!"

Karhukoplalla saattaasi siis olla romanialaiset juuret Barks -universumin kaanonissa? Voisiko olla?

[X-men]

Mahdollista mutta saadaan mennä pitkälle menneisyyteen sitten ja kopla on ollut Roopen esi-isien kimpussa jo Egyptin valtakaudesta saakka eli mene ja tiedä alkuperää ja kirsikkana kakun päällä koplalla on myös maailmanlaajuinen järjestö sekoittamassa pakkaa.