Sarjakuvaihmisiä on aina hyvä nähdä.
Itse olen ajoittain siitä murisevammasta päästä, kuten tänään kun ohi juostessa ehti Reima Mäkisen nähdä ( oli kiva itse asiassa nähdä , ekaa kertaa messuilla vaikka molemmilla se päivä neljä menossa)
Tekniikka tosiaan heitti kurvipalloja. Perjantainen Jari Tervon Koiperhonen meni kilpalaulannaksi , ilmeisesti esplanadin Petra Garganon kanssa. Ja ajoittain possujuna sekä kuulutukset oli suoraan Hotakaisen näytelmästä Kirjamessut.
Tampere Kuplii ja Sarjakuvaseura tekivät hyvää työtä. Paluumatkan vaiheessa yksi oli 5-7v poika P-junassa äidin (?) ja mummon(?) kanssa. Hieno piirros jossa oman nimen lisäksi teksti Kirjamessut ja Sarjakuvat.
Se ja pojan intoilu Muumeista ilahdutti tällaista mustaan nahkaan ja ketjuihin verhottua partasuuta.
Sarjakuva karkasi myös muihin ohjelmiin. Eeva Vekin, Anna Brotkinin ja Jarno Hietalahden Suomi huumorin kielenä omasi sysihuonon vetäjän mutta kolmikon ruotiessa Fingerporia mentiin hyvällä otteella.
Oma kuratoitu lista sisälsi Ukrainaa, demoneja, koiria, karhunkaisia, supoa, Gazaa, tekoälyä, teurastusta, japania, kieltä sen koko mitassa, kauhun sekä havainnon että olen nationalisti kuten Janne Saarikivi: ennemmin monikulttuuri kuin monokulttuuri.
Uusi kâvijäennätys tuli , jos oikein kuulin 111 000 kävijää.
Ensi vuonna siis uudestaan, sarjakuva, kirjallisuus ja kulttuuri edellä.
Jos vaan elän ( mikäs pahan tappaisi?).
Kiitos kaikille myötävaikuttaneille tahoille. Tekniikasta ja tiloista ja eksyneistä haastattelijoista on helppo huudella sinne toisiin pöytiin joissa asiaa vääntäneet ovat väsyneinä. Teette kovaa työtä rakkaudesta lajiin.
Kiitos myös Darth Mikalle ja muille. Kyllä pärjätään, liha on heikko mutta henki on nietscheläinen ( merkittävästi ennen hermoromahdusta ja hevosten ja pulujen halailua)