Angolmois - Taistelu Tsushimasta

[Sampsa Kuukasjärvi]

Samurai-sanasta. Kirjoitin edellisessä viestissäni samurain lainausmerkkeihin, koska sarjan ensimmäisen ja kolmannen pokkarin kääntäjä Antin selityksissä kerrotaan, että samurai-sana tuli käyttöön vasta 1500-luvulla ja että 1200-luvulla ammattisoturin termi on bushi. Tämä oli hyvä tietää.

Samurai-sanaa kuitenkin käytetään tavallisesti aikakaudesta riippumatta. Kehutussa videopelissä Ghost of Tsushima (2020) on päähenkilönä samurai nimeltä Jin Sakai. Tämä pelihän sijoittuu samaan mongolien maihinnousuun vuonna 1274 kuin Angolmois-manga. Näemmä pelin sankarin sukunimi on kunnianosoitus Usagi Yojimbo -sarjakuvan luojalle Stan Sakaille. Usagi kai sijoittuu väljästi ja toki myyttisestikin 1600- tai 1700-luvulle. Jin-nimi muuten muistuttaa Jinzaburōa.

Yksi historiallinen kommentti. Angolmoisin tarinassa Tsushiman saarella elää salaa lähes satavuotias keisari Antoku, joka on prinsessa Teruhin isoisoisä. Virallisen historian mukaan keisari hukkui lapsena klaanien välisessä taistelussa vuonna 1185, mutta Tsushimassa spekuloidaan yhä tänä päivänä, että hän saattoi jäädä eloon. Tästä kertoo sarjan viides pokkari, kiinnostavasti myös lopun faktapohjaisessa oheissarjakuvassa.

Tällaisia tarinoita hallitsijoista löytyy ympäri maailman. Varmaan tunnetuin on uskomus suuriruhtinatar Anastasian jäämisestä henkiin kun tsaarin perhe murhattiin vallankumouksessa. Venäjällä on myös legenda siitä, että tsaari Aleksanteri I lavasti kuolemansa ja ryhtyi erakkomunkiksi. Innostuin sarjakuvan ansiosta googlettamaan ja lukemaan muutamia muitakin vastaavia tapauksia.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Yksi kysymys ensimmäisestä pokkarista Antille ja muillekin, jotka tietävät alkukielisestä sarjakuvasta.

Pokkarin lopussa kohtauksessa, jossa Jinzaburō tarinassa ensimmäisen kerran liittyy taistelemaan Sōn suvun ja saaren asukkaiden puolesta mongoleja vastaan, hän pysäyttää taistelussa pillastuneet saarelaisten hevoset tarttumalla niihin jämäkästi ja sanomalla niille useasti ”soo”. Jinzaburō on tässä myös yllättäen pukenut ylleen Sōn suvun arvokkaan haarniskan.

Mietin, että viittaako sankari ”soo”-sanalla samalla Sōn sukuun, koska ”Sō” lausutaan samalla tavalla kuin ”soo”, siis ”o” pitkänä? Vai onko tämä vain sattumaa, joka johtuu suomen kielestä? Onko siis tässä kohtauksessa hevosten pysäytyssanalla japaniksi mahdollista kaksoismerkitystä?

Skannaan tähän näytteet kohtauksesta. Sivuja ja ruutuja luetaan oikealta vasemmalle. Ensimmäinen kuva on sivuilta 186-187 ja toinen 188-189.

[Antti Valkama]

Rauhoittelu"sana" tulee ihan suomesta. Japaniksi hevosille sanotaan doo,doo. Suomeksi ptruu olisi myös mahdollinen, mutta noin paljon toisteltuna se olisi varsin koominen.

[Antti Valkama]

Ai niin. Samurai-sanan alkumuodot eivät olleet tuntemattomia ennen 1500-lukuakaan, mutta kyseessä ei ollut ihan vastaava termi kuin sittemmin.

Antokun ohella muitakin hiukan samanlaisia tarinoita on. Siellä täällä löytyy paikkoja (esim. luolia), joissa Genpei-sodassa hävinneen Tairan klaanin eloonjääneet ovat myöhemmin piilotelleet. Tai ainakin näin seudun asukkaat ovat pitkään uskoneet. Paikat ovat usein turistinähtävyyksiä.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Kiitos. Näköjään ylitulkitsin tuon ”soon”.

Tuosta Genpei-sodasta kerrotaan pokkarien selityksissä useasti.

Asiasta toiseen, ensimmäisessä pokkarissa Teruhi vähän oudosti ei tunnista buddhalaiseksi munkiksi pukeutunutta Shōni Kagesukea, joka lupaa Jinzaburōlle lähettää Tsushiman saarelaisille sotilaallista apua seitsemän päivän kuluttua. Shōni Kagesuke on ollut saarella tiedustelemassa mongolitilannetta naamioituneena.

Saarella hallitseva Sō-klaanihan on Shōnin klaanin alainen, joten luulisi, että Teruhi, Sōn käskynhaltijan tytär, tunnistaisi hyvin Shōnin päämiehen pojan. Sarjakuvan mukaan Shōnin klaani vastaa Tsushiman puolustamisesta ja Shōni Kagesuke on siinä ylipäällikkö.

No, tämä voidaan ehkä selittää sillä, että Teruhi ei ole ollut aiempina vuosina kiinnostunut politiikasta ja hallinnosta eikä hän siksi tunnista saaren ulkopuolisia ihmisiä. Hänhän on vasta 17. Tai sitten naamioituminen munkiksi oli taitavaa. Joka tapauksessa tässä tulee tarinan kannalta hyvä kohtaus juuri siksi koska Teruhi ei tunnista munkkia korkeaksi sotilaaksi ja hän pelkää, että Jinzaburō yrittää paeta saarelta samalla kun munkki on poistumassa.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Ehkä aiempi tekstini tuntuu sekavalta. Skannaan tähän kuvan tuosta kohtauksesta.

Heti tämän jälkeen sitten Teruhi yrittää laskelmoidusti saada Jinzaburōn jäämään saarelle. Hän tarttuu tämän käteen, mitä hänen hoviväkensä hämmästyy, sillä kosketus on intiimiä, ja pyytää soturia auttamaan saarelaisia. Kun Jinzaburō suostuvansa, Teruhi hähättää itsekseen. Tässä on iso ero Teruhin myöhempään asenteeseen eli yölliseen hönkäilyyn...

Myöhemmässä pokkarissa myös Jinzaburō koskettaa Teruhia haavojen sidonnassa, ja se aiheuttaa Teruhissa hämminkiä. En viitsi skannata kuvia, kannattaa lukea itse.