Angolmois - Taistelu Tsushimasta

[Sampsa Kuukasjärvi]

Samurai-sanasta. Kirjoitin edellisessä viestissäni samurain lainausmerkkeihin, koska sarjan ensimmäisen ja kolmannen pokkarin kääntäjä Antin selityksissä kerrotaan, että samurai-sana tuli käyttöön vasta 1500-luvulla ja että 1200-luvulla ammattisoturin termi on bushi. Tämä oli hyvä tietää.

Samurai-sanaa kuitenkin käytetään tavallisesti aikakaudesta riippumatta. Kehutussa videopelissä Ghost of Tsushima (2020) on päähenkilönä samurai nimeltä Jin Sakai. Tämä pelihän sijoittuu samaan mongolien maihinnousuun vuonna 1274 kuin Angolmois-manga. Näemmä pelin sankarin sukunimi on kunnianosoitus Usagi Yojimbo -sarjakuvan luojalle Stan Sakaille. Usagi kai sijoittuu väljästi ja toki myyttisestikin 1600- tai 1700-luvulle. Jin-nimi muuten muistuttaa Jinzaburōa.

Yksi historiallinen kommentti. Angolmoisin tarinassa Tsushiman saarella elää salaa lähes satavuotias keisari Antoku, joka on prinsessa Teruhin isoisoisä. Virallisen historian mukaan keisari hukkui lapsena klaanien välisessä taistelussa vuonna 1185, mutta Tsushimassa spekuloidaan yhä tänä päivänä, että hän saattoi jäädä eloon. Tästä kertoo sarjan viides pokkari, kiinnostavasti myös lopun faktapohjaisessa oheissarjakuvassa.

Tällaisia tarinoita hallitsijoista löytyy ympäri maailman. Varmaan tunnetuin on uskomus suuriruhtinatar Anastasian jäämisestä henkiin kun tsaarin perhe murhattiin vallankumouksessa. Venäjällä on myös legenda siitä, että tsaari Aleksanteri I lavasti kuolemansa ja ryhtyi erakkomunkiksi. Innostuin sarjakuvan ansiosta googlettamaan ja lukemaan muutamia muitakin vastaavia tapauksia.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Yksi kysymys ensimmäisestä pokkarista Antille ja muillekin, jotka tietävät alkukielisestä sarjakuvasta.

Pokkarin lopussa kohtauksessa, jossa Jinzaburō tarinassa ensimmäisen kerran liittyy taistelemaan Sōn suvun ja saaren asukkaiden puolesta mongoleja vastaan, hän pysäyttää taistelussa pillastuneet saarelaisten hevoset tarttumalla niihin jämäkästi ja sanomalla niille useasti ”soo”. Jinzaburō on tässä myös yllättäen pukenut ylleen Sōn suvun arvokkaan haarniskan.

Mietin, että viittaako sankari ”soo”-sanalla samalla Sōn sukuun, koska ”Sō” lausutaan samalla tavalla kuin ”soo”, siis ”o” pitkänä? Vai onko tämä vain sattumaa, joka johtuu suomen kielestä? Onko siis tässä kohtauksessa hevosten pysäytyssanalla japaniksi mahdollista kaksoismerkitystä?

Skannaan tähän näytteet kohtauksesta. Sivuja ja ruutuja luetaan oikealta vasemmalle. Ensimmäinen kuva on sivuilta 186-187 ja toinen 188-189.