No just tänään irrottelin kuumailmapistoolilla piskuisen pieniä 3 markan hintalappuja. Kyllä noistakin selvittiin. Joskus saatan jättääkin jos on alkuperäinen hintalappu esim. kirjakaupasta tallella.
Jaa ne tussikannet on selvinny tuolta saakka, ja vielä kelpaavat divariin? Ohoh..
Niin ja ihan omaksi iloksi ja pysyvään säilöön noita kerätään. Ettei tartte sitten takoa päätä seinään kun divarit on lopettanu ja huutiksessa hinnat pilvissä ja postarit päälle. Pysyypähän lukemisissa. Joissain noissa voi toki huutistarjontakin lisääntyä ja hinnat tippua mutta eipä sen väliä.
Kun tuota tilaa on ja pitäähän sitä ihmisellä olla harrastuksia. Tietty muut on tämmösistä harrasteista vähän kummissaan, mutta olisiko sitä sitten kypsempi ihmisenä jos keräisi viskiä ja jalluja?
Itse vielä historiaharrastajana suosin sellaisia 3-max4 kuntoisia lehtiä että on patinaa, niin ei niihin omaisuutta mene ja kehtaa lukeakin.
Toisaalta olen huomannut että sellaiset siistit kohtuukuntoiset on helpompia myytäviä kuin mintit viisinkertaiseen hintaan, jos ei ole kyseessä Asterix tms tosissaan kerätty. Eli sijoituksena pidän hiukan turhana maksaa viisinkertaista hintaa huippukuntoisesta, varsinkin kun ei ole aikomusta myydä. Tosikeräilijöitä eli potenttiaalisia ostajia on kuitenkin rajattu määrä. Tietty valkkaan aina parhaimmat kun on mahis, jos hintaero on pieni. Jos sitten sarja on kovin rakas niin siihen sitten panostetaan vähän enemmän. Tai oikeastaan mikäänhän ei ole liikaa jos jotain tosissaan haluaa.
No tänään ostin omien lisäksi pari lehteä ihan suoraan myyntiin, saahan sillä vähän rahoitettua harrasteita. Ja ylimääräisiä myynnissä huutiksessa parisataa ja joka viikko sieltä jotain menee kaupaksi, keväällä oli suorastaan ruuhkaa.
Mutta liian kova duuni olisi noilla yrittää toimeentuloa, viikon päästä pyörähtää ihan muut kuviot käyntiin.
Joku kirjakeräilijä oli 90-luvulla vaihtanut kaikki kirjat lehtiin kun kuulemma parempi arvonnousu?? No katsotaan kun meidän "divarisukupolvi" pääsee eläkeikään että mikä on nuorempien kiinnostus suomenkieliseen sarjakuvaan näillä pienillä markkinoilla. Luonnollinen veikkaus on että painettu on roskaa, mutta.. kelpaahan ne c-kasetitkin taas. Aina noita uusia harrastajia tulee mutta nähtäväksi jää mikä on tarjonta suhteessa harrastajiin. Aku-Ankoilla tuskin rikastuu mutta tuoretta X-meniä olen laittanut hyväkuntoisia ylimääräisiä jemmaan koska painokset jo aika pieniä.
